Kalevala vetää puoleensa
Saako tulla Kalevala-aiheisiin työpajoihin, jos ei tunne Kalevalaa ollenkaan? Työpajojen vetäjä, Kansallisen museon asiantuntija Natalia Petrova vakuuttaa, että ilman muuta saa tulla.
— Työpajoissa lapsille kerrotaan maailman synnystä, kosinnasta Pohjolassa, sammon ryöstöstä ja Louhen kostosta, Petrova kertoo.
Lapsille näytetään kankaasta tehtyä munaa ja kerrotaan maailman synnystä.
— Suomalais-ugrilaisilla kansoilla on myytti jumalasta, joka loi maailman. Se voi olla linnun eli sorsan hahmo, Petrova sanoo.
Työpajoissa leikin kautta lapset tutustuvat Kalevalan sankarihahmoihin ja oppivat ulkoa niiden nimensä.
— Kun kerron Väinämöisestä, lapset voivat soittaa kanteletta. Kun puhe on Lemminkäisestä ja metsästyksestä, lapset oppivat heittämään lassoa hirven sarvien ympärille. Kerron myös Ilmarisesta ja siitä miten elettiin Karjalan alueella keskiajalla, Petrova sanoo.
Lapset askartelevat sampoa: he ottavat höyhenen, maidon kuvan ja villaa ja leimaavat ne paperiin. Lapset saavat kotitehtäväksi piirtää, miten sampo paistaa.
— Puhumme siitä, mitä rikkauksia mylly jauhoi Pohjolan väelle. Silloin muun muassa suolaa pidettiin lähes mittaamattoman arvokkaana. Museoesineiden avulla lapsille kerrotaan siitä, miten Vienan Karjalassa keitettiin suolaa, Petrova sanoo.
Työpajoissa lapsille luetaan Kalevalan runoja Eino Kiurun ja Armas Mišinin venäjännöksestä ja näytetään Kalevalan kuvituksia.
— Idea on tutustuttaa lapsia tuntemattomiin kuvituksiin. Tamara Jufan, Georgi Stronkin, Nikolai Kotšergin ja Anastasia Trifanovan kuvitukset ovat monille tuttuja, mutta Dmitri Dmitrijevin kuvitukset eivät ole.
Dmitrijevin maalaama Louhi ei näytä niin ilkeältä akalta kuten esimerkiksi Trifanovan maalaama Louhi, Petrova kertoo.
— Tavallisesti koulussa lapset lukevat Aleksandra Ljubarskajan venäjänkielistä Kalevalan käännöstä. Siinä hahmot on selkeästi jaettu hyviksi ja pahoiksi. Minusta Kalevalan henkilöhahmoja ei saa jakaa hyviin ja pahoihin. Kalevalan sankarit eivät aina ole hyviä, eikä Louhi ole niin paha kuten eräät ajattelevat, hän pohtii.
Työpajat ovat osa Kalevala-maratonia
Idea tehdä Kalevala-aiheiset työpajat leikki-ikäisille lapsille syntyi viime kesänä Kalevala Open -hankkeen aikana. Kansallinen museo oli hankkeen partnerina. Ensimmäisen kerran työpajat järjestettiin heinäkuussa ja toisen kerran syyskuussa.
Työpajat ovat osa Kalevala-maratonia, joka käynnistyi 31. tammikuuta. Työpajat järjestetään vielä 7. ja 14. helmikuuta. Lisäksi 5.—6.-luokkalaisia kutsutaan osallistumaan seikkailupeliin.
— Joka Kalevalan miessankari lähtee kosimaan ennemmin tai myöhemmin ja seikkailupelin aiheeksi on valittu kosinta, Petrova sanoo.
Ylä-asteen oppilaille sekä opistojen ja yliopiston opiskelijoille on tarjolla Kalevala-tietovisa. Kalevalan päivänä 28. helmikuuta Kansallisessa museossa järjestetään perhejuhla.
— Marraskuussa museossa avataan Karjalan runolaulun vuodelle omistettu näyttely. Se kertoo Kalevalan mieshahmoista. Samalla järjestetään myös luentosarja, Petrova kertoo.
