Kielen elvytys alkaa ruohonjuuritasolta
Karjalan kielen elvytyshanke Suomessa etenee kovaa vauhtia. Vuosina 2021—2022 toimivaa hanketta koordinoi Itä-Suomen yliopisto.
— Hankkeessa pidetään tärkeimpänä sitä, että karjalan kieltä voidaan opettaa lapsille, nuorille ja nuorille aikuisille. Jotta kielellä olisi tulevaisuutta, se tarvitsee uusia puhujia, Itä-Suomen yliopiston suomen kielen professori Helka Riionheimo korostaa.
Nyt Riionheimo hoitaa myös karjalan kielen ja kulttuurin professuuria. Karjalan kieltä paljon tutkinut professori sanoo tuntevansa enemmistökielen puhujana vastuuta siitä, että vähemmistökielten puhujillakin olisi mahdollisuus kehittää omaa kieltään.
— Karjalan elvytyshanke on yliopiston johtama, mutta kieltä tietenkin elvyttävät kielenpuhujat itse. Hankkeen tehtävä on tukea heitä, hankkeen osa-aikaisena koordinaattorina toimiva, Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen opettaja Natalja Gilojeva sanoo.
Professori Riionheimon mukaan yleinen tuntuma on nyt Suomessa se, että karjalaistaustaiset nuoret ovat hyvin kiinnostuneita sukunsa kielestä ja kaipaavat mahdollisuuksia opiskella sitä.
Itä-Suomen yliopisto on saanut hankkeelleen opetusministeriöltä yhteensä 200 000 euroa valtionavustusta.
Hankkeen päämäärä on tukea karjalan kielen puhumista ja kirjoittamista sekä tuoda kieltä uusien puhujien ulottuville.
Hankkeen vetäjät pitivät verkkokokouksen, jossa kielen elpymisestä kiinnostuneet Suomen karjalaiset ja karjalaistaustaiset henkilöt käsittelivät hankkeen toimintasuunnitelmaluonnosta.
Hankkeen koordinaattorin Gilojevan mukaan kokoukseen osallistui 60 ihmistä, joiden keskuudessa oli paljon nuoria ja opiskelijoita.
— Palautteita tuli hyviä, innostusta ja uskoa karjalan elvytykseen on. Ehdotukset koskivat lapsille tarkoitettua animaatiota, karjalan kielilakia, murteiden tasavertaisuutta, opetusmateriaaleja ja verkkokursseja, Gilojeva kertoo.
Toimintasuunnitelmaluonnos on tehty karjalankielisten asukkaiden kyselyvastauksien pohjalta. Helmikuussa verkossa pidettiin kysely siitä, mitä on tehtävä karjalan kielen elpymiseksi. Silloin vastauksia tuli yli 150. Suurin osa vastanneista oli eri sukupolviin kuuluvia karjalaisia ja karjalaistaustaisia henkilöitä.
— Pyrimme monipuoliseen yhteistyöhön karjalankielisten kanssa, joten siinä mielessä hanketta voisi kuvailla myös kansanhankkeeksi. Kaikki hankkeen tuottamat materiaalit tulevat olemaan julkisia, hankkeen koordinaattori esittää.
Verkkokokouksen jälkeen hankkeen toimenpiteiden luonnosta viimeistellään, ja huhtikuussa avataan sähköinen lomake projektiehdotuksia varten. Halukkaat voivat esittää projektisuunnitelmansa karjalan kielen hyväksi.
— Pyydämme ehdotuksia pienistä projekteista, joita elvytyshanke voi toteuttaa yhteistyössä karjalankielisten yhdistysten tai yksittäisten henkilöiden kanssa, Gilojeva sanoo.
Projektit voivat koskea sellaisia aihepiirejä kuten karjalankielistä ryhmätoimintaa, karjalankielisten julkaisujen ja audiovisuaalisten materiaalien tuottamista. Karjalankielisiltä odotetaan ideoita kielikerhojen ja karjalankielisten harrastuskerhojen järjestämisestä sekä karjalankielisten oppimateriaalien, äänitteiden, podcastien ja videoiden tuottamisesta.
— Nämä projektit edistävät kielen elvytystä lisäämällä puhutun ja kirjoitetun karjalan käyttämistä. Lisäksi ne tuottavat materiaalia, jota voidaan käyttää karjalan kielen opetuksessa ja opiskelussa, Gilojeva täsmentää.
Uusimpien arvioiden mukaan Suomen karjalankielisistä asukkaista noin 11 000 puhuu karjalaa hyvin. Lisää 20 000 ymmärtää karjalaa tai puhuu kieltä vähän.
Kielen kehitys kaipaa valtion tukea
Tänä vuonna Suomessa valmistellaan uusi kielipoliittinen ohjelma. Myös Itä-Suomen yliopisto on mukana ohjelman valmisteluryhmässä.
— Toivomme, että tämä ohjelma antaa mahdollisuuden pitkäjänteiselle elvytystyölle, Itä-Suomen yliopiston suomen kielen professori Helka Riionheimo sanoo.
Hänen mukaansa nyt Suomessa voi opiskella karjalaa sivuaineena Itä-Suomen yliopistossa sekä myös kansalaisopistojen tai järjestöjen järjestämillä karjalan kielen kursseilla.
Itä-Suomen yliopistossa karjalan kieltä opiskelevat etupäässä ne nuoret, joilla on karjalaisia sukujuuria. Kuitenkin kielestä kiinnostuneiden joukossa on muitakin kieltenopiskelijoita niin Suomesta kuin myös muualta, esimerkiksi Ranskasta ja Yhdysvalloista.
