Karjalan suurin kuoro lauloi taas Petroskoissa

Jelena Maloduševa
30.06.2025
Laulujuhlat kokosivat Petroskoihin yli 1 500 laulajaa eli 74 kuoroa kymmeneltä Venäjän alueelta.
Yli 400 lasta esittämässä Kaunis kaukainen -kappaletta. Kuoron esitystä täydentää 200 nuoren tanssijan koreografinen esitys. Kuva: Jelena Maloduševa
Yli 400 lasta esittämässä Kaunis kaukainen -kappaletta. Kuoron esitystä täydentää 200 nuoren tanssijan koreografinen esitys. Kuva: Jelena Maloduševa

Viime lauantaina Petroskoin Kirovinaukio täyttyi satojen laulajien äänistä, kun siellä esiintyivät Laulujuhlien yhteiskuorot. Kuusi tuntia kestäneessä konsertissa yhteiskuorot vuorottelivat keskenään. Ensin lavalla esiintyi lapsia, sitten akateemisia kuoroja ja kansankuoroja. Yhteensä tapahtumaan osallistui 1 500 laulajaa eli 74 kuoroa kymmeneltä Venäjän alueelta.

— Festivaali avautui Terve, sankareiden maa! -osiolla. Yhdistetty kuoro esitti Venäjän kansallislaulun, Karjalan tasavallan kansallislaulun, isänmaallisia ja kansanlauluja, kertoo Karjalan kansantaiteen ja kulttuurialoitteiden keskuksen varajohtaja Tatjana Lednjova.

Kun lavalle astui lasten yhteiskuoro, yli 400 laulajaa esitti useiden sukupolvien suosikkikappaleita, kuten Kattohaikara, Kaunis kaukainen, Kotkat oppivat lentämään ja muita tunnettuja kappaleita. Kuoron esitystä täydensi 200 nuoren tanssijan koreografinen esitys.

— Lastenkuoron laulut saivat minut kyyneliin. Yhteislaulu ja niin ison tanssiryhmän esitys olivat mahtavia. Kuuntelin lapsia mielelläni, petroskoilainen eläkeläinen Nadežda Zinovjeva kertoo.

Satojen laulajien yhteislaulussa on voiman lisäksi valtavasti iloa. Se, että laulujuhlat kokoavat suuren joukon ihmisiä säännöllisesti yhteen, muistuttaa arvokkaasta yhteenkuuluvuudesta.
Svetlana Anjanova, Makov Tsvet -yhtyeen jäsen, Suojärvi

Karjalan johtavat akateemiset kuorot esittivät klassisia, hengellisiä ja isänmaallisia teoksia. Yhteiskuorossa lauloivat muiden joukossa Jaroslavlin kamarimieskuoro, Pietarin sähköteknisen yliopiston akateeminen kuoro ja Veliki Novgorodin kansantaiteen akateeminen sekakuoro.

SkyLark-folk-yhtye ja sortavalalainen Vereja-yhtye esittivät Karjalan kansojen perinteisiä lauluja modernissa sovituksessa.

Myös yhdistetty kansankuoro esitti karjalaisia ja venäläisiä lauluja modernissa sovituksessa. Yleisö kuuli muiden joukossa Terveh Karjal- ja Ongo Petroskoi -kappaleet.

— Satojen laulajien yhteislaulussa on voiman lisäksi valtavasti iloa. Se, että laulujuhlat kokoavat suuren joukon ihmisiä säännöllisesti yhteen, muistuttaa arvokkaasta yhteenkuuluvuudesta, suojärveläisen Makov Tsvet -kansanlauluyhtyeen laulaja Svetlana Anjanova kertoo.

Makov Tsvet -yhtye on osallistunut laulujuhliin Sortavalassa, Aunuksessa ja Petroskoissa. Nyt oli toinen kerta, kun yhtye lauloi Petroskoissa.

Laulukappaleet vuorottelivat muotinäytösten kanssa. Juhlassa esiintyivät myös petroskoilaiset tanssiyhtyeet ja Venäläiset kuviot -tanssiteatteri Pihkovasta.
Tatjana Lednjova, Karjalan kansantaiteen ja kulttuurialoitteiden keskuksen varajohtaja

— On hyvä, että laulujuhlilla kiinnitettiin huomiota sekä nuorempaan sukupolveen että vanhempaankin. Laululavalla oli niin lapsia kuin ikäihmisiä. Laulujuhlilla vallitsivat rauha ja hyvä henki, vaikka tapahtuma sai liikkeelle valtavan joukon ihmisiä, Anjanova lisäsi.

— Juhlan aikana aukio oli täynnä iloisia ja hymyileviä ihmisiä. Lauantai oli aurinkoinen. Se sopi ihanasti laulujuhlille. Pelkäsimme vain, että sade olisi voinut pilata juhlaa, petroskoilaisen Pitaritsy-kuoron laulaja Oksana Beljantseva sanoo.

Tänä vuonna Petroskoissa järjestetty tapahtuma omistettiin Karjalan tasavallan 105-vuotispäivälle ja Venäjän Polenoville nimetyn kansantaiteen talon 110-vuotispäivälle. Se oli myös osa Petroskoin kaupunginpäivän juhlaa.

— Laulukappaleet vuorottelivat muotinäytösten kanssa. Juhlassa esiintyivät myös petroskoilaiset tanssiyhtyeet ja Venäläiset kuviot -tanssiteatteri Pihkovasta, Lednjova kertoo.

Kuorokonsertti striimattiin verkkoon ja sen tallenne on nyt katsottavissa Internetissä.

Tapahtuma järjestettiin osana Perhe-kansallishanketta.

Laulujuhlilla on pitkä historia

Laulujuhlat ovat saaneet alkunsa 1800-luvun lopulla Sortavalassa. Viimeiset juhlat ennen sotaa olivat vuonna 1935 ja ne kokosivat silloin Vakkosalmen Laululavalle toistasataa kuoroa.

Vuonna 2012 Sortavalassa elvytettiin laulujuhlaperinne. Seuraavana vuonna juhlaperinne jatkui Petroskoissa.

Myöhemmin laulujuhlat järjestettiin Joensuussa 2014, Sortavalassa 2015, Nurmeksessa 2016, Aunuksessa 2017 ja Sortavalassa 2019. Viimeksi tapahtuma järjestettiin Petroskoissa 2022.


Karjalan tasavallan perustamisen 105-vuotispäivän ja Petroskoin kaupunginpäivän juhlasta voi lukea lisää karjalaksi.


SIMILAR ARTICLES
Oma Mua
“Vesläžed” lapsien fol’klourujoukko täytti 25 vuottu
Petroskoin Balakirevan nimellizen taidoškolan lapsien Vesläžed-lapsien fol’kourujoukko on täyttänyh 25 vuottu.
Karjalan Sanomat
Teemavuosi tukee kansojen identiteettiä
Venäjän kansojen yhtenäisyyden teemavuosi on alkanut Karjalassa. Avajaiset keräsivät viime viikolla yhteen poliitikkoja ja muusikkoja, aikuisia ja lapsia.
Oma Mua
KirjaMelliččä: “Periodika” julkaisi kahekšan kirjua
Petroskoin Periodika-kuštantamo esitteli vuotena 2025 painettuja kirjoja jokavuotisešša KirjaMelliččä-tilaisuošša.
Karjalan Sanomat
Vapaaehtoiset pelastavat Kalevalan hahmoja
Seinämosaiikin säilyttämisen projekti hoitaa Pitkärannan kulttuuritalon mosaiikin konservointia.
Oma Mua
Pomorilaisen žarenitsan šaloja eččimäššä
Karel’skaja kuhn’a i Točka -projektin työmatat jatutah. Tuiskukuun puolivälissä projektin jäšenet käytih Vienanmeren rannalla olijih kylih.
Kipinä
Siivekäs, pörhäkkö da razvahine
Ven’an rahvahan suarnu čiučois, hiires da pyöräkös opastau elämäh sobuh, löyhkämättäh omii ruadoloi, pidämäh hinnas toizien ruaduo.
Karjalan Sanomat
Äänikierros kertoo Jallahden historiasta
Kierros upottaa matkailijoita tarinoihin karjalaisesta kylästä ja herättää sen historian eloon.
Oma Mua
Oma himo da vägi äijän maksau
Priäžän piirin Vieljärven paikkukundah kuulujan Koivusellän pienen meččypos’olkan rahvas opitah kehittiä omua eländykohtua da kohendua omua elaigua.
Kipinä
Orava ta Jänis
Kanšankirjailijan Juakko Rugojevin starina on omissettu elukkojen yštävyöllä.
Karjalan Sanomat
”Odotin isääni, jota en muistanut ollenkaan”
Leningradin piirityksestä selvinnyt Irina Djuževa tutki isänsä elämänvaiheita ja kirjoitti hänestä kirjan.
Login
Register
Password
Confirm password