95-vuotias Carelia pysyy ajan hermolla

95-vuotias Carelia pysyy ajan hermolla

Julia Veselova
01.05.2023
Karjalan kulttuuriin ja nykyelämään liittyvät mielenkiintoiset ihmiset ja tapahtumat pääsevät Karjalan toiseksi vanhimman lehden fokukseen.
Carelia-kulttuurilehden päätoimittaja Armas Mašin toivoo Carelialle pitkää jatkuvuutta ja lisää hyviä ystäviä: kirjoittajia, tilaajia ja lukijoita. Kuva: Julia Veselova
Carelia-kulttuurilehden päätoimittaja Armas Mašin toivoo Carelialle pitkää jatkuvuutta ja lisää hyviä ystäviä: kirjoittajia, tilaajia ja lukijoita. Kuva: Julia Veselova

Carelia-kulttuurilehti on täyttänyt 95 vuotta. Lehden ensimmäinen numero näki päivänvalon Petroskoissa maaliskuun 16. päivänä vuonna 1928.

Lehti kehittyy ja ilahduttaa edelleen lukijoitaan ulkoasulla, kiinnostavilla artikkeleilla, laadukkailla kuvilla ja hyvällä energialla.

— Mielestäni tahto löytää ja kertoa uutta ja kiinnostavaa sekä yhteys karjalaiseen nykyelämään, nykyajan aiheet ja lukijakunnan odotusten huomioiminen auttavat pysyä ajan tasalla, Carelia-kulttuurilehden päätoimittaja Armas Mašin kertoo.

Carelia on toiseksi vanhin Karjalan tasavallassa ilmestyvä lehti. Ainoastaan Karjalan Sanomilla on pitempi, pian 103 vuoden ikä.

— On merkillistä, että suomeksi ilmestyvät lehdet ovat pitkäikäisimpiä meillä Karjalassa. Carelia ilmestyy kolmella kielellä, karjalaksi, vepsäksi ja suomeksi nykyään. Lehti on edistänyt karjalaista kirjallisuutta, journalistiikkaa ja käännöstoimintaa kaikissa vaiheissa ja edistää yhä nykyään. Sillä onkin arvaamattoman tärkeä osuus kolmen kielen ja luovan kirjoittelun viljelemisessä.

Päätoimittaja toivoo, että Carelia jatkuu, ja jatkuvat ne kielet, joilla Carelia ilmestyy.

— En tahdo kuvitella, että ainutlaatuinen lehti loppuisi lukijoiden ja tilaajien puutteeseen tai muuttuisi pelkäksi käännöslehdeksi. Tämä olisi paha takaisku koko Karjalalle ja kaikille Karjalan ihmisille, Mašin sanoo.

Tunnen parhaiten suomenkielisen Carelian lukijat. He ovat yleensä ihmisiä, joiden elämä, koulutus, työ tai harrastukset liittyvät suomen kieleen. He eivät ole ainoastaan karjalaisia tai venäjänsuomalaisia sukujuuriltaan.
Armas Mašin, Carelia-lehden päätoimittaja

Karjalan suomensukuiset ja heidän kulttuurinsa ovat kulttuurilehden tärkein aihepiiri.

— Käsittelemme itse asiassa samaa aihepiiriä vuodesta vuoteen. Tällöin on haastavaa löytää uusia aiheita, uusia näkökulmia ja kirjoittajia aikaisempaa toistamatta, varsinkin kun lehden lukijakunta on pysynyt yleensä samana, päätoimittaja kertoo.

Lehden toimittajat etsivät ja keksivät aina uutta, sellaista, mitä ei ole ollut aikaisemmin. Kaikki kiinnostava, ajankohtainen, karjalaiseen kulttuuriin ja nykyelämään liittyvä onkin toimitustyön fokuksessa.

— Sama koskee kirjoittajia. Tunnemme hyvin lehden kirjoittajat, pidämme yhteyttä heihin ja haemme lisää kirjoittajia. Tämä kuuluu työhömme, Mašin sanoo.

Parhaillaan lehdellä on lukijoita niin Karjalassa kuin Suomessa.

— Suomalaista lukijakuntaa en osaa arvioida. Karjalassa meidän lukijoita ovat ne ihmiset, jotka osaavat kieliä, joilla Carelia ilmestyy. Tunnen parhaiten suomenkielisen Carelian lukijat. He ovat yleensä ihmisiä, joiden elämä, koulutus, työ tai harrastukset liittyvät suomen kieleen. He eivät ole ainoastaan karjalaisia tai venäjänsuomalaisia sukujuuriltaan.

Lukijoiden joukossa on eri kansallisuuksien edustajia, jotka osaavat suomea. Heidän ikähaarukka on laaja: eri-ikäisistä nuorista eläkeikäisiin ihmisiin.

— He ovat lukeneita ihmisiä, aktiivisia toimijoita nykyelämässä mukana. Tämä on aina huomioitava. Karjalaa, vepsää ja suomea äidinkielenä puhuvien määrä on vähentynyt kovasti Karjalassa ja Venäjällä oman elämäni aikana. Heitä on nykyään yhteensä suunnilleen saman verran kuin oli Punalipun tilaajia 1980—1990 -luvun vaihteessa. Tämä on todellisuus ja haaste, päätoimittaja sanoo.


SIMILAR ARTICLES
Karjalan Sanomat
Lobanovin sillan korjaus ruuhkauttaa liikennettä
Lobanovin sillan peruskorjaus on ruuhkauttanut liikennettä Petroskoissa. Viranomaiset yrittävät ratkaista liikenneongelman.
Karjalan Sanomat
Tulvat ovat uhanneet Karjalan piirejä
Huhtikuun alusta Äänisenrannan piiri on kärsinyt huomattavasti tulvavesistä. Nyt tilanne on vakiintunut tasavallassa. Monen joen vedenpinta on laskenut.
Oma Mua
Passipo lapšien ammuntahiihošta
Koštamukšešša piettih Alovehien väliset lapšien ammuntahiihon kilpailut Karjalan tašavallan piämiehen palkinnošta. Še oli Anna Bogalii urheilumal’l’a – Severstal’ -kilpailujen finali.
Karjalan Sanomat
Vanhat puvut saavat kopiot
Pukujen kopiot esitellään toukokuussa Prääsän piirin etnokulttuurikeskuksessa.
Oma Mua
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Erähiči minä keriän must’oidu zdaittavakse. Tässäh nedälin aloh kävyin sinne, keräin da zdaičin. Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin: huondeksel da ehtäl, a päiväl koisgi ruaduo on.
Karjalan Sanomat
Sanelu: Murmanskin alue mukana tempauksessa
Huhtikuun 19.—26. päivinä voi kirjoittaa sanelun karjalan ja vepsän kielellä. Tänä vuonna tempaukseen liittyy Murmanskin alue.
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Login
Register
Password
Confirm password