Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”

Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”

Jelena Ruppijeva
01.08.2022
Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja Gromova.
Natalja Gromova on roinnuhes Petroskoin linnas, ga hänen karjalazet juuret buaban puoles ollah Anuksen čupun Tepoiniemen kyläs. Kuva on otettu Natalja Gromovan perehal’boumaspäi.
Natalja Gromova on roinnuhes Petroskoin linnas, ga hänen karjalazet juuret buaban puoles ollah Anuksen čupun Tepoiniemen kyläs. Kuva on otettu Natalja Gromovan perehal’boumaspäi.

Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja Gromova. Nataljan kirjutuksii suau alalleh lugie “Oman Pajon” joukos da omal sivul VK-sotsialiverkos. Diploman suaduu pagizutimmo Natalja Gromovua hänen ruavos da pluanois tuliekse aigua.

Natalja, kuibo da konzu sinä rubeit kirjuttamah kirjutuksii verkos?
— Kolme vuottu tagaperin oli luajittu “Oman Pajon” sivu VK-sotsialiverkoh, sit rubeingi kirjuttamah. Silloi horan tyves ruadai Härkin-vokualujoukko kävyi Tverin alovehele Tolmačun kyläh Šipainiekku-festivualih, sie tuligi mieleh “sevoittua oma taigin”. Luajimmo oman sivun da minä rodiimmos sen vedäjäkse. 

Mih nähte ollah sinun kirjutukset?
— Kaikkeh nähte. Kirjutan horan ruavos, karjalazien kul’tuuras da perindölöis. Ečiin materjualua Karjalan tazavallan pajojoukkolois — eibo se olluh helpo ruado! Tieduo oli ylen vähä, jo jällespäi Karjalas kuului Karjal muuzikualline -projektu! Toinah meijän kirjutukset annettih projektan luadijoile idejan keriämäh tiedoloi Karjalan tazavallan parahis pajojoukkolois da luadimah videoloi. En ole varmu sit, ga se on tozi, ku horan verkojoukos se oli luajittu ennepäi.

Minun kirjutukset ollah sit, mi on jogahizen karjalazen sydämes — omas kodimuas da Karjalas. Midä olet tiijustannuh — sidä saneletgi. Ollet tiijustannuh midätah uuttu da mielenkiinittäjiä — pidäy vältämättäh sanella sit!

Misbo suvaičet kirjuttua enämbäl kaikkie?
—– Ylen äijäl suvaičen kirjuttua tavallizis ristikanzois da Karjalan unohtettulois čuppulois — hierulois, luonnon kohtis. Kirjuttelengi omal sivul verkos — toiči pidäy vai mainita omis paginoin piendöis da ečindöis, sit rahvahalgi rodieu kiinnostus oman muan histourieh. Olen äijile avvutannuh omien sugujuurien ečindäs. Rahvas toiči duumaijah, kui elettih heijän ezi-ižät, vai heidy voi kiinnostua, a se ei ole muga — se on meijän yhtehine histourii!

Ylen äijäl suvaičen kirjuttua tavallizis ristikanzois da Karjalan unohtettulois čuppulois – hierulois, luonnon kohtis.
Natalja Gromova, Vuvven 2022 paras etnobloggari

Mi innostuttau sinun kirjutandah?
— Minä en varua kyzyö — se avvuttau kirjutuksien tiemoin mietindäs. A rahvas lugietah da kyzytäh. Nämmis paginois sit on mollembile paginkanzoile hyödyy! En kirjuta kuulužakse rodimizekse, kirjutan sendäh, ku midä vai vois enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis.

Ongo sinul vaigevuksii ruavos?
— Vaigevuksennu on se, ku ei ole kylläl aigua. Minä ainos kunnetah astun, juostes duumaičen, a pidäs istavuo stolah da rauhas kirjuttua.

Kuibo rahvas otetah vastah sinun kirjutuksii?
— Kui rahvas otetah vastah... Sanotah: kirjuta kniigoi. Minul on jo kaksi allettuu. Mih nähte net ollah, vie en sano, karjalazet ollah varovazet, yliluonnollizeh uskojat. Tiettäväine, minä hos yhten kniigan ga kirjutan loppussah. Toinah suau uskuo sih. Ku vai azetunnen da rauhas istummos stolan tuakse.

Misbo vie tahtozit kirjuttua? Mih tahtozit kiinittiä rahvahan huomavuo?
— Sotsialiverkolois kirjutetah lyhyösti, niilöis ei sua kirjuttua toizin. Konzu kolme vuottu tagaperin myö ajelimmo Tverin alovehele, tuttavuimmo L’ubov’ Ivanovanke Tolmačuspäi, häi kirjuttelou runoloi. Sit aijas häi kirjuttau runoelmua karjalazis. Hil’l’akkazin, rivi rivih. Tahtozimmo (tiettäväine, se on uskomatoi, ga nämmä ollah MEIJÄN huavehet) hänenke yhtes kirjuttua filman käzikirjutuksen karjalazien suures muutandas omien ezi-ižien mualoispäi. Vois olla čoma histourielline kino, sithäi harvah konzu mustellah da enimät ni tietä ei. Se, tiettäväine, on suuri da vaigei ruado, sih pidäy äijy aigua. Aku kentah lugenou meijän mielis da luadinou moizen filman?! Ilmai annammo oman idejan! Anna Karjal eläy da kuuluu kui vai vois enämbän aigua kaččomattah häviejän kielen jygieh tilah.


SIMILAR ARTICLES
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura aikoo lopettaa toimintansa
Karjala–Suomiystävyysseuran puheenjohtaja kutsuu jäseniä kokoukseen päättääkseen seuran kohtalosta. Järjestön toiminta lienee loppusuoralla.
Oma Mua
Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan uskottavii puolistajii, oman kielen kandajii.
Karjalan Sanomat
Kostamuksen teatteri: 66 näytelmää yleisölle
Kostamuksen draaman ja komedian kansanteatteri juhli pyöreitä vuosia aidolla italialaisella komedialla.
Karjalan Sanomat
Koirat parantavat lasten hyvinvointia
Koirat auttavat lasten fyysisessä ja psyykkisessä kuntoutuksessa Petroskoissa. Tänä vuonna koiraterapiaan on jo osallistunut yli 90 lasta.
Oma Mua
Mustu kaži Markiz
Jo tahtoin heittiä paginan meijän pienembih velleksih näh, ga uvvessah nouzi silmien edeh mustu kaži – valgei bantu kaglas da viizahat kullankarvaizet silmät.
Login
Register
Password
Confirm password