Karjalaiset haltijat ovat tulleet tunnetummiksi
Voiko jokaviikkoisista blogiartikkeleista syntyä kirja, jonka levikki menee erittäin nopeasti? Runola ja sen oudot asukkaat -kirjan kysyntä oli kova ihan alusta asti.
— Kirjan kysyntä on yllättänyt minut. Mietin joskus, kuka tarvitsisi kirjan, joka kertoo karjalaisista haltijoista ja jumalista. Ennen painoon menoa tein sosiaalisessa mediassa kyselyn ja sain paljon varauksia. Laajensimme silloin painosmäärää. Julkaisimme yhteensä 1 200 kappaletta, jotka ovat olleet kysyttyjä Karjalan, Venäjän, Ukrainan ja Suomen eri kaupungeissa, kirjan tekijä Tatjana Berdaševa sanoo.
Kirja sisältää tietoa 17 karjalaisesta haltijasta. Venäjänkielinen lukija voi tutustua moniin karjalaisen kansanrunouden hahmoihin. Kirja sisältää myös Vienan ja Laatokan Karjalasta sekä Suomesta kerättyjä runoja ja niiden venäjännöksiä. Kirjassa on myös näiden paikkojen kartta.
— Muinaisten runojen venäjännökset ja kuvataiteilija Dmitri Dmitrijevin hienot piirrokset lisäävät Karjalan kansanrunouden ymmärrystä lukijoille, Berdaševa sanoo.
Kirjasta voi tulla opas Karjalan runolaulujen maailmaan.
Ensin vuoden 2020 lopussa ilmestyi Runola ja sen oudot asukkaat -kalenteri ja Berdaševan blogiartikkelit Karjalan Sanomien sivuilla. Sitten niiden perusteella Tatjana Berdaševa ja Maria Kundozerova tekivät kirjan.
— Sukelsimme haltijoiden maailmaan. Kirja sisältää Karjalan Sanomien Blogi Karjalasta -sivun juttujani. Vaikka ne on kirjoitettu helpolla kielellä blogimuodossa, artikkelit perustuvat tietenkin tieteelliseen sisältöön, Berdaševa sanoo.
Kalenteri kertoo karjalaisten runonlaulujen sankareista. Karjalan runonlauluissa on kymmeniä hahmoja.
— Valitsimme 12 kiinnostavaa haltijaa ja jumalaa. Toiset ovat monille tunnettuja Elias Lönnrotin tekemän Kalevalan ansiosta ja toiset ovat harvinaisia kansanrunoudessa.
Berdaševa tutki jokaisen hahmon ja luki monia kirjoja venäjäksi, suomeksi ja karjalaksi. Karjalan tiedekeskuksen tutkija Maria Kundozerova valitsi jokaisesta haltijasta kertoneita runoja ja käänsi ne venäjäksi. Kundozerovan ansiosta muinaiset tekstit käännettiin ensimmäisen kerran venäjäksi.
Suomalainen kirjailija ja Helsingin yliopiston suomen kielen lehtori Kaarle Gottlund julkaisi vuonna 1840 yliopiston kustannuksella Runola-eepoksen, jolla hän pyrki haastamaan Elias Lönnrotin Kalevalan.
— Gottlund keksi oman myyttisen maansa, jossa sankarit matkustavat. Kirja on kirjoitettu savon murteella ja sisältää eroottista materiaalia. Kirja ei ole kovin tunnettu, Runola ja sen oudot asukkaat -kirjan tekijä Tatjana Berdaševa sanoo.
