Lyydiläisien etnokulttuurikeškuš avasi ovet Petroskoissa

Lyydiläisien etnokulttuurikeškuš avasi ovet Petroskoissa

Irina Zaitseva
28.05.2025
Petroskoissa avautu lyydiläisien etnokulttuurikeškukšen uuši pirtti Lev Tolstoin kavulla. Šiinä on lyydiläisien ta tulilinnun musejot šekä tunnetulla jalokivišepällä Mihail Perhinillä nimitetty musejo.
Etnokulttuurisešša keškukšešša on kolme musejuo. 0+ Kuva: Irina Zaitseva
Etnokulttuurisešša keškukšešša on kolme musejuo. 0+ Kuva: Irina Zaitseva

Petroskoissa avautu lyydiläisien etnokulttuurikeškukšen uuši pirtti Lev Tolstoin kavulla. Šiinä on lyydiläisien ta tulilinnun musejot šekä tunnetulla jalokivišepällä Mihail Perhinillä nimitetty musejo. 

Uuvven lyydiläisien etnokulttuurikeškukšen juhlallisih avajaisih tuli lyydin murtehen kurššien opaštajie ta opaštujie, M. J. Perhinin muisson ikuistamisešta vaštuajan alotehryhmän jäšenie, Karjalan tašavallan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijön ta Petroskoin kaupunkipiirin hallinnon etuštajie. Keräytynyitä tervehti vepšäläini Randaine-kuoro.

— Lyydiläisien etnokulttuurikeškuš avautu jo vuotena 2018 Solomannih. Šiih ušein tuli lapšie, piettih ekskursijoja. Ka kävijillä oli vaikie piäššä šiih. Miula neuvottih löytyä pirtti Petroskoin keškukšešta. Kirjutin anomukšen kaupunkipiirin hallinnolla. Kahen vuuvven piäštä šain pirtin. Elintalo oli pahašša kunnošša, ka kahešša kuukauvešša korjasima šen, ta keškuš šiirty. Tärkein asie on še, jotta mie halusin järještyä erilliseh huoneheh Mihail Perhinin musejon. Mie ohjuan Mihail Jevlampijevičin muisson ikuistamisešta vaštuajua alotehryhmyä. Mie onissuin, šaneli lyydiläisien keškukšen emäntä, Karjalan lyydiläiset -kanšalaisjärještön johtaja Lidija Konovalova. 

Etnokultuurikeškukšen näyttelyt on omissettu lyydiläisillä, tulilinnulla ta Mihail Perhinillä. Myöhemmin avautuu vielä kakši huonehta, missä rupiemma šäilyttämäh vanhoja taloušvehkehie.
Lidija Konovalova, Karjalan lyydiläiset -kanšalaisjärještön johtaja

Lyydin murtehen kurššien alottajan ryhmän opaštaja Galina Paršukova kerto opaššušprosessin erikoisukšista. 

Tilaisuon vierahien kešen oli Fabergén jalokivitalon istorijan tuntija Valentin Skurlov. Erikoisista anšijoista Mihail Perhinin muisson šäilyttämiseššä ta Petroskoin musejon avuamisešta taijon tutkija myönti Lidija Konovalovalla Mihail Perhinin kunnivomerkin Fabergén šiätijöltä šekä arvokirjoja. 

— Vuotena 1993 enši kertua tulin Jallahteh. Šilloin jo kiinnoššuin Mihail Perhinistä. Vuotena 1989 Neuvoštoliitošša vietettih enšimmäini Fabergén näyttely. Parahien tevokšien luatijana oli juuri Mihail Perhin. Hiän oli ainutluatuni muasteri, oli ahkera, tykkäsi vaikeita tehtävie, ruato yöllä, korošti Valentin Vasiljevič. 

M. J. Perhinin paččahan luatijat, kuvanveštäjät Pavel Galigin ta Jurii Gorbunov annettih musejolla paččahan pienennetty kopijo. 

Šamoin avajaisissa esiinnyttih Karjalan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministeri Sergei Kisel’ov ta Petroskoin kaupunkipiirin hallinnon etuštaja Žanna Malejeva. 

— Keškukšešša kaikki on luajittu šielukkahašti, lämpimäšti ta kaunehešti. Kiitän Lidija Viktorovnua šiitä, jotta hiän etuštau lyydiläisie meijän tilaisukšissa ta puoluštau heijän oikeukšie, šano ministeri. 

Keškukšešša kaikki on luajittu šielukkahašti, lämpimäšti ta kaunehešti. Kiitän Lidija Viktorovnua šiitä, jotta hiän etuštau lyydiläisie meijän tilaisukšissa ta puoluštau heijän oikeukšie.
Sergei Kisel’ov, Karjalan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministeri

Keškukšešša on esitetty jokapäiväsie esinehie, huonehkaluja, kirjallisutta, Mihail Perhinih šivottuja näyttelyesinehie, tulilinnun eri kuvie. 

— Etnokultuurikeškukšen näyttelyt on omissettu lyydiläisillä, tulilinnulla ta Mihail Perhinillä. Myöhemmin avautuu vielä kakši huonehta, missä rupiemma šäilyttämäh vanhoja taloušvehkehie. Halukkahat voijah šopie ekskursijošta telefonissa. Enšimmäini ekskursijo mänöy 31. oraškuuta – meilä tulou karjalan kielen kurššien opaštujie. Tavallisešti kerron kävijillä ukoštani, ken rakenti kirikön meijän Tiudija-kyläh tahi mitein taikoma ämmön kera, šaneli Lidija Viktorovna. 

Juhlallisen ošan jälkeh vierahat kačottih huonehie, ošallissuttih online-tapuamiseh Pyhäjärven ta toisien paikkojen lyydiläisien kera. Tilaisuon lopušša vierahat yheššä juotih čäijyö.


SIMILAR ARTICLES
Oma Mua
Kaheksas käskyläine
Japounielazet rahvas opastetah pidämäh hinnois toven kallehii uardehii.
Karjalan Sanomat
Karjalainen mansikka on lopulta kypsynyt
Petroskoissa pidettäville mansikkamarkkinoille karjalaiset mansikanviljelijät ovat tuoneet ensimmäisiä kypsyneitä marjoja.
Oma Mua
Karjalaisien elämyä ei pie jättyä venehittä
Vienan Karjalan perintehellisen venehen rakentamisen šaloja šuatih tietyä Muinasen Karjalan muan muisto: tiijuššamma käsitöitä ta šäilytämmä perinnehtä -projektin ošallistujat.
Karjalan Sanomat
Ääniopas tutustuttaa Vuokkiniemeen
Kostamuksessa valmistetaan ääniopastus, joka tutustuttaa Vuokkiniemen historiaan ja kulttuuriin pelimuodossa. Hanke toteutetaan Dobrota Severa -rahaston tuella.
Kodima
Tahtoin ozutada, kut tärged om opeta vepsän kel’t
Maria Košeleva radab vepsän da suomen keliden opendajan Petroskoin universitetas. A necen voden sulakus hän polesti dissertacijan. Maria oppib vepsän kel’t, i se oli valitud hänen tedoradon temaks.
Oma Mua
Mandžoidu on täyzi joga ast’e, kai käziaste
Nuožarves eläi mandžoinkazvattai sanelou hyvän mandžoin uudizen peittožuksis da mandžoibiznesan monimutkažuksis.
Oma Mua
Kahekšankymmenen vuuvven piäštä
Kalevalan mua šäilyttäy muistuo yli 3 000 šotilahašta ta upšeerista, kumpaset kuavuttih Šuurešša Isänmuallisešša šovašša piirin puoluštamisen ta vapauttamisen aikana.
Karjalan Sanomat
Etnopuisto kutsuu uppoutumaan legendaan
Äänisenrannan piirissä toimintansa aloitti uusi etnopuisto nimeltä Varion tulivuori. Puisto tutustuttaa vierailijoita kulttuuriin ja geologiaan.
Karjalan Sanomat
Karjalan suurin kuoro lauloi taas Petroskoissa
Laulujuhlat kokosivat Petroskoihin yli 1 500 laulajaa eli 74 kuoroa kymmeneltä Venäjän alueelta.
Oma Mua
Karjalan tazavaldu on täyttänyh 105 vuottu
Tänä vuon Karjalan tazavallan päiviä ei eistetty sygyzykse, kui se oli endizinny vuozin, sen piendykohtakse miärättih Petroskoi da yhtistettih linnan päivän kel.
Login
Register
Password
Confirm password