Nykymaailma: Onko kansalliskielille tilaa?
Onko kantakansojen kielille tilaa nykymaailmassa? Vastauksia tähän kysymykseen etsittiin Moskovassa viime viikolla pidetyssä kansainvälisessä kielikonferenssissa.
— Tähän kokoontui asiantuntijoita eri puolilta maailmaa. Se tarkoittaa, että kantakansojen kielten säilyttämistä koskevat kysymykset ovat hyvin ajankohtaisia koko maailmassa. Jokaisessa maassa on oma kokemuksensa kantakansojen kielten säilyttämisestä. Meillä kaikilla on paljon opittavaa toisiltamme, Venäjän kansallisuusasioiden viraston johtaja Igor Barinov sanoi konferenssin avajaisissa.
Konferenssi yhdisti yli 180 osallistujaa. Myös Karjala oli mukana tilaisuudessa. Tasavaltaa edusti Vepsäläisen kulttuuriseuran puheenjohtaja Larisa Tširkova.
— Konferenssi oli hyvä mahdollisuus jakaa kokemuksia kollegojen kanssa ja ymmärtää, mikä on kansalliskielten asema nykymaailmassa, Tširkova sanoo.
Kolmessa päivässä asiantuntijat eri puolilta maailmaa käsittelivät kantakansojen kielten käyttömahdollisuuksia eri elämänalueilla. Lähes kaikki osanottajat korostivat, että kantakansojen kielten säilyttäminen on mahdotonta ilman niiden käyttöä verkossa ja digitaalisissa laitteissa.
— Maailmassa on yli 7 000 kieltä, mutta vain noin 5 500 kieltä voi käyttää tavalla tai toisella digitaalisessa maailmassa. Maailman yhteisön pitää laatia tekstintunnistus- ja konekäännösjärjestelmiä kantakansojen kieliä varten, amerikkalaisen Translation Commons -yrityksen perustaja Jannette Stewart kertoo.
Venäläinen kieliaktivisti Andrei Tšemyšev on Stewartin kanssa samaa mieltä.
— Konekäännösjärjestelmien lisäksi kantakansojen kielille pitää laatia kansalliskielten näppäimistöasetteluita, puhesyntetisaattoreita ja puheentunnistuksen sovelluksia, Tšemyšev korostaa.
Tšemyšev on toteuttamassa lukuisia hankkeita, jotka parantavat kansalliskielten verkkokäyttöä. Hänen ansiostaan marin kieltä puhuvilla on mahdollisuus käyttää omaa kieltään tietokoneissa ja Internetissä.
— Marin kielen näppäimistöasetteluita voi käyttää kaikissa käyttöjärjestelmissä. Lisäksi mari on lisätty Yandex-hakujärjestelmän käännöspalveluun, kieliaktivisti sanoo.
Kokemuksiaan kantakansojen kielten säilyttämisestä Moskovan konferenssissa jakoivat ekspertit yli 50 maasta. Järjestäjät korostavat, että konferenssi on kantanut hedelmää.
— Konferenssin aikana syntyneitä ideoita otetaan huomioon Kansainvälisen alkuperäiskansojen kielten vuosikymmenen Venäjän-ohjelman laajentamisessa, Venäjän kansallisuusasioiden viraston varajohtaja Stanislav Bedkin huomautti tilaisuuden päättäjäisissä.
Kielikonferenssin järjestäjien mukaan tilaisuudesta tulee perinteinen.
— Konferenssi pidetään kerran kahdessa vuodessa, Venäjän kansallisuusasioiden viraston johtaja Barinov tähdentää.
Teemavuosikymmen on täynnä toiveita
Moskovan kielikonferenssista Venäjällä alkoi virallisesti Kansainvälisen alkuperäiskansojen kielten vuosikymmen, jota vietetään vuosina 2022—2032. Asiantuntijat sanovat toivovansa, että teemavuosikymmen tuo hyötyä kantakansojen kielille.
— Yksi tärkeimmistä alkuperäiskansojen kielten vuosikymmenen tehtävistä Venäjällä on kantakansojen kielten digitalisointi, Venäjän kansallisuusasioiden viraston edustaja Timur Tsybikov korostaa.
Venäjällä on hyväksytty teemavuosikymmenen ohjelma. Siihen kuuluu yli 60 tapahtumaa.
YK:n yleiskokous julisti Kansainvälisen alkuperäiskansojen kielten vuosikymmenen vuonna 2019.
