Lyydiläisien etnokulttuurikeškuš avasi ovet Petroskoissa

Irina Zaitseva
28.05.2025
Petroskoissa avautu lyydiläisien etnokulttuurikeškukšen uuši pirtti Lev Tolstoin kavulla. Šiinä on lyydiläisien ta tulilinnun musejot šekä tunnetulla jalokivišepällä Mihail Perhinillä nimitetty musejo.
Etnokulttuurisešša keškukšešša on kolme musejuo. 0+ Kuva: Irina Zaitseva
Etnokulttuurisešša keškukšešša on kolme musejuo. 0+ Kuva: Irina Zaitseva

Petroskoissa avautu lyydiläisien etnokulttuurikeškukšen uuši pirtti Lev Tolstoin kavulla. Šiinä on lyydiläisien ta tulilinnun musejot šekä tunnetulla jalokivišepällä Mihail Perhinillä nimitetty musejo. 

Uuvven lyydiläisien etnokulttuurikeškukšen juhlallisih avajaisih tuli lyydin murtehen kurššien opaštajie ta opaštujie, M. J. Perhinin muisson ikuistamisešta vaštuajan alotehryhmän jäšenie, Karjalan tašavallan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijön ta Petroskoin kaupunkipiirin hallinnon etuštajie. Keräytynyitä tervehti vepšäläini Randaine-kuoro.

— Lyydiläisien etnokulttuurikeškuš avautu jo vuotena 2018 Solomannih. Šiih ušein tuli lapšie, piettih ekskursijoja. Ka kävijillä oli vaikie piäššä šiih. Miula neuvottih löytyä pirtti Petroskoin keškukšešta. Kirjutin anomukšen kaupunkipiirin hallinnolla. Kahen vuuvven piäštä šain pirtin. Elintalo oli pahašša kunnošša, ka kahešša kuukauvešša korjasima šen, ta keškuš šiirty. Tärkein asie on še, jotta mie halusin järještyä erilliseh huoneheh Mihail Perhinin musejon. Mie ohjuan Mihail Jevlampijevičin muisson ikuistamisešta vaštuajua alotehryhmyä. Mie onissuin, šaneli lyydiläisien keškukšen emäntä, Karjalan lyydiläiset -kanšalaisjärještön johtaja Lidija Konovalova. 

Etnokultuurikeškukšen näyttelyt on omissettu lyydiläisillä, tulilinnulla ta Mihail Perhinillä. Myöhemmin avautuu vielä kakši huonehta, missä rupiemma šäilyttämäh vanhoja taloušvehkehie.
Lidija Konovalova, Karjalan lyydiläiset -kanšalaisjärještön johtaja

Lyydin murtehen kurššien alottajan ryhmän opaštaja Galina Paršukova kerto opaššušprosessin erikoisukšista. 

Tilaisuon vierahien kešen oli Fabergén jalokivitalon istorijan tuntija Valentin Skurlov. Erikoisista anšijoista Mihail Perhinin muisson šäilyttämiseššä ta Petroskoin musejon avuamisešta taijon tutkija myönti Lidija Konovalovalla Mihail Perhinin kunnivomerkin Fabergén šiätijöltä šekä arvokirjoja. 

— Vuotena 1993 enši kertua tulin Jallahteh. Šilloin jo kiinnoššuin Mihail Perhinistä. Vuotena 1989 Neuvoštoliitošša vietettih enšimmäini Fabergén näyttely. Parahien tevokšien luatijana oli juuri Mihail Perhin. Hiän oli ainutluatuni muasteri, oli ahkera, tykkäsi vaikeita tehtävie, ruato yöllä, korošti Valentin Vasiljevič. 

M. J. Perhinin paččahan luatijat, kuvanveštäjät Pavel Galigin ta Jurii Gorbunov annettih musejolla paččahan pienennetty kopijo. 

Šamoin avajaisissa esiinnyttih Karjalan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministeri Sergei Kisel’ov ta Petroskoin kaupunkipiirin hallinnon etuštaja Žanna Malejeva. 

— Keškukšešša kaikki on luajittu šielukkahašti, lämpimäšti ta kaunehešti. Kiitän Lidija Viktorovnua šiitä, jotta hiän etuštau lyydiläisie meijän tilaisukšissa ta puoluštau heijän oikeukšie, šano ministeri. 

Keškukšešša kaikki on luajittu šielukkahašti, lämpimäšti ta kaunehešti. Kiitän Lidija Viktorovnua šiitä, jotta hiän etuštau lyydiläisie meijän tilaisukšissa ta puoluštau heijän oikeukšie.
Sergei Kisel’ov, Karjalan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministeri

Keškukšešša on esitetty jokapäiväsie esinehie, huonehkaluja, kirjallisutta, Mihail Perhinih šivottuja näyttelyesinehie, tulilinnun eri kuvie. 

— Etnokultuurikeškukšen näyttelyt on omissettu lyydiläisillä, tulilinnulla ta Mihail Perhinillä. Myöhemmin avautuu vielä kakši huonehta, missä rupiemma šäilyttämäh vanhoja taloušvehkehie. Halukkahat voijah šopie ekskursijošta telefonissa. Enšimmäini ekskursijo mänöy 31. oraškuuta – meilä tulou karjalan kielen kurššien opaštujie. Tavallisešti kerron kävijillä ukoštani, ken rakenti kirikön meijän Tiudija-kyläh tahi mitein taikoma ämmön kera, šaneli Lidija Viktorovna. 

Juhlallisen ošan jälkeh vierahat kačottih huonehie, ošallissuttih online-tapuamiseh Pyhäjärven ta toisien paikkojen lyydiläisien kera. Tilaisuon lopušša vierahat yheššä juotih čäijyö.


SIMILAR ARTICLES
Karjalan Sanomat
Uusi elämä vanhoille rakennuksille
Kunnostustöihin osallistuvien Karjalan kulttuuriperintökohteiden suojeluhallinnon työntekijöiden ja arkkitehtien avulla palautetaan rakennusten alkuperäistä ulkoasua.
Oma Mua
Folkloripaja valmisti spektaklin Kižin šuarella
Jumalan avulla ta omin yritykšin — näin šanotah Kižin šuarella ennein šuuren ruavon alkamista. Nämä šanat kuultih ni Starina-nuorisosessijon ta folkloripajan ošanottajat.
Karjalan Sanomat
Taideteokset tuovat tunnelmaa luontoon
Belomorskin kalliopiirrosten ulkoilmamuseon infrastruktuuria parannetaan jatkuvasti. Zalavrugan alueelle pääsee nyt Uiunsaaren kylästä kulkevalla kunnostetulla luontopolulla.
Kipinä
Tai-dai elӓb Karjalas!
Mi tai-dai om? Nece om mugoine tehnik, miše mujutada kangast. Tӓmbei tundištamoiš dizaineranke Petroskoišpӓi, pirdajanke, kudamb mujutab sobad – Al’oša Savičevanke.
Oma Mua
Viändöi – Iivanan da Pedrunpäivän keski
Kezä on kiirehelline aigu kyläs, pidäy ehtie kai peldoruavot ruadua, heinät niittiä, marjat dai sienet kerätä talvekse. Ga kiirehen keskes rahvahal oli ainos aigua myös pidiä pruazniekkoi, kävvä toine toizelluo gostih, kižata da tansie pihal.
Karjalan Sanomat
Meren tutkimukset keskipisteenä
Tutkimukset jatkuvat Vienanmereen laskevalla Ala Uikujoella. Tehtävänä on kertoa meressä tapatuvista muutoksista.
Karjalan Sanomat
Parsa yksityispeltojen uutena kasvina
Kontupohjan piirin Jarkovin pelloilta on korjattu ensimmäinen parsasato. Yksityinen maanviljelijä toivoo saavansa ensi vuonna suuremman parsasadon.
Oma Mua
Taipale otti vaštah vierahie kešäpruasniekkah
Karjalaisen kulttuurin šäilyttämisen keinona on nykysissä ta entisissä kylissä pruasniekkojen viettämini. Kaunehena kešäpäivänä 4. heinäkuuta kyläpruasniekka oli pietty Pirttilahen kyläššä.
Karjalan Sanomat
Uusi satuhahmo kutsuu Petroskoihin
Petroskoi on saanut pienoisveistoksen, joka esittää uutta satuhahmoa nimeltä Homa-ukko. Rantakadulla sijaitseva figuuri houkuttelee turisteja ja petroskoilaisia.
Oma Mua
Yliopisto pyzyy aijan tazol
Tiijot pyrgijöin miäräs da konkursan eistymizes lövvytäh Petroskoin yliopiston kodisivul. Ližäksi täs kezäs algajen tieduo konkursah nähte voibi suaja yliopiston telefonpalvelukeskukses.
Login
Please authorize:
Login:
Password:

Forgot your password?