Kusbo on lumitalvi?

Kusbo on lumitalvi?

Valentina Libertsova
26.12.2020
Suarnu
Kuva: ru.freepik.com
Kuva: ru.freepik.com

Elettih-oldih yhtel kurjal mual sizär Šan’oi da velli On’oi. Mua oli kurju sentäh, gu sie kadoi lumitalvi. Muiten talvi tuli omah aigah: vahnembat omal aijal avattih kalenduarois Talvikuu, tuodih aitaspäi lämmät talvisovat, kengät da kuatančat. Ga vai kuatančoi yksisama ei suannuh panna jalgah, vet pihal oli vai ligua da luhtua, kuatančat kerras kastuttus da mendys sudre.

On’oi mustau, kui mulloi Uuzi Vuozi oli lumetoi, suures pertis seizoi korgei lagessah kaikkeh luaduh čomendettu kuuzi, lattiel varvoin ual sijoituttih Pakkasukko da Lumineičoi, niilöin rinnal vuotettih puolenyön aigua lahjat läpettäjis vakkazis da pussizis. Joga kohtas seizottih, viruttih, riputtih, pilketettih silmil kaikenjyttyzet lumiukot. Stolal saluatat oldih valgiet, ku lumet, torielkat oldih lumitiähtizil, stokanoin, kuppiloin da juonduolgizien reunat läpetettih gu udžvies. Pihal rinnal eläjät rahvas mustah pilvežäh taivahah laskiettih ilotulituksii. Oli vessel! Vai ei olluh lundu.

On’oi musti vie vähäzel endizii Uvven Vuvven pruazniekkoi, konzu ei vie ni školah käynnyh, silloi 1. pakkaskuudu hyö mendih pedäjikköh čuruamah mägilöis. Oli äijy lastu da vahnembua rahvastu, kengo suksil, kengo regyzil, ketgo kartonan libo lenoliuman palazel. Ihastuksis hol’ottajes “lennettih” alah, čukeldettihes kivoksih, nagrettih.

Mennyt vuon lundu ei olluh. Televiizoras ozutetah rekluamoi, kudamis kučutah laukkoih ostamah Uvvekse Vuvvekse lahjoi da magieloi, opastetah varustamah pruazniekkusyömizii, gu ei suututtua Häkkii. Potakoijah olemah kois Uvven Vuvven yöl da kaččomah uuzii kinoloi da konsertoi.

‒ Mama, ga konzubo tulou lumitalvi? kyzyi Šan’oi. – Minä ylen äijäl tahtozin.

Tyttöine vie oli pieni, ei mustanuh čuruandoi. Hänen mieleh jäi vai yksi ligakuun ehty, konzu kodvazen sagieh pani lundu. Hyö muamanke vai ehtittih lähtie kylyspäi. Kuni muamah salbai veriädy lukkuh, lapsi oijendi käit yläh – kummallizeh lumiverkoh. Yksi lumitiähti langeli huulile – agu se oli mittuine magei! Tyttö rubei tabailemah kielel nämmii viluloi n’amuloi, a sit keräilemäh lumitukkuzii aijas da tuhjoloin varvoispäi. Muamo kieldi, sanoi, net ollah ligahizet, ga oli jygei uskuo, moizet net oldih valgiet da sulavat!

‒ Tata, a mindähbo talvi tuli, a lundu ei ole? kyzyi On’oi.

‒ Vikse, kunnegi kadoi, vastai tuattah. – Teil vet toiči häviey mitahto elostus, piirdinkniigaine libo yksi alaine. A sit nedälin, puaksuh kuun peräs löydyy kusgi stolan ual libo diivanan tagan. Ovvosteletto – kui sinne puutui da ken pani, a viäryniekkua etto lövvä. Mugai talvi: kadoi, a konzu löydyy, ei tiijä niken.

Konzu lapset viertih muate, Šan’oi abiessah čuhkai vellel korvah:

‒ Kuuletgo, On’oi, minä kačoin stolan ual dai ečin divanan tagan, kai magavosijan tagan opin käzil vedellä – lundu nikus en löydänyh.

Heitä velli, Šan’oi! Etgo tiijä, lumi ei kestä kois, sulau. Gu tahtonet löydiä, eččie pidäy sie, kus on vilu.

‒ Vilu on pihal…

‒ A kois vilu kohtu sežo on ‒ jiäškuappu!

‒ Oi, läkkä sit kačommo!

‒ Ei sua. Kuuluu, onnuako buabo keitändypertih meni. Pidäy vuottua!

Lapset alevuttih, ruvettih vuottamah. Aigu meni, buaban askelet hillettih.

Vuottamata uksi avavui, kynnyksel seizatui kenlienne korgei da vilu, tundematoi. Sit lapset arvattih ‒ Lumiukko! Heleväl iänel Lumiukko sanoi:

‒ Terveh, hyvät lapset! Teijän mielet ollah ihan oigiet. Lumitalvi eläy teijän jiäškuapas, kaikis ylimäzembäs vakas, kus on kaikis vilumbi. Se puutui sinne petties, tahtoi vilustuo kodvazen, a teijän muamo kaččomata lad’d’ai sinne kalat, kuduat teijän tuatto sai jälgikerran järves. Kalat hyvät, karjat, vahnembat varustettih net Uvven Vuvven stolah niškoi. Sit lumitalvi suau piästä siepäi vaigu ihan pruazniekkua vaste. Da viegu ei voivus, kodvan lekkumata virujes.

Lapset yhtes havahtettihes:

‒ Ga voimmogo myö kuitahto sidä piästiä?

‒ Etto raukku! Sih pidäy korgiet da vägevät miehet. Gu yksi mieli yhtelläh on! Suvaičettogo työ kalua?

‒ E-e-emmo! Lapset niken ei suvaija syvvä kalua!

‒ Sehäi on! A gu suas nenne kalat syvvä, sit lumitalvi siepäi piäzis aijembi!

‒ A gu syönnemmö, sit midäbo muamo Uvven Vuvven pruazniekakse žuariu?

‒ Heitä! Tullou lumitalvi, sit tuatto piäzöy järveh da suau uuttu veresty kalua.

‒ Olgah! Kyzymmö huomei, toinah keitetäh meile dai ičele kalua.

Sil nedälil lapsii ei suannuh tundie! Vahnembat diivittihes, gu lapset, kuduat enne ei tahtottu kalah ni kačahtuakseh, joga päiviä pakittih liendy da kurniekkua. Terväh loppiettihes kai kalat.

Tuatto huogavopäivänny huondeksel syväh hengähtihes da sanoi:

‒ Midäbo täs sinä ruat? Karjalazethäi olemmo, kalua suvaičemmo da nygöi vie lapsetgi roittihes kalamuagarikse. Kuibo Uuttu Vuottu vastata kalata! Pidäy lähtie järvirandah kuitahto. Paha jo on lumeta…

Kačahtih ikkunah, a sie lundu panou, mua kai valgei on – tuli lumitalvi, kuduadu kaikin vuotettih kodvan aigua.

A lapsil mittuine ilo tuli! Mendih pihale, luajittih korgei čoma lumiukko morkouhku nenäs, rengi piäs da rinnal On’noi kirjutti keppizel lumikivokseh: “Passibo!” Enämbiä kirjuttua ei olluh aigua. Tiijämmöhäi iče, kui liženöy lapsil dieluo, konzu tulou lumitalvii. 


SIMILAR ARTICLES
Karjalan Sanomat
Verkkotunnit yhdistävät oppilaita kieliviikolla
Karjalan suomen kielen viikkoon osallistuvat Kostamuksen 1. koulu ja sen ystävyyskoulut Kuhmosta, Sotkamosta ja Oulusta sekä Kainuun opisto.
Oma Mua
Lumetoin kešä tai matka Karjalan ta Murmanskin alovehella
Pohjosešta kešäštä rikeneh šanotah, jotta še on lyhyt ta vähän lumini. Kešä 2021 oli lumetoin. Näyttäy šiltä, jotta še oli kuumin kešä, min olen muistan. Tänä kešänä ihaššuttavava šeikkailuna oli matka Karjalan ta Murmanskin alovehella.
Karjalan Sanomat
Teriberka häviää katsojien nähden
Petroskoilainen taiteilija Sergei Terentjev kertoo Teriberkan-matkastaan yllättävällä tavalla. Näyttelyssä Vyhod-mediakeskuksessa tekijän tahdosta maalaukset muuttuvat päivä toisensa jälkeen.
Oma Mua
Galina Jevdokimova: puoli vuozisadua školas
Ven’al 5. ligakuudu pietäh Opastajan päivy. Jessoilan školan opastaja Galina F’odorovna Jevdokimova on ruadanuh školas puolen vuozisadua.
Karjalan Sanomat
Kielikurssit edelleen vankassa suosiossa
Periodika-kustantamon karjalaisten, suomalaisten ja vepsäläisten resurssi ja kielikeskuksen järjestämät kansalliskielten kurssit ovat täydessä vauhdissa.
Oma Mua
Työ runoperintehen šäilyttämisekši ei piety
Kieliresurssikeškukšešša vietettih karjalaisella runoperintehellä ta pohjosen kantakanšojen eeppisellä perinnöllä omissettu seminari. Tilaisuš on Karjalaisien runojen vuuvven piätapahtumie.
Karjalan Sanomat
Visakoivut kasvavat nyt Ruskealassa
Istutukset olivat osa Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen ja marmoripuiston yhteistyötä.
Kipinä
Paginad pätoimitajanke
Täl vodel meiden kulehtesele täudub jo 35 vot! Kanman jubilejad mö pagižim ”Kipinän”-pätoimitajanke Jana Filimonkovanke hänen rados kulehteses lapsiden täht.
Karjalan Sanomat
Oma Media -portaali: vuosi verkossa
Vuoden aikana portaalissa on julkaistu lähes 3 000 uutisjuttua ja artikkelia suomen, karjalan ja vepsän kielellä. Lähisuunnitelmissa on avata uusia osioita.
Login
Register
Password
Confirm password