Kenbo eläy mečäs?

Kenbo eläy mečäs?

Jegor Ruppijev
Meččypočči tuli Karjalah Piiterin alovehelpäi mennyön vuozisuan puolivälis.

Meččypočči tuli Karjalah Piiterin alovehelpäi mennyön vuozisuan puolivälis. Erähän vuozikymmenen mendyy, kovih talviloih kaččomattah, meččypočin lugu kazvoi sissäh, kai annettih luba niilöin meččuičendah. 

Meččypočči on karjuelätti. Poikkevuksennu ollah vahnat elätit, kudamat eletäh eriže. Meččypočit ollah ylen kirkiet, kaikensyöjät da hyvin uijetah. Net liikutah enimyölleh hämärin aigua. 

Meččypočin nahku on muzavanruskiedu da maksankarvastu värii da on turbiembi, migu počil. Elätin rungu on bokispäi vähäzel lačču. Se avvuttau elätile tungiekseh tuhjožikos da rigeikös läbi. Aiguzen ižäčyn kazvo säjen kohtas voi olla enämbi metrii, rungan piduhus on 180 santimetrassah. Ižäččy painau 200 kilossah da sil ollah kehitynnyöt torahambahat. Niilöin vuoh elätti kaivau muadu syömizien eččijes da puolistau iččie vihaniekois. 

Meččypočči syöy eriluadustu syömisty. Se suvaiččou juuriloi, juurikazvoksii, muarjoi da griboi. Konzu on vähä syömisty, ezimerkikse, viluloin tulduu, meččypočči rubieu syömäh “razvazembua” syömisty. Se voi olla hašku, muas da puuloin kojan ualpäi löytyt böbökkien toukat. Meččypočči suvaiččou sežo čyöttölöi. 

Kiimuaigu elätil on parahimilleh kylmykuul. Keviäl emäl rodieu kuuzi-kaksitostu meččypoččistu. Junokas nahku ylen hyvin avvuttau niilöile peittyö lehtilöin da oksien keskes. Se väri säilyy meččypoččizil sygyzyssäh.

Meččypočin suurennu vihaniekannu on hukku, harvembah kondii da ilves. Meččypočil voi olla kaikenluadustu tartunduvoimattomustu. 

Vuvven 2018 lugemizen mugah Karjalas on läs 1800 meččypoččii. 



SIMILAR ARTICLES
Karjalan Sanomat
Verkkotunnit yhdistävät oppilaita kieliviikolla
Karjalan suomen kielen viikkoon osallistuvat Kostamuksen 1. koulu ja sen ystävyyskoulut Kuhmosta, Sotkamosta ja Oulusta sekä Kainuun opisto.
Oma Mua
Lumetoin kešä tai matka Karjalan ta Murmanskin alovehella
Pohjosešta kešäštä rikeneh šanotah, jotta še on lyhyt ta vähän lumini. Kešä 2021 oli lumetoin. Näyttäy šiltä, jotta še oli kuumin kešä, min olen muistan. Tänä kešänä ihaššuttavava šeikkailuna oli matka Karjalan ta Murmanskin alovehella.
Karjalan Sanomat
Teriberka häviää katsojien nähden
Petroskoilainen taiteilija Sergei Terentjev kertoo Teriberkan-matkastaan yllättävällä tavalla. Näyttelyssä Vyhod-mediakeskuksessa tekijän tahdosta maalaukset muuttuvat päivä toisensa jälkeen.
Oma Mua
Galina Jevdokimova: puoli vuozisadua školas
Ven’al 5. ligakuudu pietäh Opastajan päivy. Jessoilan školan opastaja Galina F’odorovna Jevdokimova on ruadanuh školas puolen vuozisadua.
Karjalan Sanomat
Kielikurssit edelleen vankassa suosiossa
Periodika-kustantamon karjalaisten, suomalaisten ja vepsäläisten resurssi ja kielikeskuksen järjestämät kansalliskielten kurssit ovat täydessä vauhdissa.
Oma Mua
Työ runoperintehen šäilyttämisekši ei piety
Kieliresurssikeškukšešša vietettih karjalaisella runoperintehellä ta pohjosen kantakanšojen eeppisellä perinnöllä omissettu seminari. Tilaisuš on Karjalaisien runojen vuuvven piätapahtumie.
Karjalan Sanomat
Visakoivut kasvavat nyt Ruskealassa
Istutukset olivat osa Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen ja marmoripuiston yhteistyötä.
Kipinä
Paginad pätoimitajanke
Täl vodel meiden kulehtesele täudub jo 35 vot! Kanman jubilejad mö pagižim ”Kipinän”-pätoimitajanke Jana Filimonkovanke hänen rados kulehteses lapsiden täht.
Karjalan Sanomat
Oma Media -portaali: vuosi verkossa
Vuoden aikana portaalissa on julkaistu lähes 3 000 uutisjuttua ja artikkelia suomen, karjalan ja vepsän kielellä. Lähisuunnitelmissa on avata uusia osioita.
Login
Register
Password
Confirm password