Kodima: Ezmäižen paindused vepsän kelel

Kodima: Ezmäižen paindused vepsän kelel

17.04.2023
Täl vodel ”Kodima”-lehtesele täudub 30 vot. Mö pätim johtutada, ked oliba ezmäižin avtoroin i min polhe hö kirjutiba. Tom teile sil’mnägubale ezmäižid paindusid vepsän kelel ”Prionežjen”-lehtesen ližalehtpolel.
Vajehtamata jäb ”Kodiman” pätegend – tugeta da kehitoitta vepsän kirjkel’t, starinoita lugijoile vepsläižiden kul’turelos, ühtenzoitta kaikiden regionoiden vepsläižid. Kuva: Karjalan Rahvahaližen da regionaližen politikan ministerstvan arhivaspäi
Vajehtamata jäb ”Kodiman” pätegend – tugeta da kehitoitta vepsän kirjkel’t, starinoita lugijoile vepsläižiden kul’turelos, ühtenzoitta kaikiden regionoiden vepsläižid. Kuva: Karjalan Rahvahaližen da regionaližen politikan ministerstvan arhivaspäi

Armaz vald

Mö sebranikanke ajoim motociklal kalaspäi i peksim lindun, kudamb lendi lujas alahan, ani madme. Azotimoi i eciškanzim – keda sordim. Vides haškuses tespäi, kesk penid penzhaižid nägištim suren lindun. Meiden mecas om äi linduid: mecoid, tedrid, pühuzid… Vaiše nece lind ei koskund nikenehe, sid’ minä tundištin, miše nece om habuk. 

Muštan, völ laps’aigan olin kulnu sanoid necen lindun polhe. Pagištihe, habuk voib otta kananpoigaižid i kanoid. A penid lapsid pöl’göiteldihe – ”Lujas uradiškanded – tuleb habuk i otab sindai”. 

Vaiše nügüd’ nece sur’ lind vedi ühten suugan, hüppa, noleta ei voind. Minei žal’ tegihe habukad. 

— Tarbiž kodihe otta i tehta tervheks, – meletin minä. 

Kahtes polespäi mö sebranikanke tuleškanzim habukannoks, tahtoim tabata, vaiše hän ei tahtoind, i teravil, kuti veič, künzil rebiti meiden käded verhesai. Sid’ mö heitim paidad i tacim lindun päle. Lind oli tabatud. Simal mö sidoim habukan käpšud I panim kašlihe. 

Kodiš minä panin habukan surhe puzuhu, kudamb seižui kulus pertiš. Habuk saupsi sil’mäd i oli kuti uinonu. Minä čapoin siman i ladin antta habukale joda, a hän kut hüppähti i künzi käden da völ lujas: veri jokseškanzi ojal. 

Minä käreganzin habukan päle – käden lujas kibišti. Jäl’ges tuli mel’he: 

— Lind ei ole vär, nece mö händast peksim, sidoim, panim puzuhu, kuti meččen-ni uradan-kanan…

Habuk koli kahtes päiväs päliči. Hän ei kosketand ni vet, ni sömäd, kudambid minä olin pannu puzuhu. 

Aigoin satatuz oli lujas kibed. Vaiše minä meletan: ”Habuk iče tahtoi kolda. Paremba oli surm hänen täht, mi elo valdata. 

imgonline-com-ua-Resize-Ks5SdxLiaTLQWa.jpg

Tark saldat

Kerdan astui saldat kodihe. Matk oli pit’k i mäni hän ühthe pert’he, vanhan baboinnoks, baboi oli ažlak, no pästi händast lebaidamha.

— Magada, vonukeine, magada.

Homendesel baboi paštoi pirgaižid. Läksi tanhale I lugi pirgaižid. Hän ei mahtand čomas lugeda, lugi vaiše kaksin.

— Kaks’, kaks’, kaks’…

Saldat libui homendesel, oti pirgaižen i söi. Baboi tuli, lugi pirgaižed i sanub:

— Mina läksin tanhale i lugin pirgaižed, oli kaik kaksin, a tulin tanhalpäi, ka jo ei kaksin. Sinä-ik söid pirgaižen?

 En, baboi, mina en koskend.

Baboi läksi vedele, a saldat sil aigal oti koume pirgašt i pani sumkha. Baboi tuli i lugi pirgaižed.

— Kaks’, kaks’. Naku saldateine sina oled tozimez’.

A saldat sanui kaiked hüväd, läksi tagemba, ičeze kodihepäi. 

imgonline-com-ua-Resize-kO36RQZYBG5XS.jpg

Jäniš-kelastai

Oli janišoiden kim

tahos siš, kus kazvab nin’.

Lebul išttes jäniš üks’

toižel küzui, entä mikš:

– Lullei-jäniš, midä söid?

Sanu, kuspäi vedut joid?

Kelle vauktan pövun möid,

jose keda iloks löid?

Toine jäniš oli hahk,

hänel suremb oli käpš.

Kut i toižil – lühüd händ,

hänen sanad – kelen vänd. 

–Haban korut minä söin,

purtken vedut jäl’ges join.

Sanktan kalun tänna toin,

löda kondjad toras voin.

Ilopeza – kondi bur,

hot’ hän om-ki lujas sur’,

Om-ik nece mecan car’?

Venub bokal, kuti parz’!

Mujan, vägi minai om,

tartun kehe –linneblom.

Vahvan valdan otan täs,

rohtkat polkta pezašt läz! 

Pit’käd korvad, tühjad lud,

jose usktas, avoinsud?

Mahtab kelastada ken,

senke meiden pagin pen’.

No mö prostim, hot’ i kulim

necen kelastusen suren.

Tedam, mitte jäniš rokhed,

mecas henkta-ki ei rohti. 

imgonline-com-ua-Resize-V7ssC3vxGPUSL.jpg

Manzikaine

Manzikaine vauktal cvetib,

Kaikiš aigemba hän entib.

Kivid vaste sijan löuzi,

Mäthuzile korttas nouzi.

Kujiš, pöudoiš, korttil sijil,

Rustaks paštaze hän kivil.

Räken otab päipaštospei,

Hüvän magun vedab maspei. 

Manzikašt’ konz keradamoi, 

Male paksus kumardamoi, 

Kumardatoi tuha kerdad,

Ka i tuhan marjad keradad.

SIMILAR ARTICLES
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura aikoo lopettaa toimintansa
Karjala–Suomiystävyysseuran puheenjohtaja kutsuu jäseniä kokoukseen päättääkseen seuran kohtalosta. Järjestön toiminta lienee loppusuoralla.
Oma Mua
Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan uskottavii puolistajii, oman kielen kandajii.
Karjalan Sanomat
Kostamuksen teatteri: 66 näytelmää yleisölle
Kostamuksen draaman ja komedian kansanteatteri juhli pyöreitä vuosia aidolla italialaisella komedialla.
Karjalan Sanomat
Koirat parantavat lasten hyvinvointia
Koirat auttavat lasten fyysisessä ja psyykkisessä kuntoutuksessa Petroskoissa. Tänä vuonna koiraterapiaan on jo osallistunut yli 90 lasta.
Login
Register
Password
Confirm password