Karjalaiset mansikat aloittavat makean marjakauden. Aikaisimmat mansikat kypsyivät lämmittämättömissä tunneleissa kesäkuun lopussa. Avomaan sato alkoi kypsyä vasta viime viikolla.
— Kevään ja alkukesän viileys ja sateisuus hidastivat mansikoiden kasvua ja kehitystä. Myös pakkasöitä oli esiintyivät eri puolilla Karjalaa, Prääsän piirissä mansikkaa viljelevä Anna Železnova kertoo.
— Tänä vuonna mansikka alkoi kypsyä kaksi viikkoa myöhemmin kuin viime vuonna. Tämän vuoden kesäkuussa minulla oli aina takki päällä, ja viime vuonna mansikan kukinta-aikana kävin uimassa, hän huomauttaa.
Marjanviljelijän mukaan huonot sääolosuhteet eivät ole heikentäneet mansikoiden makua.
— Polka-lajike on runsassatoinen ja sen marjat ovat aina suuria, punaisia ja makeita, Železnova toteaa.
Mansikkamarkkinoille ovat tuoneet marjojaan mansikanviljelijät Äänisenrannan, Kontupohjan, Prääsän, Lahdenpohjan ja Aunuksen piireistä.
Aunuksen piirissä mansikka alkoi kypsyä tänä vuonna aikaisemmin kuin muissa tasavallan piireissä. Marjanviljelijä Irina Naumotškina toi markkinoille ensimmäisenä päivänä enemmän mansikoita kuin muut maanviljelijät. Myyntikojussa oli 23 laatikkoa, joista jokaisessa oli viisi litraa mansikkaa.
— Aunuksen piirissä sää oli kesäkuussa lämpimämpi kuin muualla. Aloin poimia ensimmäisiä avomaan mansikoita kaksi viikkoa sitten.
Kontupohjan piirissä mansikkaa viljelevä Mihail Jarkov poimi ensimmäisiä mansikoita viime perjantaina eli markkinoiden avajaispäivänä ja toi ne heti myyntiin.
— Sateiden takia mansikka ei ole kypsynyt kunnolla. Osa marjoista on pilaantunut ja mädäntynyt pelloilla. Pilaantuneet marjat kannattaa poimia pois, jotta mädäntyminen ei leviäisi muihin marjoihin. Olen poiminut pois sellaisia marjoja jo kahden viikon ajan, hän harmittelee.
Sama tilanne on kaikilla karjalaisilla mansikanviljelijöillä.
— Mansikat alkoivat mädäntyä ennen kuin ne ehtivät kypsyä kunnolla. Tämä on johtunut liiallisesta kosteudesta, Železnova todistaa.
Ilmiö on ongelmallinen, koska se vähentää satoa ja heikentää marjojen laatua.
Äänisenrannan piirin marjanviljelijän Ksenija Sosunkevitšin mukaan tunnelit ovat mansikanviljelijän mahdollisuus selviytyä nykyaikaisessa todellisuudessa.
— Mansikkakausi alkoi huonosti. Noin 30—40 prosenttia viime vuoden avomaan taimista kuoli kylmään. Varhaiset mansikkalajikkeet kärsivät sateesta ja alhaisista lämpötiloista kukinnan aikana.
Pitkärannan piirissä yli 33 vuotta mansikkaa viljellyt Ljudmila Požaritskaja menetti puolet avomaan mansikoista tänä vuonna.
— Talvi oli vähäluminen. Seurauksena puolet mansikkapensaista kuoli. Jouduin istuttamaan taimia uudelleen. Mansikanviljelijä Krasnodarin alueella antoi minulle taimia.
Požaritskaja myy mansikkaa Pitkärannan piirissä, ei tuo sitä Petroskoin markkinoille.
Sää on tänä vuonna heikentänyt satoa ja hinnat markkinoilla ovat nousseet viimevuotisista. Viiden litran laatikko maksaa 2 500—3 000 ruplaa. Hinta riippuu lajikkeesta.
— Hinnat ovat tietenkin korkeat. Olen ostanut viisi litraa mansikkaa. Syön ne tuoreina. Ostan sitten lisää ja valmistan hilloa talveksi. Minulla ei ole kesämökkiä, jossa viljelisin mansikkaa, petroskoilainen Ljubov Sviridova sanoo.
Petroskoissa käynyt pietarilainen Natalija Dorohina osti markkinoilta mansikkaa.
— Halusin maistella karjalaista mansikkaa. Sen maku on erilainen kuin Krasnodarin alueella viljellyn marjan maku. Olen yllättynyt, että pohjoinen marja maistuu paremmalta.
Markkinat on järjestetty Petroskoissa Äänisjärven rannalla. Ne alkoivat 11. heinäkuuta ja kestävät 27. heinäkuuta asti. Tapahtumasta on tullut perinteinen, tänä vuonna se on järjestetty neljättä kertaa.
Marjoja on tuonut markkinoille 12 karjalaista mansikanviljelijää. Tuoreen mansikan lisäksi myynnissä on myös hilloa, mehua ja leivonnaisia. Käsityöläiset tarjoavat matkailijoille matkamuistoja.
Markkinat on järjestetty valtiontuella osana Tehokas ja kilpailukykyinen talous -kansallishanketta.