Nina Nemova: “Konzu sie kyzytäh – on midä sanuo”

Natalja Sinitskaja
26.11.2025
Karjalan piämies palkičči parahii ruadajii. Korgiesti pailkittuloin keskes oligi karjalastu. Nina Nemova, biolougien douhtoru, professoru on suannuh Arvoruadolois Karjalan tazavallan hyväkse -medalin.
Veziprobkiemoi tutkijat Valgiel merel. Ven’an tiedoakadeemien Karjalan tiedokekuksen tiedoalan piälikkö Nina Nemova on toine oigielpäi. Kuva on otettu Nina Nemovan arhiivaspäi.
Veziprobkiemoi tutkijat Valgiel merel. Ven’an tiedoakadeemien Karjalan tiedokekuksen tiedoalan piälikkö Nina Nemova on toine oigielpäi. Kuva on otettu Nina Nemovan arhiivaspäi.

Nina Nikolajevna vastai minuu Karjalan tiedokekukseh kuulujan Veziprobliemoin instituutan alakerrokses. Nouzemmo toizeh kerrokseh, ruadoperti on suuri da valgei. Algavuu pagin — mielužu da vessel.

— Tuatto oli karjalaine Munjärvenlahtespäi. Muamo en tiijä mittustu kanzua, sendäh ku häi kazvoi lapsienkois. Tuatto da muamo vastavuttih voinal olles Leningruadan frontal, mollembat oldih radistat. Voinan loppiettih Litvas Šaol’ai-linnan rinnal. Siegi mendih yhteh. Tuatto saneli, ku kylänevvostos, kuduas hyö kirjoih mendih, ei olluh ven’ua maltajua. Tuatto ainos niäritti muamua: “Voizinhäi dokumentoih hos midä kirjuttua”, mustelou nagrajen Nina Nikolajevna.

Tuatto oli karjalaine Munjärvenlahtespäi. Muamo en tiijä mittustu kanzua, sendäh ku häi kazvoi lapsienkois. Tuatto da muamo vastavuttih voinal.
Nina Nemova

Iče Nina on rodivunnuh Belomorskah, ku tuatto silloi sie oli ruadamas. Yheksä kluassua tyttö loppi Anukses, kymmenendes algajen jo opastui Petroskoin školas n:u 30.

— Tuatalhäi oli tärgei ruado, häi oli korgies virras Karjalan nevvostoliittotazavallan Korgeviman nevvoston piämies. Muamo musteli, ku linnas astujes joga toine sanoi tervehytty, andoi kätty, kyzyi midätahto, äijät rahvas tundiettih tuattua. Minule lykysti, ku minul oldih moizet vahnembat. Hyö nikozu ei čakattu, eigo škel’l’attu, vai hyväh luaduh nevvottih da autettih. Konzu opastuin školas, en musta, ku päivykirjua kačottas, sendäh ku uskottih, ku kai on hyvin. Minä muite olin sanankuulii lapsi da hyvin opastuin.

Konzu tuatto työttih ruadoh Priäžäh, Nina vahnemban sizärenke jiädih Petroskoih, ku vahnmabet uskottih — tyttäret maltetah eliä kahtei.

Nina Nikolajevna sanou, ku vahnembat opastettih hyvin opastumah da hyvin ruadamah omal ezimerkil.

— Konzu lopin školan, tuatto sanoi: “Lähtet biolougien tiedokunnale opastumah”. Minä en ylen rakas olluh sih, minä suvaičin matemaatiekkua da fiiziekkua. No ku kerran tuatto sanoi, mugai ruavoin. Opastun vuvven — ei raukku miellytä nivouse. Sit konzu tossu vuon algavui biohiimii, minä ellendin, ku se on juuri se, midä tahtozin tutkie da ruadua ijän kaiken, hyväl mielel mustelou Nina Nikolajevna.

Naine kerdou minule, ku biohiimii tutkiu elävien organizmoin hiimiellistu yhtistehty da hiimiellizii protsessoi, kuduat pietäh elävii organizmoi elos. Olen vähäzel juovuksis tiedoterminöis, sendäh ku hiimieh nähte jälgimästy kerdua kuulin školas opastujes. Nina Nikolajevna dogadiu sen, muheloittajen sanou:

— Työnnän sinule minun paginan, kudai painettih erähäh tiedomiehien žurnualah. Luvet myöhembä.

Tuatto sanoi: “Lähtet biolougien tiedokunnale opastumah”... Opastun vuvven – ei raukku miellytä nivouse. Sit konzu tossu vuon algavui biohiimii, minä ellendin, ku se on juuri se, midä tahtozin tutkie da ruadua ijän kaiken.
Nina Nemova

Nina Nikolajevna tuli ruadoh Biolougien instituuttah vie yliopsitos opastujes. 

— Meijän kogo kursu tuli Biolougien instituutan biohiimien laitoksele praktiekale. Opastundan loppiettuu meidy — viizi hengie — otettih ruadoh, sanelou Nina Nikolajevna. — Tulin praktiekale da muga miellyin ruadoh, ku jäin ijäkse. Sit piälikkö, professoru Viktor Sergejevič Sidorov, tulou da sanou, lähtet la aspirantuurah opastumah Moskovah.

— Enbo voi, sanon, minä miehele šuorivuin, vastain.

Sit tytär rodivui, vahnembat äijän autettih händy kazvattua.

Nina jatkoi ruaduo Biolougien instituutas da ruadajes suitui sen verdu materjualua, ku sai kirjuttua biolougien tiedokandiduatan ruado. Ninal ei pidänyh opastuo aspirantuuras, tiedotutkimus muite oli jo valmis.

— Kandiduatan tutkimustu kirjutin, konzu lapsi oli pieni. Syvvä keitän, kaikkii syötän-juotan, kai kodiruavot terväzeh luajindan da puolehyössäh joga päiviä kirjutan tutkimustu. Konzu on himo tutkie da kirjuttua, konzu ei vägehes käskieta, vai ičel sih mieli palau — kai stuanivuu, ei ole jygei. A sit tuaste piälikkö sanou, lähtet la Moskovah doktorantuurah opastumah. A net oldih vaigiet vuvvet, den’gua ei täydynyh. Vahnembat ku mollembat oldih voinuveteruanat, otettih krediitat, ku minul suas opastuo da loppie opastus.

Nina jatkoi ruaduo Biolougien instituutas da ruadajes suitui sen verdu materjualua, ku sai kirjuttua biolougien tiedokandiduatan ruado. Ninal ei pidänyh opastuo aspirantuuras, tiedotutkimus muite oli jo valmis.

Vuvvennu 1992 Nina Nikolajevna väitteli biolougien douhtorakse. Nellän vuvven peräs rodih professorakse. Vuvvennu 1995 hänes rodih Biolougien instituutan piälikkö. Se oli vaigei aigu, konzu ei maksettu palkoi kuuloin luguh.

— Konzu minä alloin ruadua instituutan piälikönny, kai tiedokeskuksen instituutat kuuluttih yhteh. A meijän insituutal oldih suuret grantat. Vai grantuden’gat tullah tiedokekukseh, net kerras otettih, kunne tiedokeskuksel pidi — verot maksua, telefonas maksua, toizet hätkestymättömät maksot da muut. A meilehäi tutkimuksih, tiedokoittehih den’gua pidi. Minä ottavuingi suureh hommah — piätin eroittua Biolougien instituuttu tiedokeskukses. Äijät sanottih, uravuit vai midä? A elos ozutti, ku kai luajin oigieh. Meile silloi, konzu instituuttu rodih iččenäzekse, tiedokeskus maksoi vellat — instituutan vuvven b’udžiettu. Sit toizetgi instituutat erottih, sanou Nina Nikolajevna.

Biolougien instituutan piälikön virras Nina Nemova oli 20 vuottu. Hänen aigah instituuttu alalleh sai Ven’an prezidentan grantoi tiedotutkimuksih da ruadomatkoih.

Minä ottavuingi suureh hommah – piätin eroittua Biolougien instituuttu tiedokeskukses. Äijät sanottih, uravuit vai midä? A elos ozutti, ku kai luajin oigieh.
Nina Nemova

Samal aigua Nina Nikolajevna ruadoi Petroskoin valdivonyliopsiton biolougien instituutan biohiimien laitoksen piälikönny.

— Se ei olluh kebjei, ga oli hyvä, ku minä tiezin opastujii. Ellendin, ken hyvin pädöy tiedoruadoh. Minun enzimäzil aspirantoil on jo piäl 50 vuottu. Da se on tärgei, aijoin aijal valmistua ičele taibalehen jatkajii, noudajii. Minuu sih opasti minun opastai Viktor Sergejevič Sidorov. Aivin sanoi: pidäy olla kaksi-kolme hengie sinun sellän tagan, ken jatkau ruaduo.

Nina Nikolajevnan piän al omat tiedotutkimukset puolisti 19 biolougien kandiduattua.

— Terväh väittelemäh rubieu kahteskymmenes, ylbeillen kerdou Nina Nikolajevna.

Minun enzimäzil aspirantoil on jo piäl 50 vuottu. Da se on tärgei, aijoin aijal valmistua ičele taibalehen jatkajii. Minuu sih opasti minun opastai Viktor Sergejevič Sidorov. Aivin sanoi: “Pidäy olla kaksi-kolme hengie sinun sellän tagan, ken jatkau ruaduo”.
Nina Nemova

Hänen sanoin mugah opastai on se, ken opastau opastujua, ga samal aigua opastuu ičegi omas opastujas. Da joga ruaduo, tiedoalalgi, pidäy ruadua joukolleh. Nina Nikolajevnan opastujat ruatah Petroskoin valdivonyliopistos da Karjalan tiedokeskukses. Häi kehuu omii opastujii, heijän opastustu da korgieloi ruadotuloksii. Nina Nikolajevna kunnivoittajen mustelou omii opastajii da niilöi, kenen kel tuli yhtes ruadua. Hänen ruadostolal da sen piäl seinäh kriepitynnyh on heijän kuvua. Joga toizes Nina Nemova sanou: hyvä ristikanzu, ylen hyvä ruadai, nerokas, lahjakas…

— Konzu sie kyzytäh, — Nina Nikolajevna ozuttau yläh, taivahah, — minul on midä sanuo, kui da midä ruavoin, ei rodei huigei, muheloittajen sanou naine.

Nina Nikolajevna Nemova on Ven’an tiedoakadeemien Karjalan tiedokekuksen tiedoalan piälikkö, bilolougien douhtoru, professoru, Ven’an tiedoakadeemien akadeemiekku, Ven’an tiedoalan arvostettu ruadai. Eri vuozinnu karjalaine naine on suannuh: Ystävyön ordenan, Kunnivon ordenan, Arvoruadolois Karjalan tazavallan hyväkse —medalin, on kirjutannuh piäl 600 tiedokirjutustu.


SIMILAR ARTICLES
Oma Mua
Taikašäje
Tämä kertomuš oli kirjutettu Meijän lapšuon anhelit-šäilyttäjät -projektie varoin, mi oli omissettu ukoilla ta ämmöillä. Oman ukon anšijošta Sergei L’ovin lapšuošta tykkyäy kinuo, avarušfantastiikkua ta tähtitukkuja.
Karjalan Sanomat
Portaali sisältää tuhansia paikannimiä
Karjalan paikannimistön TopKar-portaali on viime vuoden paras tieteellinen projekti Perintö-palkinnon tuomariston mukaan. Palkinto luovutettiin ensimmäisen kerran.
Kipinä
Om-ik Afrikas Uz’ voz’?
Tedat-ik tö, miše Uden voden praznik om sündunu Afrikas? Lugeda päiväd kalendarin mödhe zavottihe völ Endevanhas Egiptas.
Oma Mua
Heposen vuosi tuou positiivisie muutokšie
Ruškie Heponi aštuu Vihrien Kiärmehen tilalla 17. tuiskukuuta 2026. Heponi on šeiččemeš vuosi Itähoroskopin 12-vuotisešša šarjašša.
Oma Mua
“Karjalan koivu” täytti 90!
Anuksen rahvahan hora pidi oman suuren vuozipäivykonsertan. Karjalan vahnimii horii olii “Karjalan koivu” täytti 90 vuottu.
Karjalan Sanomat
”Leipä oli meille pyhä”
Suuren isänmaallisen sodan aikana piiritetyn Leningradin asukkaat saivat leipää kortilla. Päiväannos oli pieni, mutta se pelasti silti monia nälkäkuolemalta.
Kodima
Meiden kund om-ki päsatuz
Voden satused: Ol’ga N’uman starinoičeb Vepsän kundan rados da sabustusiš.
Oma Mua
Vepšäläiset kalitat, kumpasie maisteli čuari
Kertsova Valentinašta miula kerrottih, kuin muasterista, kumpani tietäy tovellisien vepšäläisien kalittojen reseptin.
Karjalan Sanomat
Karjalaisten kastamisen 800 vuotta: valmistelut etenevät vauhdilla
Karjalaisten kastamisen 800-vuotispäivän kunniaksi tasavallassa aiotaan toteuttaa yli 50 projektia.
Kipinä
Runosuarn: Runomuailmu kuččuu lapsii
Ennevahnas karjalazet rahvas pajatettih karjalazii pitkii runoloi pruazniekoin aigua, svud’bois, mečäs da kalas olles. Nengomii mieldykiinittäjii runosuarnoi da kuvazii valmisti Dmitrii Dmitrijev, karjalakse kiändi Aleksandr Jeremejev.
Login
Register
Password
Confirm password