Kiipeily on keino tutustua maailmaan

Margarita Pehkonen
10.02.2026
Petroskoilainen Aleksei Durjagin kiipesi Andien vuoristossa Argentiinassa sijaitsevan Aconcaguan huipulle. Se on läntisen pallonpuoliskon korkein kohta.
Sopeutuminen korkeuteen ja Argentiinan ilmastoon kesti 12 päivää. Aconcaguan huipulle Aleksei Durjagin pääsi 17. tammikuuta. Kuva: Aleksei Durjaginin arkisto
Sopeutuminen korkeuteen ja Argentiinan ilmastoon kesti 12 päivää. Aconcaguan huipulle Aleksei Durjagin pääsi 17. tammikuuta. Kuva: Aleksei Durjaginin arkisto

”Aivan edessämme on vuori, jolle meidän pitää kiivetä. Aconcaguan korkeus on 6 962 metriä merenpinnasta”, kirjoitti petroskoilainen urheilutapahtumien järjestäjä Aleksei Durjagin VKontakte-tilillään 7. tammikuuta.

Durjaginin vuosi 2026 on alkanut kiipeilystä vuorelle Andien vuoristossa Argentiinassa. Kiipeilyä hän harrastaa ystäviensä kanssa.

— Se oli viides kiipeilyretkemme kolmessa vuodessa. Aiemmin olimme kiivenneet Kabardi-Balkariassa sijaitsevalle Elbrusille, joka on Euroopan korkein vuori ja Mera Peak -vuorelle, joka on yksi Nepalin korkeimmista vuorista, Durjagin kertoo.

— Valloitettujen vuorten listallamme ovat myös Ararat Turkissa ja Kilimanjaro Tansaniassa, hän jatkaa.

Korkeudessa leposyke muistuttaa sykettä harjoittelun jälkeen. Se on 85 lyöntiä minuutissa tai enemmän. Siitä syystä nukahtaminen voi olla vaikeaa.
Aleksei Durjagin, urheilutapahtumien järjestäjä, Petroskoi

Durjagin harrastaa säännöllisesti liikuntaa: hän juoksee ja hiihtää. Hänen fyysiset valmistelunsa Argentiinan-matkalle alkoivat noin neljä kuukautta ennen matkaa. Valmistelut koostuivat kahdesta osasta. Ensiksi Durjagin valmistautui matkalle Karjalassa.

— Kävelin paljon painava reppu selässäni ja tein harjoituksia, jotka voivat auttaa minua sopeutumaan nopeasti korkeuteen ja hapenpuutteeseen.

Valmisteluiden toinen vaihe alkoi Argentiinassa, johon Aleksei saapui 5. tammikuuta.

— Sopeutuaksemme korkeuteen lähdimme patikoimaan ja yövymme yli 6 000 metrin korkeudessa. Nukkuminen sellaisessa korkeudessa tuntuu vaikealta hapenpuutteen vuoksi. Korkeudessa leposyke muistuttaa sykettä harjoittelun jälkeen. Se on 85 lyöntiä minuutissa tai enemmän. Nimenomaan siitä syystä nukahtaminen voi olla vaikeaa, kiipeilijä sanoo.

Vuorten korkeus ei ole tärkeä. Etusijalla on niiden kauneus.
Aleksei Durjagin, urheilutapahtumien järjestäjä, Petroskoi

Sopeutuminen korkeuteen ja ilmastoon kesti 12 päivää. Aconcaguan huipulle karjalainen kiipeilijä nousi 17. tammikuuta.

— Muutaman päivän aikana odotimme leirissä suotuisaa säätä. Kiipeilymatka alkoi, kun sää sen salli. Tiesin toki, että voi käydä niin, etten pääsisi huipulle. Onneksi sää parani, Durjagin kertoo.

Kiipeily alkoi aamuyöllä.

— Lähdimme leiriltä aamuneljältä ja palasimme takaisin illalla kello kuusi. Siis koko matka kesti 14 tuntia. Päävaikeutena oli paikannushäiriö. Puolenpäivän maissa älykellostani näki, että huipulle on matkaa noin sata metriä. Se ei ollut totta. Meidän piti kiivetä vielä 400 metriä, Durjagin muistelee.

Jotkut maailman korkeimpien vuorien huipuille nousseet kiipeilijät eivät halua ajatella vuorista ja suunnitella uusia kiipeilymatkoja. Aleksei Durjagin on toista mieltä.

— En halua päästä Everestin huipulle, mutta haluan nousta Mont Blancille ja Fujin vuorelle. Vuorten korkeus ei ole tärkeä. Etusijalla on niiden kauneus. Minusta kiipeily on keino matkustaa ja tutustua maailmaan, hän huomauttaa.

Aleksei Durjaginin huiputtamat vuoret

Aconcagua (Argentiina) — 6 962 metriä

Mera Peak (Nepal) — 6 676 metriä

Kilimanjaro (Tansania) — 5 895 metriä

Elbrus (Venäjä) — 5 642 metriä

Ararat (Turkki) — 5 137 metriä


SIMILAR ARTICLES
Oma Mua
“Omamualazet”: 20 vuottu yhtes
Omamualazet-kluubu Veškelykses täytti 20 vuottu. Kluubah kuulutah veškel’čät vahnembua polvie. Hyö kerävytäh Veškelys-etnokul’tuurukeskukseh kerran kuus.
Karjalan Sanomat
Vuokkiniemi paljastaa salaisuuksiaan
Kostamuksessa on valmistettu Vuokkiniemeen tutustuttava ääniopas. Se sisältää paikallisasukkaiden kertomia tarinoita. Kierros kestää 1,5 tuntia.
Oma Mua
“Vesläžed” lapsien fol’klourujoukko täytti 25 vuottu
Petroskoin Balakirevan nimellizen taidoškolan lapsien Vesläžed-lapsien fol’kourujoukko on täyttänyh 25 vuottu.
Karjalan Sanomat
Teemavuosi tukee kansojen identiteettiä
Venäjän kansojen yhtenäisyyden teemavuosi on alkanut Karjalassa. Avajaiset keräsivät viime viikolla yhteen poliitikkoja ja muusikkoja, aikuisia ja lapsia.
Oma Mua
KirjaMelliččä: “Periodika” julkaisi kahekšan kirjua
Petroskoin Periodika-kuštantamo esitteli vuotena 2025 painettuja kirjoja jokavuotisešša KirjaMelliččä-tilaisuošša.
Karjalan Sanomat
Vapaaehtoiset pelastavat Kalevalan hahmoja
Seinämosaiikin säilyttämisen projekti hoitaa Pitkärannan kulttuuritalon mosaiikin konservointia.
Oma Mua
Pomorilaisen žarenitsan šaloja eččimäššä
Karel’skaja kuhn’a i Točka -projektin työmatat jatutah. Tuiskukuun puolivälissä projektin jäšenet käytih Vienanmeren rannalla olijih kylih.
Kipinä
Siivekäs, pörhäkkö da razvahine
Ven’an rahvahan suarnu čiučois, hiires da pyöräkös opastau elämäh sobuh, löyhkämättäh omii ruadoloi, pidämäh hinnas toizien ruaduo.
Karjalan Sanomat
Äänikierros kertoo Jallahden historiasta
Kierros upottaa matkailijoita tarinoihin karjalaisesta kylästä ja herättää sen historian eloon.
Oma Mua
Oma himo da vägi äijän maksau
Priäžän piirin Vieljärven paikkukundah kuulujan Koivusellän pienen meččypos’olkan rahvas opitah kehittiä omua eländykohtua da kohendua omua elaigua.
Login
Register
Password
Confirm password