Kalevala yhdisti suomea puhuvia

Kalevala yhdisti suomea puhuvia

Marina Tolstyh
01.03.2023
Suomen kielen keskus Karjalan tasavallassa -yhdistys ja Minskin Suomi-kerho pitivät suomen kielen ystäville virtuaalisen tapaamisen Elias Lönnrotin runoelman kunniaksi.
Kalevalan päivälle omistettuun virtuaaliseen tilaisuuteen osallistui myös Karjalan Sanomien toimittajaryhmä. Videossaan he lausuvat Louhen ja Annikin dialogia oikean sulhasen valinnasta. Kuva: kuvakaappaus videosta
Kalevalan päivälle omistettuun virtuaaliseen tilaisuuteen osallistui myös Karjalan Sanomien toimittajaryhmä. Videossaan he lausuvat Louhen ja Annikin dialogia oikean sulhasen valinnasta. Kuva: kuvakaappaus videosta

Suomen kielen asiantuntijat, opiskelijat ja harrastajat lausuivat Kalevalan runoja venäjän, suomen, karjalan, valkovenäjän, liettuan, norjan ja muilla kielillä online-tilaisuudessa viime lauantaina.

— Osallistujien asuinpaikkojen kirjava luettelo teki minuun suuren vaikutuksen. Virtaaliseen tapahtumaan hakeuduttiin muun muassa maantieteellisesti toisistaan kaukana olevista Vilnasta, Taškentista ja Jakutiasta, sanoo Tverin alueen suomalainen kulttuurikeskus -kansalaisjärjestön puheenjohtaja Olga Vojakina.

Suomalainen kulttuurikeskus on yhdistänyt Tveriin eri aikoina muuttaneita inkerinsuomalaisia vuodesta 1999. Jäseniä on noin 45. Maaliskuun 4. päivänä Tverin inkerinsuomalaiset, karjalaiset ja virolaiset viettävät yhteensä Kalevalan päivää.

— Verkkoistuntoon ilmoittautui yli 60 ihmistä noin 20 kaupungista ja 5 maasta. Kaikki he ovat suomen kielestä ja kulttuurista kiinnostuneita, kommentoi Minskin Suomi-kerhon suomen kielen opettaja Olga Rizmakova.

— Venäjän ja Valko-Venäjän asukkaiden lisäksi tilaisuudessa oli mukana osallistujia Suomesta, Liettuasta ja Uzbekistanista, hän jatkaa.

Venäjän ja Valko-Venäjän asukkaiden lisäksi virtuaalisessa verkkoistunnossa oli mukana osallistujia Suomesta, Liettuasta ja Uzbekistanista.
Olga Rizmakova, Minskin Suomi-kerhon suomen kielen opettaja

Inkerinsuomalainen Vojakina havaitsee, että tilaisuudessa Kalevala kuulosti melodiselta, värikkäältä ja nykyaikaiselta eri kielillä, myös niillä kielillä, joille teosta ei ole edes vielä käännetty.

Esimerkiksi Taškentin yliopistossa suomea opiskeleva Abdukodir Mahmudov luki Kalevalan runon uzbekin kielellä. Hänen mielestään Kalevalaa oli vaikea kääntää suomen kielestä uzbekkiin, koska runoissa mainituille esineille ja ilmiöille ei aina löydy vastineita uzbekista.

— Oli todella kiintoisaa katsoa Jugran yliopiston opettajien esityksiä Hanti-Mansijskista. He lukivat runoja monella kielellä. Kalevala soi todella niin monipuolisesti kun tapahtuman ohjelma lupasikin, Vojakina korostaa.

— Kalevalan aiheista puhuttiin paljon ja syvällisesti. Jos otamme lukuun myös ihmisiä, jotka lausuivat Kalevalaa tilaisuutta varten tehdyissä videoissa, niin osallistujien lasketaan olleen yli sata, hän jatkaa.

Jugran yliopiston opiskelijat lausuivat runoja myös saksan, ranskan, tataarin, marin ja ukrainan kielellä. He käänsivät valittuja katkelmia itse tai yhdessä kaveriensa ja sukulaistensa kanssa.

— Kalevalan runoja lausuttiin 20 kielellä. Osa käännöksistä on tehty juuri tilaisuutta varten. Kalevalamitta ja runous ovat säilyneet, Suomen kielen keskus Karjalan tasavallassa -yhdistyksen johtaja Tatjana Islamaeva arvioi.

Kalevalan runoja lausuttiin 20 kielellä. Osa käännöksistä on tehty juuri tilaisuutta varten.
Tatjana Islamaeva, Suomen kielen keskus Karjalan tasavallassa -yhdistyksen johtaja

Ohjelma oli laaja ja sisällökäs. Esimerkiksi valkovenäläiset esiintyjät kertoivat Kalevalasta ja sen tekijästä Elias Lönnrotista sekä Kalevalan päivän viettämisestä Minskissä, Homelissa ja Solehorskissa.

— Kalevalan päivä on kerholaisten lempijuhlia, Minskin Suomi-kerhon vetäjä Rizmakova huomioi.

Valko-Venäjällä suomea ryhdyttiin opettamaan virallisesti vasta vuodesta 2011 lähtien. Vuonna 2018 suomea alettiin opettaa Minskin valtionyliopistossa. Myös Minskin Suomi-kerhon jäsenet oppivat suomea sekä suomalaisia perinteitä ja kulttuuria.

Karjalan Julkisen diplomatian kehityssäätiö -kansalaisjärjestön toimitusjohtaja Natalja Lavrušina korostaa, että Kalevala on Karjalan merkittävää kulttuuriperintöä. Tänä vuonna säätiö toteuttaa hankkeen, jossa yhteistyökumppanit tutustuttavat Novgorodissa, Pihkovassa, Viipurissa ja Kaliningradissa asuvia 4.— 8. luokkien oppilaita Kalevalaan ja karjalaisten kansankulttuuriin.

— Olemme käyneet jo kahdessa kaupungissa. Useat lapset ja aikuiset eivät tiedä, mistä runoelma kertoo. Kuitenkin pieni osa heistä kuuli joskus teoksen nimen, Lavrušina huomaa.

Hänestä Kalevala on Karjalan käyntikortti, jonka avulla voi tehdä tunnetuksi Karjalan monikansallista kulttuuria tasavallan ulkopuolella. 


Kolme tuntia yleisön huomion kohteena

Verkkoistunnossa sai kuunnella Lönnrotista ja Kalevalasta sekä keinoista, joilla koulunopettajat yrittävät herättää teini-ikäisissä lapsissa kiinnostusta runoelmaan.

Karjalan kansallismuseon edustaja kertoi Kalevalan kuvittajasta Osmo Borodkinista ja valkovenäläinen esiintyjä Kalevalasta maalaustaiteessa.

Tilaisuus kesti kolme tuntia. Kiinnostus aiheeseen oli niin suuri, että melkein kaikki osallistujat olivat läsnä istunnossa alusta loppuun asti. Lopussa yleisö kuunteli myös kantelemusiikkia.

— Se oli mukava ilta mukavien ihmisten seurassa, Islamaeva sanoo.

Kalevala-verkkoistunto oli vuorossaan jo yhdeksäs, jonka Karjalan suomen kielen keskus piti yhteistyökumppanien avulla suomen kielen opetuksen ja käytön tukemiseksi Venäjällä ja sen ulkopuolella.

Seuraava verkkoistunto on aikomus pitää toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa. Aihe koskee suomenkielistä teatteria.

Videoesitykset ovat katsottavissa Minskin Suomi-kerhon YouTube -kanavalla. 




SIMILAR ARTICLES
Karjalan Sanomat
Kiviteollisuuden panos talouteen kasvaa
Viitenä viime vuotena Karjalan kiviteollisuuden verotulot ovat melkein kolminkertaistuneet. Viime vuonna veromaksut kasvoivat noin 15 prosenttia vuodentakaisesta.
Oma Mua
Opastajan viizahus
Kazahstuanan rahvahan suarnat ollah opastajat, tävvet monien polvien rahvahien viizahuttu. Tämä’ surnu kerdou erähän Opastajan neros.
Karjalan Sanomat
Arktisen alueen kehitys fokuksessa
Petroskoissa pidetyssä foorumissa käsiteltiin poliittista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista tilannetta Venäjän Arktiksella.
Karjalan Sanomat
Tuotteiden nimitys: tutkimus vähentää virheitä
Karjalan tutkimuskeskus tutkii karjalan kielen käyttöä tuotteiden nimityksessä Karjalassa. Tasavallan asukkaita kutsutaan osallistumaan tutkimukseen.
Oma Mua
Viena oli esitetty Venäjä-näyttelyššä
Oraškuušša VDNH-keškukšen Venäjä-näyttelyn Karjala-ošašša oli esitetty karjalaisen Viena-šeuran toiminta šekä Karjalan tašavallan šamannimini aloveh ta murreh, kummaista šielä paissah ta opaššetah.
Karjalan Sanomat
Teollisuustuotanto jälleen kasvussa
Vuoden 2022 laskun jälkeen Karjalan teollisuustuotanto kasvoi viime vuonna melkein prosentin. Suurinta kasvua oli koneiden ja laitteiden, kemikaalien ja metallituotteiden tuotannossa.
Oma Mua
Mandžoidu vuotammo heinykuun allukse
Tänä vuon vilu da lumekas kevät eisti peldoruavot. Oniegurannikon piirin Yllözen kyläh sijoitunnuon Karjalan fermeru -laitoksen johtai Ksenija Sosunkevič saneli, kui mennäh mandžoin kazvattamisruavot da kuduakse aigua vuotetah enzimästy muarjutulostu.
Karjalan Sanomat
Uusia mahdollisuuksia pohjoisille piireille
Kemin ja Belomorskin piireille laaditaan erityistä kehityssuunnitelmaa, joka ulottuu vuoteen 2035.
Oma Mua
Svuad’bufestivuali Moskovas keräi rahvastu Ven’an eri kolkispäi
Rahvahanvälizen Rossija-ozuttelun hantuzis enzimästy kerdua VDNH-keskukses piettih svuad’bufestivuali. Puarat Ven’an muan eri kolkispäi tuldih Moskovah yhtymäh kirjoihmenemizen pruazniekkupidoh.
Kipinä
Kertomukset
Ihmiset usein joutuvat epätavallisiin juttuihin, mutta eläintenkin elämässä tapahtuu eri hauskaa ja kiinnostavaa.
Login
Register
Password
Confirm password