Karjalan tazavaldu on täyttänyh 105 vuottu

Natalja Sinitskaja
30.06.2025
Tänä vuon Karjalan tazavallan päiviä ei eistetty sygyzykse, kui se oli endizinny vuozin, sen piendykohtakse miärättih Petroskoi da yhtistettih linnan päivän kel.
Karjalan tazavallan pruazniekkupäivy algavui kunnivopivos: linnalazet, yhteiskunnallizih liittoloih kuulujat, virguniekat pandih kukkii Tundemattoman saldatan kalmale. Kuva: Oma Media
Karjalan tazavallan pruazniekkupäivy algavui kunnivopivos: linnalazet, yhteiskunnallizih liittoloih kuulujat, virguniekat pandih kukkii Tundemattoman saldatan kalmale. Kuva: Oma Media

Tänä vuon Karjalan tazavallan päiviä ei eistetty sygyzykse, kui se oli endizinny vuozin, sen piendykohtakse miärättih Petroskoi da yhtistettih linnan päivän kel. Tazavallan 105-vuozipäiväkse linnalazih da vakkinazih nähte varustettih äijy piduo.

Huondespuoles Aleksandr Nevskoin kirikös piettih liturgii, pandih kukkii Tundemattoman saldatan kalmale, Petroskoi — voinukinnivon linnu- da Oniegan voinuflotiilien merimiehien mustopaččahielluo. Kukat “saigi” Petroskoin linnale nimen andanuh kuningas Pedri Enzimäine.

Eräs tärgevimis Karjalan tazavallan päivien pruazniekkupidolois oli pajopruazniekku “Terveh, urholoin mua!”, kudai sai allun Kiirovan lagevol. Omua pajoneruo ozutti enämbi kahtu tuhattu pajattajua tazavallan kaikis piirilöis, Ven’an toizis kolkis da Valgoven’alpäi.

Eräs tärgevimis Karjalan tazavallan päivien pruazniekkupidolois oli pajopruazniekku “Terveh, urholoin mua!”, kudai sai allun Kiirovan lagevol. Omua pajoneruo ozutti enämbi kahtu tuhattu pajattajua tazavallan kaikis piirilöis, Ven’an toizis kolkis da Valgoven’alpäi.

— Olemmo ylbiet, ku suures pajofestivualis kuului karjalan kieli. Karjalakse pajatimmo yhtes kaikkien kel Ivan L’ovkinan pajon ”Ongo Petroskoi” da ”Terveh, Karjal”, kuduan sanat kirjutti Aleksandr Volkov, muuzikan — L’ubov’ Nikitina. Joukol, suurel horal pajatandu yhtistäy da tunnet ylbevytty, ku meil Karjalas, Petroskoil luajittih moine korgeitazoine pido, sanoi Oma Mediale Tatjana Zaitseva, Oma Pajo - horan piälikkö.

Leninan prospektan järvipuoles keskipäiväl algavui suuri konsertu, kuduas sai kuulta da nähtä Onego-orkestrua, Kantele-ansamblii, Petroglif-pajojoukkuo da toizii. Kalastajat-mustopaččahalluo tansittih lapset da nuoret. Järvel kilbailtih kreiseruvenehet, illal piettih venehien paruadu.

Järvirannas miehet ozutettih omua vägie: nostettih parziloi, piettih suurdu pal’l’ua da tostu semmostu. 

“Ystävyön uallon” tyves karjalazet restoruanat da paikallizet syömizien luadijat tarittih omua festivualis “Karjalaine syömine”.

Ildupuoles algavui tazavallan 105-vozipäiväle omistettu teatruezitys, tervehtyspaginat piettih Karjalan piämies Artur Parfenčikov da Petroskoin piälikkö Inna Kolihmatova.

Karjalan tazavallan piämies palkičči kaksi suurdu laitostu: Arvoruadolois Karjalan tazavallan hyväkse -medalit suadih Alavozen talovus da Kižin muzei.

Suurel laval Karjalan tazavallan piämies palkičči kaksi suurdu laitostu: Arvoruadolois Karjalan tazavallan hyväkse -medalit suadih Alavozen talovus da Kižin muzei. “Anuksen mua on ruadajien mua”, sanoi Artur Perfenčikov. Alavozen souhozas lypsetäh kolmas vuitti tazavallan kaikis maidolois, kohendetah vahnoi fermoi, uvvistetah talovuttu. Kižin muzei on tazavallan ylbevys, sie säilytetäh arhitektuuru- da kul’tuuruperindyö, kannatetah perindöllizii käzineroloi.

Ildupuoles sai kuulta kuulužien moskovalazien artistoin Ol’ga Kormuhinan da Aleksei Belovan pajatandua, sego valgoven’alaine Drozdi-muuzikkujoukko ozutti omua neruo.

Pruazniekas sai ostua karjalazien neroniekoin luajilmustu da mustomerkii Karjalan 105-vuozipäivän mustokse da kunnivokse.


Pajopruazniekkah nähte luvekkua sežo suomekse.


SIMILAR ARTICLES
Kipinä
Karjalan kivikirjan šaloja arvellen
Tämän vuuvven kešällä täyttyy šata vuotta, kun Karjalan kallivoilla löyvettih vanhoja piiruššukšie.
Karjalan Sanomat
Tekoäly on oppinut vähemmistökieliä
GigaChat-niminen tekoälyjärjestelmä on oppinut yli 30 Venäjän kansojen kieltä. Tähän joukkoon kuuluu myös karjalan kielen kolme murretta.
Oma Mua
Čäijyllä
Omašša jutušša vuokkiniemiläini kirjuttaja Vašeli Mäkelä kertou muamoakan ta min’n’an eri kačahukšista lapšen kašvatukšeh.
Karjalan Sanomat
Tulvojan kylä on avoinna turisteille
Kižin saarelle matkustavat turistit kuuntelevat tarinoita äänisniemeläisellä murteella ja käyvät kudontapajassa.
Karjalan Sanomat
Miten saa miehet rakastumaan?
Kansallisen teatterin esittämä Carlo Goldonin komedia opettaa sitä. Ensi-ilta oli huhtikuun lopussa.
Karjalan Sanomat
“Historiaa ei pidä unohtaa”
Sotalapsi Klara Kobzareva juhlii Voitonpäivää kaksi kertaa vuodessa: 9. toukokuuta ja 27. tammikuuta Leningradin piirityksen päättymisen päivänä.
Oma Mua
Voitonpäivy
Täs kerdomukses on kirjutettu nuoren tytön mielii voinah da urhotegoloih, elaigah da tulieh aigah nähte.
Karjalan Sanomat
”Nykyteknologiat auttavat vepsän kehityksessä”
Šokšun koulun vepsän kielen opettaja valittiin parhaaksi äidinkielen opettajaksi 30. Karjalan opettaja -kilpailussa.
Oma Mua
Petrovskoi hora: perindös täh päivässäh
Tänä vuon Petrovskoi rahvahan hora täyttäy 90 vuottu. Munjärvenlahten horua ven’akse sanotah Petrovskii.
Oma Mua
Kentjärven škola: 200 vuvven taival
Piävyimmö Kentjärveh tossu piän, konzu škola oli avattu jälles kaksi vuottu kestänyön remontan jälles. Valgielois da suuris pertilöis vie tunduu mualoin da klein duuhu.
Login
Register
Password
Confirm password