Anssi palaa kotiin

Anssi palaa kotiin

Margarita Pehkonen
10.01.2022
Pikku Anssi-pingviini palasi kotiin maailmanympärysmatkasta. Ystävät pyysivät pingviiniä kertomaan tarkemmin matkasta.
Pikku Anssi-pingviini palasi kotiin maailmanympärysmatkasta. Ystävät pyysivät pingviiniä kertomaan tarkemmin matkasta. 6+. Piirros: Margarita Jufa
Pikku Anssi-pingviini palasi kotiin maailmanympärysmatkasta. Ystävät pyysivät pingviiniä kertomaan tarkemmin matkasta. 6+. Piirros: Margarita Jufa

— Miksi kukaan ei tavannut minua lentokentällä? Pikku Anssi-pingviini murisi kotiin kävellen.

Pingviini on vasta palannut kotimaahan maailmanympärysmatkasta, joka kesti lähes kaksi vuotta. Pingviini toivoi, että sukulaiset ja ystävät tapaavat hänet lentokentällä, mutta toive haave on jäänyt toteutumatta.

— En ollut kotona lähes kaksi vuotta. Eikö kukaan ikävöi minua? Anssi kysyi itseltä hämmästyneenä.

Hän käveli yksin, ulkona ei ollut ketään. Pikku pingviini ei kuvitellut, että nyt kaikki hänen sukulaisensa ja ystävänsä valmistautuvat tapaamiseen matkaajan kanssa. Läheiset kokoontuivat pingviinin kotiin. Anssi ei tiennyt tästä mitään. Hän avasi kotioven.

— Tervetuloa kotiin! Kaikki vieraat huusivat.

Pikku pingviini oli yllättynyt sellaisesta tapaamisesta.

— Kiitoksia! Kiitoksia, rakkaat, Anssi toisti ällistyneenä.

Anssin kotiin kokoontuneet haluaisivat tiedä, onnistuiko pikku pingviinin maailmanympärysmatka ja illallisen jälkeen Anssi aloitti kertomuksensa.

3 (4).jpg

Pikku Anssi-pingviini palasi kotiin maailmanympärysmatkasta. Ystävät pyysivät pingviiniä kertomaan tarkemmin matkasta. He kaikki kokoontuivat päivittäin pingviinin kotiin kuuntelemaan kertomuksia eri maista.

— Ensimmäisenä oli Suomi, koska ystäväni Matti on kotoisin sieltä. Hän kertoi paljon kotimaastaan. Sen lisäksi osaan suomea jonkin verran, Anssi aloitti kertomuksensa.

— Suomi on kahvimaa. Keskimääräinen suomalainen kuluttaa 12 kiloa kahvia vuosittain – se on enemmän kuin minkään muun maan kansalainen. On mahdotonta arvailla, kuinka monta kuppia kahvia suomalainen juo keskimäärin päivässä. Olen varma, että niitä on enemmän kuin lääkärisi suosittelee, Anssi kertoo.

Pingviini tarjosi ystävilleen kahvia. Kuumasta juomasta nauttivat kaikki Anssin ystävät paitsi Liisa-norppaa.

— En juo kahvia. Voisitko tarjota minulle kupin maitoa? Liisa pyysi.

Pingviini antoi norpalle kupin ja jatkoi kertomuksensa.

— Toinen fakta voi kuulostaa oudolta, mutta ennätyksellisen kahvinjuonnin lisäksi Suomessa kulutetaan myös eniten maitoa maailmassa henkeä kohden – noin litra päivässä, hän sanoi.

Huolimatta siitä että Anssin mielestä fakta maidosta tuntuu oudolta, hänen ystävänsä pitivät sitä ihan tavallisena.

— Haluaisin kertoa vielä yhdestä faktasta. Suomen toinen nimi on tuhansien järvien maa. Suomen rajojen sisäpuolella on 187 888 järveä – enemmän kuin missään muussa maassa, Anssi-pingviini kertoi.

— Tästä faktasta sai alkunsa mielenkiintoinen projekti, jossa Suomen ja Ruotsin suurlähetystöjen media- ja kulttuuriyksikköjen työntekijät kertovat kotimaiden kulttuurista lyhyissä videoissa. Tähän mennessä on kuvattu kolme videota. Voitte katsoa nämä videot ennen kertomustani Ruotsista. Nimenomaan Ruotsiin minä lähdin Suomesta, pingviini lisäsi.

— Maailmanympärysmatkan idea syntyi kolme vuotta sitten, kun koulussa meille kerrottiin, että maailmassa on yli 250 maata. Halusin tutustua niihin historiaan, kulttuuriin ja perinteisiin. Onneksi vanhemmat ja ystävät tukivat minua, Anssi kertoi.

— Mistä maasta matkasi sai alkunsa ja miksi? Anssin luokkatoveri Liisa-norppa kysyi.

— Ensimmäisenä oli Suomi, koska ystäväni Matti on kotoisin sieltä. Hän kertoi paljon kotimaasta. Sen lisäksi osaan suomea jonkin verran, Anssi selitti.

Vieraat pyysivät pikku pingviiniä kertomaan eri maista tarkemmin, mutta Anssi oli liian väsynyt.

— Kerron toki, mutta myöhemmin. Pyydän anteeksi, mutta pitkä paluumatka väsytti minut. Tavataan huomenna! Ensisijaisesti kerron Suomesta, pikku pingviini lupasi.

Tästä päivästä alkaen kaikki kookontuivat kuuntelemaan Anssin kertomuksia eri maista.


SIMILAR ARTICLES
Karjalan Sanomat
Kansanrunoutta kuulee taas Haikolassa
Haikolan historiasta kertovalle reitille asennetaan laitteet, joiden avulla matkustajat voivat tutustua paikalliseen folkloreen. Hanke toteutetaan Karjalan päämiehen rahaston tuella.
Kodima
Tradicionaližed radonmahtod: Ojatin keramik
Ezmäižen kerdan Karjalas avaitihe Ojatin keramikan ozuteluz. Sen avtor om L’udmila Ivanova Piterin agjan Al’ohovščina-küläspäi. Sen tem om omištadud vepsläižele ”Virantanaz”-eposale.
Kipinä
Karjalaisen perehen elämäštä
Ken huomenekšen kulkou kuuvvella jalalla, päivän kahella jalalla, illan kolmella jalalla? Še on ihmini: lapšena skammissa (reikästuulašša) kävelöy ta vanhana šauvan keralla.
Karjalan Sanomat
Luonto ja Kalevala kauhun inspiraationa
Vuottovaaralla kuvataan uusi kauhusarja, joka perustuu Kalevalan runoihin ja tarinoihin.
Karjalan Sanomat
Karjalaisesta saunasta matkailutuotteeksi
Suuri saunatie -hanke säilyttää karjalaisen saunan perinnettä ja kehittää sen pohjalta nykyaikaisen karjalaisen saunan standardin.
Oma Mua
Šelaillen kalenterie piäšet ihmehelliseh Meččolah
Pimiekuušša kaikki halukkahat voijah oštua uuši Meččolan mifologija -etnokalenteri vuuvekši 2023. Painoš yhistäy karjalaista mifologijua, ekologijua ta “Kalevalan” luatimisen istorijua.
Karjalan Sanomat
Uusia hankkeita Karjalan hyväksi
Noin viisikymmentä nuorta Karjalan piireistä oppi tekemään apurahahakemuksia ja keksi uusia aktiviteetteja ja hankkeita Karjalan hyväksi.
Karjalan Sanomat
Luomumehiläishoito houkuttelee
Kerisyrjän asukas haluaa kehittää luomumehiläishoitoa Pitkärannan piirissä.
Oma Mua
Kekri: Mečänisäntä-nuamijo, mie šiut tunnen!
Karjalaini šielu ihaštuu, konša omalla mualla šyntyy neron ta omaperäisyön yhissyš. Še simbiosi hyvin näkyy käsityöammatissa. Juuri šen kautti hyvin tovenperäsešti ta täyvellisešti tulou näkyvih rahvahan kulttuurin ta perintehien yjin.
Karjalan Sanomat
Livvinkarjala tarjoaa lisää mahdollisuuksia
Tänä vuonna Petroskoin valtionyliopisto on mukana yleisvenäläisessä vähemmistökielten kielikilpailussa. Tehtävät koskevat livvinkarjalaa. Kielikilpailun voittajat pääsevät helpommin korkeakouluihin.
Login
Register
Password
Confirm password