COVID-19 ozutti sen vuottamattoman hiän. Suuri vietto keskustui ynnällizekse vuvvekse. Vieton piendykohtu on endine. Se on Estounii, Tarton linnu, Kanzallizen muzein ylen ravei taloi. Kongressua varustajat rahvas – nevvostokomitietan rahvas – kerävyttih zooman kauti yhteh pakkaskuun jälgimäzin päivin da hyväksyttih tulien Kongresan regluamentu. Nevvostokomitietan toimistotilannu on Suomi-Ven’a-seuru, Helsinkin linnu. Nevvostokomitietan paginanvedäjänny on meijän karjalaine inehmine Tatjana Klejerova. Sih kuulutah kahtenkymmenen kahten suomelas-ugrilazen rahvahan edustajua, kuduat hommatah omien delegatsieloin yhtyndiä Kongressah. Karjalazien puoles on kaksi: Tatjana Klejerova da minä, Natalja Antonova.
Ezmäzikse, midä uuttu pandih regluamentah on se, ku heimorahvahien kongressoi nygöi voibi pidiä loittuopäi, ku ollou midä tärgiedy vigua täh. Enne mostu ei suannuh pidiä, eigo sidä suannuh ni smiettie. Heimorahvahien kerävyndy da kodvazen olendu yhtes, elävälleh merkičči äijän midä, täs čotas – toine toizen kannatandu, neroloin jaguandu, autandu da yhtevyksen hengispyzyndy.
Estontsoin edustajan Tönu Seilenthalin sanoin mugah, pakkaskuus kezäkuussah onnuako äijiä ei muutu da Kongressu tulou pidiä internetan kauti. Koronan uvvet štammat jo täytty vägie matkatah Jevroupas, rajoin avuandua ei sua usko.
– Toinah tulou luadie nenga, ku myö, estontsat, kerävymmö Kanzallizeh muzeih vai omal delegatsiel. Toivommo, ku erähät rahvas piästetäh tänne. Ket ei piästä, kerätäh delegatsiet yhteh kohtah omal eländymual da yhtytäh internetači. Kongresan platformoikse myö valličemmo Worksup da zoom. Myö palkuammo parahan firman, ku Kongresan ruado internetači sujus hyvin, saneli Tönu Seilenthal.
Tulien Kongresan teemannu on Kul’tuurine ymbäristö – omaničentundo da kieli.
Kongresale on luajittu oma sivu.
Ližiä lugekkua Omas Muas 10. tuhukuudu