Kansallispukuja tuuletettiin Petroskoissa 8. kesäkuuta Revontulet museon tiloissa, kun Petroskoissa järjestettiin Kansallispukujen tuuletuspäivä. Kymmenet ihmiset kantoivat ylpeydellä itse tehtyjä, perittyjä, lainattuja tai muutoin hankittuja kansallispukuja.
Parin viime kuukauden aikana VKontakte-tileillaan ihmiset ovat julkaisseet valokuvia, joissa he poseeraavat kansallispuvuissa. Valokuvia löytyy hashtagilla #расфуфыриласьКарелия. Tempaukseen osallistui satoja ihmisiä.
— Kansallispukujen tuuletuspäivä on kulttuuri- ja koulutustapahtuma, jonka tavoitteena on säilyttää ja kehittää Venäjän kansojen kulttuuriperintöä ja Karjalan tasavallan alkuperäiskansojen perinteistä kulttuuria osana sen monikansallista perintöä, tapahtuman järjestäjä, Perinteet nykyisyydessä -säätiön johtaja Jelena Barbašina sanoo.
Tapahtuman järjestäjät halusivat kiinnittää huomiota nimenomaan kansanpukuun. Kansanpuku on historiallinen arkivaate, kun taas kansallispuku on sen pohjalta tehty repliikki. Ompelija tutkii museonäytteitä ja määrittelee puvulle tarkat kaavat, kankaat ja valmistustavat sekä pyrkii tekemään kaavan mukaan repliikkinsä.
Kansanpuku on alkuperäinen historiallinen asu, jota ihmiset käyttivät menneisyydessä. Nykyään valmistettua pukua kutsutaan kansallispuvuksi.
Osana tapahtumaa järjestettiin paneelikeskustelu, jossa kerrottiin, miten tasavallassa on säilytetty ja popularisoitu kansanpukuperinnettä viimeisten 15 vuoden aikana sekä käsiteltiin aiheeseen liittyviä ongelmia ja niiden ratkaisuja.
Kansallispukujen ompelijan Natalja Denisovan mukaan noin 15 vuotta sitten, kun hän kiinnos tui kansanpuvuista, aiheesta oli vähän informaatiota. Hän kysyi kansallispuvun popularisoijalta Tatjana Jaškovalta sen ompelun yksityiskohdista, katsoi kansanpuvuista kertovia videoita Kižin museon nettisivuilla ja tutki kansallispukuja Kižin museon järjestämässä Vanhan kaupungin illuusiot -tapahtumassa.
— Myös Petroskoin museoissa alettiin järjestää kansanpuvuista kertovia näyttelyitä. Osa niistä on edelleen esillä. Kansanpuvuista on julkaistu useita kirjoja, Denisova sanoo.
— Kižin museossa vuonna 1989 perustettuun tutkimusryhmään kuului taiteentutkijoita, museonhoitajia ja kansatieteilijöitä. He alkoivat tutkia kansanpukua, päähineitä, eräiden esineiden tarkoitusta ja käsitöitä. Nykyään on luotu paljon repliikkejä, ja museon asiantuntijat jatkavat vanhojen tekniikoiden tutkimista ja aitojen vanhojen esineiden repliikkien luomista, Kižin museon perinteisten käsitöiden säilyttämisen, tutkimuksen ja esittelyn osaston asiantuntija Marina Guseva sanoo.
Kansanpuvun tutkija Sofija Masaltseva ehdotti karjalaisten kansanpuvunperinteiden laajempaa esittämistä tasavallan ulkopuolella.
— Olen syntyisin Nižni Novgorodista. Muutin Petroskoihin kuusi vuotta sitten ja kiinnostuin Karjalan alkuperäiskansojen kansanpu vuista. Ihmettelin, kuinka paljon työtä tehdään Karjalassa kansallispukuperinteen tunnetuksi tekemiseksi, Masaltseva kertoo.
— Samaan aikaan Karjalasta puuttuu edelleen kirja, joka kokoaisi yhteen kaikki tiedot Karjalan alkuperäiskansojen kansanpuvuista. Lisäksi olisi hyvä julkaista kapean alan erikoisteoksia. On tärkeää säilyttää asiantuntijoiden kokemus, hän jatkaa.
Petroskoissa kansanpukuperinteeseen voi tutustua kursseilla, joista tietoa löytyy Karjalan perinteinen puku -VKontakte-sivulla.
Kansallispukujen tuuletuspäivän järjestäjät haluavat tehdä tapahtumasta vuosittaisen.