Larisa Boičenko: “Mie tahoin ruatua täššä virašša”
Venäjällä ihmisoikeušvaltuutetun instituutti ilmešty 25 vuotta takaperin. Karjalašša ihmisoikeušvaltuutettuo koškija laki ilmešty 15 vuotta takaperin. Karjalašša ihmisoikeušvaltuutettuo koškija laki ilmešty 15 vuotta takaperin. A ideja instituutin peruštamisešta šynty vielä aikasemmin — 25 vuotta takaperin.
— Šilloin Karjalah tuli valtijotiijollisen Strategija-keškukšen johtaja Aleksandr Sungurov ta oli vietetty enšimmäni seminari. Šiinä paistih instituutin tarpehellisuošta Karjalašša. Mie olin seminarin jarještäjänä ta ošallissuin šiih. Ka šilloin ei kaikin kannatettu šitä ehotušta. Instituutin peruštamisen idejašta šen toteuttamiseh kulu kymmenen vuotta, muistelou Larisa Dmitrijevna.
Larisa Boičenko aštu virkah 12. šyyškuuta 2019 — häneštä iänešti enämmistö deputattija ta šillosen lajin mukah hänet valitettih virkah. Ihmisoikeušvaltuutetun instituutti ei riipu valtijoelimistä tahi viranomaisista. Ka joka vuosi valtuutettu esittäy šeloššukšen omašta toiminnašta.
— Mie tahoin ruatua täššä virašša, vaikka še on tosi monimutkani ta joškuš kiittämätöin. Ennein milma ihmisoikeušvaltuutettuina oltih Valentin Šmikov ta Aleksandr Šarapov, turvallisuošta vaštuajien viraštojen etuštajat. Miehän etuššin kanšalaisjärještöjä, opaššin ta vietin šukupuolitutkimukšie. Toičči šukupuolitutkimukšie otetah vaštah krittisešti, šilloin kuin aihe on aina tärkie. Šentäh miula oli vaikiempi kuin entisilläni, koroštau Larisa Boičenko.
Larisa Dmitrijevna alko ruatua uuvvešša virašša ta näki, jotta ušein ihmiset ei tiijetä mistä šyyštä voipi kiäntyö valtuutetun puoleh. Šen takie oli peruššettu avonaini oikeušyliopisto, mih halukkahat voitais tulla, šanuo omua mieltä ta luvennoissa šuaha šelvyä tietuo lakiloista.
Larisa Boičenko koroštau, jotta valtuutettu puoluštau ihmisien oikeukšie, još ne oli rikottu valtijollisissa struktuuriloissa.
— Ihmis- tahi siviili- ta oikeuššuhtehet ei ole meijän ala. Enšin kanšalaisen on kiännyttävä poliisin tahi suutun puoleh. Još poliisi ei täyttän omie tehtävie, šilloin voipi tulla miun luokše. Još teilä on tovistajie asiepaperija, mie kiännyn prokuraturan puoleh. Ka ihmini voipi luatie šitä iče, šelittäy valtuutettu.
Vielä 15 vuotta takaperin siviilihenkilöt ei šuatu piäššä vankilah. Ka nykyjäh ihmisoikeušvaltuutettu šiännöllisešti käypi ojennušlaitokšissa ta tarkaštau vetomukšien täyttämistä. Joka vuosi kolmašoša vetomukšista tulou juuri vankiloissa olijilta henkilöiltä.
— Vuotena 2021 vankit valittih, jotta Segežan ojennušlaitokšen kaupašša perättömäšti kašvetah hinnat. Vankilan kauppah tavaroja tuuvvah Arhankelista, mi ei auta hintojen vähennyštä. Nykyjäh tätä proplemua ratkaissah federalisella tašolla, šanou Larisa Boičenko.
Vuuvven 2021 šulakuušša ta kešäkuušša Karjalan ihmisoikeušvaltuutetun puoleh kiänty kakši vankie, kumpasilla kiellettih omien korttierien antamista. Karjalan ilmisoikeušvaltuutetun välihmänön anšijošta, molommilla elinkyšymyš oli šujuvašti ratkaistu.
— Meijän šuurena voittona oli še, konša vankilašša olijalla orvolla annettih kolmen huonehen korttieri Karhumäjen kaupunkissa. A toini vanki šai korkien teknologijan liäkärin avun Piiterissä. Enši vuorošša kiinitän huomijuo vankiloih, šentäh kun heilä ei ole mahollisutta tulla ičen, šanelou miun pakinakaveri.
Larisa Boičenko on pahoillah, jotta ušein hänellä ei ole aikua rikenempäh käyvä Karjalan piirilöissä. Šentäh oli peruššettu yhteiskunnallisien apulaisien instituutti. Joka piirissä valtuutetulla on apulaisie, kumpasie tunnetah ta kunnivoitetah paikalliset eläjät.
Lisäkši ihmisoikeušvaltuutetun avukši toimiu yhteiskunnallini eksperttineuvošto. Šiih kuuluu 15 asientuntijua eri aloilla, kumpaset annetah neuvoja valtuutetulla ta autetah häntä šeloššukšen kirjuttamisešša.
— Olen kiitollini niillä ihmisillä, kumpaset yhissetäh šitä ilmaista toimintua oman ruavon kera, koroštau Larisa Dmitrijevna.
Vuuvven 2021 aikana ihmisoikeušvaltuutettu kaikkieh šai 463 eri vetomušta. Niistä melkein 30% on ratkaistu positiivisešti. Šemmoista tunnušta pietäh korkiena. Esimerkiksi, valtuutetun avulla on uuvveštah pantu käyntih autobuššiliikenneh Petroskoin ta Nuožjärven välillä.
Karjalan tašavallan ihmisoikeušvaltuutetun jokavuotini šelloššuš yksityiskohtasešti kertou valtijoelimillä ta yhteiskunnalla Karjalan oikeušalan tilantehešta. Šiih voipi tutuštuo Karjalan tašavallan ihmisoikeušvaltuutetun saitilla.
