Karjala ottau ošua europpalaiseh lintujen šeurantah
Karjalan lintutietäjät kučutah vapuaehtosie luonnonyštävie liittymäh yleiseuroppalaiseh lintujen šeurantah. Jokahisen, ken tahtou ošallistuo šiih, pitäy ilmottautuo projektih, valita šopiva lentoreitti ta ottua merkillä kaikki linnut, kumpasie hyö nähtih tahi kuultih tällä reitillä. Nämä tiijot autetah tutkijie pityä šilmällä lintumiärien muutokšie.
Venäjä valmistautuu ottua käyttöh lintujen yhtehisen šeurantajärješšelmän. Moskovan Lomonosovin valtijonyliopiston eläintiijollisen musejon alottehešta yhtenäistä šeurantasistemie alettih muuvvoštua Moskovan alovehella. Tänä vuotena šeurantatyöh on liittyn Venäjän muutoma aloveh, toisien lisäkši ni Karjala.
Melkein kaikki Karjalan ammatilliset lintutietäjät ollah mukana täššä luajašša työššä, ka voimie ei riitä. Työ vuatiu šuuren joukon harraštajie.
— Karjalašša on vähän ammattitutkijie, ta tietyšti hyö ei voija pityä šilmällä lintuja koko tašavallan alovehella. Lintuharraštajat ollah aktiivisešti mukana Europan maissa, missä tämä järješšelmä on ollun käytöššä 40 vuuvven ajan. Karjalašša monet ihmiset harraššetah lintutietuo. Vuotamma, jotta hyö liittytäh linnušton šilmälläpitoh, Venäjän tietoakatemijan Karjalan tutkimuškeškukšen biologijan instituutin eläintietolaboratorijan vanhempi tutkija Marija Matantseva šanou.
Lintumiärien muutokšie pietäh šilmällä pitällä aikavälillä. Ošallistujan pitäy valita šopiva parin kilometrin reitti mečäššä tai avonaisella paikalla ta kulkie šitä myöten kakši-kolme kertua lintujen pešimisaikana vuosittain. Šiih aikah šeuruaja ottau merkillä kaikki linnut, kumpasie hiän näköy ta kumpasien iäntä kuulou reitillä. Šilmälläpito keštäy viisi vuotta.
– Mitä enemmän reittijä, šitä parempi on. Ihmisen pitäy muistua, jotta hänen pitäy šeurata lintuja viijen vuuvven aikana ta još mahollista ni pitemmänki. Aikaehto on vaikieta. Alušša on hyvä niise arvoštua omie mahollisukšieh. Suali tulou, još šilmälläpito alotetah ta jätetäh lopettamatta, Marija Matantseva koroštau.
Hänen mukah on arvokašta, jotta lintututkimukšen harraštajat otetah valokuvie ta iänitetäh lintuja. Juuri volont’orien anšijošta Karjalan tutkijat šuatih tietyä, jotta Karjalašša eläy puššitijasie.
Šilmälläpito on mahollista mečäššä, pellolla ta kyläššä. Šitä voit šuorittua niise puistoloissa ta laitakaupunkin alovehella.
– Šeurannašša ei ole ikärajotukšie. Tärkeintä on še, jotta ošallistuja luatiu töitä tunnollisešti. Vapuaehtosen pitäy tuntie hyvin lintulajit, jotta tulokšet oltais varmoja ta luotettavie.
Marija Matantseva kertou, jotta on vaikie tunnistua harvinaisie lintuja. Yleistieto riittäy kuiteski šilmälläpitoh ošallistumiseh.
– Karjalašša monet luonnonyštävät käytetäh Volgan rantašeuvun linnut -šovellušta. Monet lintulajit ollah šamoja šielä ta meilä Karjalašša. Lintutietäjät autetah harraštajie tunnuštamah lintuja valokuvien tai iänitykšien peruštehella, Marija Matantseva šanelou.
Šuurin oša lintušeurannan ošallistujista meinuau šeurata lintuja Petroskoissa ta šen lähistöllä.
– Lintuja on pietty šilmällä Kivačun luonnonšuojelualovehella pitälti. Muutoma reitti on šuunniteltu Luatokan šuvimerisellä rannikolla ta Aunukšen lähellä. Vuotamma mukah volont’orija muilta Karjalan alovehilta, varšinki tašavallan keški- ta pohjoisošista. Šeuranta on niise tärkie tašavallan šuvešša.
Halukkahat ošallistumah lintujen šilmälläpitoh voijah ilmottautuo projektin šähköpoštih oraškuun 1. päiväh šuaten. Ilmottautunuot šuahah ohjiet. Ošallistumini on mahollisuš eistyä biologisen monimuotoisuon šäilyttämistä.
