Nevvostolaine Julija Filippova valmisti huondesverole tulluzile magiet potakkašankit, kagrukiiselit da vispipuuron. Vienalaine Marija Kundozerova saneli karjalazis runonpajattajis. Ilgupuoles piettih Uljana Tikkazen valmistettu etno-kviz, kuduas kaksi joukkuo ozutettih omii tiedoloi — arvattih Karjalan pohjaispuoles olijoi mustomerkilöi, mustoitettih vienalazien kylien nimilöi, juohatettih karjalazien kirjuttajien tevoksii da muudu mieldykiinittäjiä.
Suvi-karjalazien pidoh oldih kučuttu yliopiston opastujat, Kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvan da Karjalan opastuksen kehityksen instituutan ruadajat, volont’ourat.
Mielevy huondesvero -pidoh Mihailovien molodoit Natalja da Jevgenii valmistettih kogonazen programman: ozutettih karjalazien perindöllizii soittimii, ozutettih kandelehel soitandua, sellitettih, ku enimät kandelehel soittajat elettih Karjalan suves.
Kižin muzein folklourujoukko pajatti Vieljärven kyläs kirjutetun kumman pajon, kuduas karjalan da ven’an sanat ollah segai. Ven’ua maltamattomat karjalazet toiči ven’ankilizii pajoloi kuultes da mieldyhyy niilöih, painettih net mustoh muga, kui maltettih. Jälles se pajo siirdyi polvi polveh. “Mielevah huondesveroh” tulluot suadih kuulta karjalaine joigugi.
Tulluzien keskes oli äijy nuordu, kudamii, heijän sanoin mugah, miellytetäh karjalazien perindöt. Vähäzel ruskottih heijän rožat, konzu pivon vedäi Valentina Mironova kyzyi, kui nuori ukko söi kiiselii svuad’ban da molodoloin enzimäzen yön jälles. Petroskoilaine Ruslan-nimelline briha rubei syömäh kiiselii keskikohtas.
Uldupuoles kuundelijoi-kaččojii veseldytettih Skylark-folkjoukko, karjalain räppäri Ondrei. Pivon lopus kaikin yhtes pajatettih karjalakse karaoke. Tatjana Baranovan livvikse kiännetyt anglielazen Beatles-pajojoukon “Yesterday-Egläi” da Viktor Tsoi “Kukuška-Kägöi” ollah kuulužimii pajoloi da mieleh oli kuulta net karjalakse pajatettavninnu.
Jälgimäine Arbaitus-pajo, kuduan ven’akse pajatti Žasmin-pajattai da livvikse hänen peräh meigäläine Nadežda Bukina oli ylen mielužu näminny keviänpäivinny. Lopus karjalazien perindönmugah pidoh tulluzii gostitettih näppipiirualoil da čuajul.
— Tämänmoizien pidoloin piätarkorkoitus on ozuttua karjalazien bohattua kul’tuurua, kuhkuttua yhtehizeh ruadoh kaikkii, kedä se miellyttäy, sanoi Inga Gurilova, Karjalan X kerähmön vallittuloin nevvoston piälikkö.