Karjalaista kivie käytetäh Piiterissä

Margarita Pehkonen
30.01.2026
Luonnollisien ominaisukšien anšijošta karjalaista marmorua valittih käytettäväkši Piiterin Iisakinkirikön restauroinnissa.
Iisakinkirikön rakentamini kešti 40 vuotta. Rakentamisešša käytettih Ruskealašša ta Tiudijašša louhittuo marmorua šekä Šokšušša louhittuo  kvartsiittie. Kuva: MArgarita Pehkonen
Iisakinkirikön rakentamini kešti 40 vuotta. Rakentamisešša käytettih Ruskealašša ta Tiudijašša louhittuo marmorua šekä Šokšušša louhittuo kvartsiittie. Kuva: MArgarita Pehkonen

Karjalaista marmorua käytetäh Piiterissä šijoutujan Iisakinkirikön restauroinnissa. Pakina on Priäžän piirin Kovadjärvi-marmoraesiintymäštä louhitušta marmorašta.

— Muistomerkkien šuojelukomitietan etuštajat järješšettih Kovadjärven marmoran laboratorijatutkimukšet. Ne näytettih, jotta marmora šopiu käyttöh restaurointitöissä, Respublika-uutistoimisto lainuau Iisakinkirikön restauroinnista vaštuajan varajohtajan Gennadii Poluninin šanoja.

Karjalaisen marmoran mahollisešta käytöštä Iisakinkirikön restauroinnista keškuššeltiin kešäkuušša 2025 Piiterin kanšainväliseššä taloušforumissa.

— Restauroinnissa täytyy šäilyttyä istorijallini tarkkuš. Karjalaini kivi on täššä šuhtehešša korvuamatoin, Karjalan piämieš Artur Parfenčikov kirjutti omalla VK-šivulla.

Restauroinnissa täytyy šäilyttyä istorijallini tarkkuuš. Karjalaini kivi on täššä šuhtehešša korvuamatoin.
Artur Parfenčikov, Karjalan piämieš

Iisakinkirikön etuštajien mukah karjalaista kivie ei ole valittu šattumalta.

— 1800-luvulla kirikön rakentamisešša käytettih Ruskealašta louhittuo marmorua. Luonnollisien ta teknisien ominaisukšien ošalta Kovadjärven marmora on šamankaltani kuin Ruskealan kivi, kerrottih toimitukšella Iisakinkiriköštä.

Kovadjärveštä louhitah eriväristä marmorua.

— Karjalašta löytyy esimerkiksi harmuata ta šavunväristä šekä ruušuista marmorua. Lisäkši karjalaini kivi šopiu erinomasešti arhitektonisien elementtien luomiseh. Näijen kaikkien ominaisukšien anšijošta karjalaista kivie valittih käytettäväkši restauroinnissa, ilmotettih kiriköštä.

Kivie käytetäh kirikön julkišivun elementtien restauroinnissa. Karjalaini marmora on erittäin keštävä ta šopiu käytettäväkši Piiterin ilmaštošša.
Iisakinkirikön lehistöpalvelu

Iisakinkirikön entisöinti alko vuotena 2024. Še tapahtuu muutomašša vaihiešša. Šuunnitelmien mukah Kovadjärven marmorua käytetäh Iisakinkirikön restauroinnin toisešša vaihiešša, mi alkau tänä vuotena.

— Kivie käytetäh kirikön julkišivun elementtien restauroinnissa. Karjalaini marmora on erittäin keštävä ta šopiu käytettäväkši Piiterin ilmaštošša, Iisakinkirikön lehistöpalvelu kerto.

Iisakinkirikkö on Piiterin tunnetuimpie nähtävykšie. Kirikön rakentamini kešti 40 vuotta 1818—1858. Ruskealan marmoran lisäkši rakentamisešša käytettih Karjalan Tiudijašša louhittuo marmorua šekä Šokšušša louhittuo kvartsiittie.

— Muijen karjalaisien kivilajien käyttyö Iisakinkirikön entisöinnissä ei tällä hetkellä šuunnitella, kommentoi lehistöpalvelu.

Kovadjärven marmora kiinnoštau ulkomualaisie

Marmoran louhinta Kovadjärvi-marmoraesiintymäššä on alkan tänä vuotena. Kivie louhiu Prionežskaja gornaja kompanija -kaivošyrityš.

Yritykšen johtajan Sem’on Sičovin mukah karjalaini kivi kiinnoštau mahollisie kotimaisie ta ulkomaisie oštajie.
— Yrityš on vašta alottan toiminnan, ka restauroijat ta metron rakentajat šanot tih, jotta tahotah käyttyä tätä marmorua työššä. Kivi kiinnoštau niise spesialistija Valko-Venäjältä, Armenijašta ta Azerbaidžaništa, Sičov kerto Karjalan piämiehellä Artur Parfenčikovilla.

Marmoraesiintymä šijoutuu noin šeiččemän kilometrin piäššä Priäžän piirin Kolatselän kyläštä. Kivie meinatah tuuvva jaloššukšeh Pitkärannan piirih. Respublika-uutistoimiston mukah kiven- ja loššušyrityš käynnistyy enši vuotena.

— Yrityš tulou jaloštamah 100 000 kuutijometrie kivie vuuvvešša, uutistoimisto tiijottau.


SIMILAR ARTICLES
Oma Mua
“Omamualazet”: 20 vuottu yhtes
Omamualazet-kluubu Veškelykses täytti 20 vuottu. Kluubah kuulutah veškel’čät vahnembua polvie. Hyö kerävytäh Veškelys-etnokul’tuurukeskukseh kerran kuus.
Karjalan Sanomat
Vuokkiniemi paljastaa salaisuuksiaan
Kostamuksessa on valmistettu Vuokkiniemeen tutustuttava ääniopas. Se sisältää paikallisasukkaiden kertomia tarinoita. Kierros kestää 1,5 tuntia.
Oma Mua
“Vesläžed” lapsien fol’klourujoukko täytti 25 vuottu
Petroskoin Balakirevan nimellizen taidoškolan lapsien Vesläžed-lapsien fol’kourujoukko on täyttänyh 25 vuottu.
Karjalan Sanomat
Teemavuosi tukee kansojen identiteettiä
Venäjän kansojen yhtenäisyyden teemavuosi on alkanut Karjalassa. Avajaiset keräsivät viime viikolla yhteen poliitikkoja ja muusikkoja, aikuisia ja lapsia.
Oma Mua
KirjaMelliččä: “Periodika” julkaisi kahekšan kirjua
Petroskoin Periodika-kuštantamo esitteli vuotena 2025 painettuja kirjoja jokavuotisešša KirjaMelliččä-tilaisuošša.
Karjalan Sanomat
Vapaaehtoiset pelastavat Kalevalan hahmoja
Seinämosaiikin säilyttämisen projekti hoitaa Pitkärannan kulttuuritalon mosaiikin konservointia.
Oma Mua
Pomorilaisen žarenitsan šaloja eččimäššä
Karel’skaja kuhn’a i Točka -projektin työmatat jatutah. Tuiskukuun puolivälissä projektin jäšenet käytih Vienanmeren rannalla olijih kylih.
Kipinä
Siivekäs, pörhäkkö da razvahine
Ven’an rahvahan suarnu čiučois, hiires da pyöräkös opastau elämäh sobuh, löyhkämättäh omii ruadoloi, pidämäh hinnas toizien ruaduo.
Karjalan Sanomat
Äänikierros kertoo Jallahden historiasta
Kierros upottaa matkailijoita tarinoihin karjalaisesta kylästä ja herättää sen historian eloon.
Oma Mua
Oma himo da vägi äijän maksau
Priäžän piirin Vieljärven paikkukundah kuulujan Koivusellän pienen meččypos’olkan rahvas opitah kehittiä omua eländykohtua da kohendua omua elaigua.
Login
Register
Password
Confirm password