Ystävyysseura jatkaa toimintaansa

Ystävyysseura jatkaa toimintaansa

Marina Tolstyh
05.05.2023
Karjala–Suomi-ystävyysseura keskittyy nyt Karjalan tasavallan inkerinsuomalaisten ja muiden suomalaisugrilaisten kansojen kulttuurin tukemiseen.
Karjala—Suomi-ystävyysseuran puheenjohtaja Jelena Barbašina (kesk.) sanoi seuran vuosikokouksessa, että seura jatkaa toimintaansa tukemalla paikallisten inkerinsuomalaisten ja suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuureja. Kuva: Marina Tolstyh
Karjala—Suomi-ystävyysseuran puheenjohtaja Jelena Barbašina (kesk.) sanoi seuran vuosikokouksessa, että seura jatkaa toimintaansa tukemalla paikallisten inkerinsuomalaisten ja suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuureja. Kuva: Marina Tolstyh

Karjala—Suomi-ystävyysseuran puheenjohtaja Jelena Barbašina sanoo, että ystävyysseura jatkaa toimintaansa edelleen ei-kaupallisena kansalaisjärjestönä.

— Seuran kansainvälinen toiminta on tauolla. Tuemme nyt etupäässä Karjalan inkerinsuomalaisten ja muiden suomentaustaisten asukkaiden kulttuuria. Teemme myös yhteistyötä muiden Karjalan suomalais-ugrilaisten kansojen kanssa, Barbašina sanoo.

Ystävyysseura piti vuosikokouksen Periodika-kustantamon karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten resurssi- ja kielikeskuksessa Petroskoissa. Puheenjohtaja kertoi kokoontuneille seuran viime vuoden toiminnan tuloksista ja ensi vuoden suunnitelmista.

— Seuran edustajat ovat edelleen mukana Karjalan päämiehen suojassa toimivassa karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten neuvostossa sekä Karjalan kansojen välisten suhteiden konsultointineuvoston kokoonpanossa, Barbašina painottaa.

— Seuran toiminnasta voi kuulla myös Karjalan television kansallisen toimituksen ohjelmista, hän jatkaa.

Tšalnan päiväkodissa vietettiin ensimmäisen kerran pikkujoulua. Lapset nauroivat ilosta, kun heille tuli ensin joulupukki ja sitten pakkanen.
Oksana Jerjuškina, ystävyysseuran hallinnon jäsen ja Tšalnan päiväkodin johtaja

Aiemmin ystävyysseura sai melko usein apurahaa hankkeilleen ei-kaupallisille järjestöille tarkoitetuista valtion rahastoista. Esimerkiksi viime vuonna seura toteutti hankkeen nimeltä Karjalan suomalaiset pääkaupungissa ja piireissä.

Silloin tilaisuudet pidettiin Tšalnassa, Petroskoissa, Kontupohjassa, Belomorskissa ja Sumassa. Hanke sai yli 1,9 miljoonaa ruplaa apurahaa Karjalan päämiehen rahastosta.

— Tšalnan päiväkodissa vietettiin ensimmäisen kerran pikkujoulua. Lapset nauroivat ilosta, kun heille tuli ensin joulupukki ja sitten pakkanen. Tässä hahmossa esiintyi nukketeatterin näyttelijä Boris Kudrjavtsev, kertoi istunnossa ystävyysseuran hallinnon jäsen ja Tšalnan päiväkodin johtaja Oksana Jerjuškina.

— Haluamme pitää pikkujoulua päiväkodissa säännöllisesti, hän lisää.

Seuran hallinnon jäsen Olga Šitova Kontupohjasta kertoi, että hankkeen tuella Kihara-tanssiyhtyeen jäsenille ommeltiin hienot puvut. Tanssijat ehtivät esiintyä uusissa puvuissa myös kilpailuissa Kontupohjassa ja Segežassa ja nousivat palkintosijoille.

Suomalaisia kansantansseja esittävä Kihara-yhtye muodostui Kontupohjasta vuonna 2021 juuri seuran hankkeen tuella.

Hankkeen tarkoitus on tutustuttaa lapsia ja heidän vanhempiaan Karjalan tasavallan ja Leningradin alueen karjalaisten ja vepsäläisten kulttuuriin.
Jelena Barbašina, Karjala—Suomi-ystävyysseuran puheenjohtaja

Kuluvana vuonna ystävyysseura ei ole toteuttanut toistaiseksi yhtään hankettaan, koska ei ole voittanut apurahaa hankekilpailussa. Nyt puheenjohtaja Barbašina hakee rahaa uudelle projektilleen Venäjän presidentin rahastosta. Hankkeen nimi on Karjalan järvistä lähtien vepsäläisiin kyliin asti.

— Kilpailun tulokset julkistetaan kesäkuussa. Hankkeen tarkoitus on tutustuttaa lapsia ja heidän vanhempiaan Karjalan tasavallan ja Leningradin alueen karjalaisten ja vepsäläisten kulttuuriin, Barbašina kertoo.

Jos seura ei onnistu voittamaan rahaa hankkeelleen, se ei kuitenkaan keskeytä toimintaansa. Seuran jäsenet kokoontuvat yhteisiin teematilaisuuksiin.

— Ainakin pikkujoulua vietämme yhdessä esimerkiksi joko resurssi-ja kielikeskuksessa Petroskoissa tai Tšalnan etnokulttuurikeskuksessa suomenkielisen Tuomi-kuoron kanssa, puheenjohtaja miettii.

Resurssien puutteen takia seura ei pidä kesäkuussa Juhannuksen juhlaa Viitanan kylän Käkimäellä. Edellisinä vuosina juhlat järjestettiin hankkeiden tuella.

— Kesäkuun 10. päivänä Tšalnassa juhlitaan kylän 75 vuotta. Juhlassa esiintyy erilaisia yhtyeitä ja muun muassa Tuomi-kuoro, puheenjohtaja sanoo.

Seuralla on satoja virtuaalisia ystäviä

Karjala—Suomi-ystävyysseuran jäseniä on hiukan yli 40. He maksavat jäsenmaksun ja osallistuvat seuran tilaisuuksiin.

Lisäksi seuralla on paljon ystäviä sosiaalisessa mediassa VKontaktessa.

— Tällä hetkellä seuran sivua seuraa 995 ihmistä. Tämä tarkoittaa, että ryhmään laittamani ilmoitukset sekä uutiset seuran toiminnasta ja suomenkielisestä kulttuurista kiinnostavat ihmisiä, puheenjohtaja Jelena Barbašina kommentoi.

Ensi vuonna ystävyysseura täyttää 15 vuotta.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kipinä
Härän starina
Starina vienankarjalakši, kuin härkä toi mečäštä hyvät otukšet ta kuin ukko ta akka šuatih šiitä äijän rahua.
Karjalan Sanomat
Legendaarinen Sattuma palasi keikkalavoille
Kolme vuotta sitten keikkailun lopettanut Folk Band Sattuma soitti paluukeikkansa Petroskoissa.
Oma Mua
“Kotimuan voima” valmistautuu piätapahtumih
Kotimuan voima -projektin anšijošta noušou kiinnoššuš kanšankulttuurih, karjalan kieleh ta perintehih, vielä enemmän ihmistä lisäytyy šeuran etnokulttuuritoimintah.
Kipinä
Hiiret da viizas Kaži
Indien rahvahan suarnu sih näh, kui älykkähät hiiret ajettih iäre viizahan Kažin.
Karjalan Sanomat
25 vuotta avuksi kielten kehityksessä
Toukokuussa karjalan ja vepsän kielen termistö- ja oikeinkirjoituslautakunta on täyttänyt 25 vuotta. Lautakunnan ansiosta karjala ja vepsä ovat saaneet uutta monipuolista sanastoa.
Karjalan Sanomat
Mehiläishoito kehittyy Kintahankylässä
Aloittelevat mehiläistarhaajat haluavat saada tänä vuonna noin 19 kiloa hunajaa kustakin 20 pesästä.
Oma Mua
Šäynyä-vävy
Starina vienankarjalakši kertou Tyyne-neiččyöštä ta hänen ihmehtapuamisešta hopien miehen kera. Šen jälkeh tytön ta hänen perehen kohtalo muuttu.
Oma Mua
Viktor Vikulin: “Šukututkimuš tuli elämän uuvvekši tarkotukšekši”
Tämän jutun piäšankarina on Viktor Vikulin. Miehellä on 72 vuotta, hiän on šyntysin Kuorilahešta, nyt eläy Kiestinkissä.
Karjalan Sanomat
Karjala yllätti herkuillaan
Arktiksen maku -festivaalin vieraille oli yllätys, että merisiilin kaviaari ja rakkolevä sopivat mainiosti jäätelön täytteeksi.
Oma Mua
Karjalazet oman muan puolistajat
Tuhukuus 1942 Nikolajev yhtyi 1. partizuanoin briguadah, sie händy pandih tiijusteluvzvodan piälikökse. Täs joukos oli 30 miesty.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль