Karjalainen muoti lähti kasvuun

Jelena Maloduševa
12.02.2025
Joka vuosi Hyperborea-talvifestivaalin järjestäjät tarjoavat yleisölle uusia huvitilaisuuksia. Yksi niistä oli tänä vuonna muotinäytös.
Orenburgin villahuivit kirittivät Ksenija Kirsanovan voittoon. Kuvassa on hänen suunnittelemansa Tsaarin tyttären puvut -vaatekokoelma. Kuva: Jelena Maloduševa
Orenburgin villahuivit kirittivät Ksenija Kirsanovan voittoon. Kuvassa on hänen suunnittelemansa Tsaarin tyttären puvut -vaatekokoelma. Kuva: Jelena Maloduševa

Muotisuunnittelukilpailu järjestettiin ensimmäistä kertaa Hyperborea-talvifestivaalilla Petroskoissa viime viikonloppuna.

— Kilpailuun osallistui 13 vaatesuunnittelijaa. Heidän joukossaan oli sekä nuoria muotistudioiden harrastajia ja oppilaitosten opiskelijoita että kokeneita petroskoilaisia vaatesuunnittelijoita. Kilpailussa jaettiin Grand Prix -pääpalkinto. Lisäksi kilpailuraati palkitsi vielä neljän vaatekokoelman suunnittelijat, kilpailun järjestäjä, Petroskoin kulttuuritalon taiteellinen johtaja Ljubov Rabyk kertoo.

Grand Prix -palkinnon sai vaatesuunnittelija Ksenija Kirsanova Tsaarin tyttären puvut -vaatekokoelmastaan. Voittaja sai 20 000 ruplan kannustuspalkinnon.

Kirsanovan mukaan idea käyttää Orenburgin villahuivia osana mekkoa syntyi noin kymmenen vuotta sitten. Hän suunnitteli uuden vaatekokoelmansa ensimmäisen mekon viime kesänä, kun halusi levätä ompelijan työstään. Innoituksena vaatekokoelmaan oli Vrubelin maalaus Joutsenprinsessa.

Petroskoilainen vaatesuunnittelija Vera Averjanova esitteli Virta-vaatekokoelmansa, jossa yhdistyvät käytännöllisyys ja viehättävyys. Hän sijoittui kilpailussa ensimmäiselle sijalle.

Petroskoin arkkitehtuuri- ja rakennusopiston opiskelijat Anastasija Panova ja Kristina Gluštšenko pääsivät toiselle sijalle. Inspiraatio heidän COSMO VISINARY -malliinsa syntyi taivaan loputtomasta avaruudesta. Tyttöjen rohkea ja omaperäinen muotokieli puhuttelee ensisijaisesti nuoria.

Kaipaamme päteviä vaatesuunnittelijoita. Olisi hyvä, jos ensi vuoden kilpailussa palkinnoksi voittaja saisi ilmaisen opiskelupaikan yliopistossa Petroskoissa tai Pietarissa.
Tatjana Melnitšuk, Važenka-tuotantoyrityksen johtaja

Kolmannen sijan jakoivat Aleksandra Grib sekä Angelina Tjapuškina ja Darina Razmyslova.

Vaatesuunnittelija Aleksandra Grib harrastaa uusiotuottamista. Hän jalostaa tekstiilituotteita uusiksi. Kilpailuun osallistui hänen suunnittelemansa Kristalli-vaatekokoelma.

Petroskoin valtionyliopiston opiskelijat Angelina Tjapuškina ja Darina Razmyslova ovat suunnitelleet Hyperborean jäätyneiden jumalien runot -vaatekokoelman.

Karjalan neulosvalmistaja Važenka myönsi erikoispalkinnon. Sen voittaja sai mahdollisuuden tehdä yrityksessä kolme neuletta omien luonnosten pohjalta.

— Kaipaamme päteviä vaatesuunnittelijoita. Olisi hyvä, jos ensi vuoden kilpailussa palkinnoksi voittaja saisi ilmaisen opiskelupaikan sitoumuksella yliopistossa Petroskoissa tai Pietarissa. Silloin kilpailun voittaja voi opiskella vaatesuunnittelijaksi ja opintojen jälkeen me kutsumme hänet töihin yritykseemme, Važenka-tuotantoyrityksen johtaja Tatjana Melnitšuk sanoo.

Museomme tukee paikallisia vaatesuunnittelijoita. Ensi kesänä järjestämme muotinäytöksen ja kutsumme mukaan muotisuunnittelukilpailuun osallistuneita vaatesuunnittelijoita.
Filipp Utšuvatkin, Revontulet-nykytaiteen museon taiteellinen johtaja

Muotisuunnittelukilpailun gaalan kruunasivat petroskoilaisten vaatesuunnittelijoiden Irina Porošinan ja Aleksei Medvedevin sekä karhumäkeläisen vaatesuunnittelijan Julia Pavlovan vaatekokoelmat.

Kilpailuraatiin kuuluivat muun muassa 23. tunti -tuotantokeskuksen johtaja Sofja Aleksejeva ja Revontulet-nykytaiteen museon taiteellinen johtaja Filipp Utšuvatkin.

— Museomme tukee paikallisia vaatesuunnittelijoita. Ensi kesänä järjestämme muotinäytöksen ja kutsumme mukaan muotisuunnittelukilpailuun osallistuneita vaatesuunnittelijoita, Utšuvatkin kertoo.

— Tuotantokeskuksemme haluaa kuvata dokumentin petroskoilaisista vaatesuunnittelijoista. Haluan kutsua jotkut kilpailun osallistujista esiintymään elokuvassa, Aleksejeva sanoo.


SIMILAR ARTICLES
Karjalan Sanomat
Karjalaiset valistavat kulttuuristaan kouluissa
Oma Pajo -kuoron vapaaehtoiset kertovat lapsille karjalaisista, karjalan kielestä, musiikkisoittimista ja kansanpuvuista. He myös laulavat karjalaksi.
Oma Mua
Taikašäje
Tämä kertomuš oli kirjutettu Meijän lapšuon anhelit-šäilyttäjät -projektie varoin, mi oli omissettu ukoilla ta ämmöillä. Oman ukon anšijošta Sergei L’ovin lapšuošta tykkyäy kinuo, avarušfantastiikkua ta tähtitukkuja.
Karjalan Sanomat
Portaali sisältää tuhansia paikannimiä
Karjalan paikannimistön TopKar-portaali on viime vuoden paras tieteellinen projekti Perintö-palkinnon tuomariston mukaan. Palkinto luovutettiin ensimmäisen kerran.
Kipinä
Om-ik Afrikas Uz’ voz’?
Tedat-ik tö, miše Uden voden praznik om sündunu Afrikas? Lugeda päiväd kalendarin mödhe zavottihe völ Endevanhas Egiptas.
Oma Mua
Heposen vuosi tuou positiivisie muutokšie
Ruškie Heponi aštuu Vihrien Kiärmehen tilalla 17. tuiskukuuta 2026. Heponi on šeiččemeš vuosi Itähoroskopin 12-vuotisešša šarjašša.
Oma Mua
“Karjalan koivu” täytti 90!
Anuksen rahvahan hora pidi oman suuren vuozipäivykonsertan. Karjalan vahnimii horii olii “Karjalan koivu” täytti 90 vuottu.
Karjalan Sanomat
”Leipä oli meille pyhä”
Suuren isänmaallisen sodan aikana piiritetyn Leningradin asukkaat saivat leipää kortilla. Päiväannos oli pieni, mutta se pelasti silti monia nälkäkuolemalta.
Kodima
Meiden kund om-ki päsatuz
Voden satused: Ol’ga N’uman starinoičeb Vepsän kundan rados da sabustusiš.
Oma Mua
Vepšäläiset kalitat, kumpasie maisteli čuari
Kertsova Valentinašta miula kerrottih, kuin muasterista, kumpani tietäy tovellisien vepšäläisien kalittojen reseptin.
Karjalan Sanomat
Karjalaisten kastamisen 800 vuotta: valmistelut etenevät vauhdilla
Karjalaisten kastamisen 800-vuotispäivän kunniaksi tasavallassa aiotaan toteuttaa yli 50 projektia.
Login
Register
Password
Confirm password