Yksin vuarojen kera: oša kaksi

Yksin vuarojen kera: oša kaksi

Uljana Tikkanen
11.06.2021
Luonto on loppumatoin voimien, innon, hyvän mielialan lähteh. Kun vietät luonnošša enemmän aikua, kyllä šitä enemmän olet vaipun, ka matan jälkeh tunnet, jotta olet šuanun lisyä voimie.

Meijän matka kešti kymmenen päivyä. Oli päivie, konša myö vain nousima ylöš ta päivie, konša ajoma tašankolla vuarojen juurta pitin. Toičči matka kulki kuivie paikkoja myöten, missä oikein himotti juuvva ta pešeytyö ta toičči matalla oli lukusie kualantakohtie, vuaroja ta alppiniittyjä.

Hyvin šuunnitellušša retkeššä vaikeimpana on tavallisešti kolmaš tahi nelläš päivä. Myö šinä päivänä nousima Bezengi-nimisellä vuaran ylityšpaikalla. Šen korkevuš on 2500 metrie. Myö alottima noušun Babugent-kaupunkista, mi on 700 metrie merenpinnan yläpuolella. Piti ajua yli 50 kilometrie ta niistä 28 km vain ylöšpäin. Oli vaikie kuvitella mitein še on mahollista. Enšin tie kulki kaunehešša kallivorotkošša, vuarajiätiköistä virtuajan joven rantua pitin. 

Viimeni levähyšpaikka ennein Bezengi-vuaran kukkulua oli šamannimiseššä kyläššä. Kabardino-Balkarijašša ihmiset ei olla niin lupšuja, kuin Osetijašša, ka täššäki kyläššä paikalliset tiijuššettih mistä päin olemma, minne olemma mänöššä. Ne kummekšittih šitä, jotta myö tahomma ajua ylöš, šanottih, jotta emmä kerkie noušša iltah šuaten. Kyšeltih, mintäh meilä himottais ajua pyörällä, eikä esimerkiksi issuttua potakkua, vet tämähän on helpompi ruato ta tuou hyövyllisie tulokšie?! 

Bezengi-kyläštä ielläh oli 16 kilometrie hiekkaista ta kivistä serpantiinitietä ta aina vain ylöš päin. Myö emmä nähnyn vuarahuippuja emmäkä ylitykšen loppuo, kaikki oli pilvien peitošša ta mitä korkiemmakši myö nousima, šitä kylmemmäkši tuli ilma, alko vihmuo, eryähissä paikoissa noušu oli niin jyrkkä, jotta piti aštuo ta vielä poikkosehki, jotta polkupyörä ei vieris jälelläh alašpäin. Nämä 16 kilometrie myö ajoma ta aštuma nellä tuntie. Mie nävin aikaisemmin valokuvie näistä paikoista ta pahotti mieltä, kun ihanien maisemien šijašta nyt niämmä vain tumantuo. Kerran kuiteski pakšu pilvi ikäh kuin repisi auki ta hetken ajan šaima nähä šen aukošta läpi ylen korkien kallivošeinän ta alppinotkon alahana.

Vaikien noušun jälkeh šeurasi yhtä vaikie lašku ta šeki oli niin jyrkkä, jotta piti aštuo. Noušu otti äijän voimie, ka niitä tarviččima vielä, jotta piäššä yöpymispaikalla. Alko jo pimetä, kun myö piäsimä vuarakyläh, min takana alettih tašaset paikat ta šai valita šopivan ahon telttaleirillä. 

Ylähyätä avautu uškomaton näköala šametinvihreillä kukkuloilla. Tarinoissa on kuvattu šemmosie taikamaijen maisemie enkä voinun uškuo, jotta niän niitä omin šilmin juuri nyt ta juuri tiälä.

Šinä päivänä myö ajoma Nal’čik-kaupunkista šuurta autotietä myöten ta kun pyöräilimä pitin peltoja, taivahanrannan yllä näky šuuri valkie huippu. Še oli El’brus – korkie ta mahtava. 

Šinä päivänä, kun mie enši kerran šai nähä El’brussin, oikein himotti nähä šen vielä kerran. Illalla myö piettymä pienen joven rannalla, min toisella puolella oli melko korkie, kuiteski ei kovin jyrkkä rinneh. Aikua oli vielä riittäväšti iltaseh šuaten ta tuli ajatuš noušša rinnehtä ta kaččuo, mitä šieltä näkyy. 

Ylähyätä avautu uškomaton näköala šametinvihreillä kukkuloilla. Tarinoissa on kuvattu šemmosie taikamaijen maisemie enkä voinun uškuo, jotta niän niitä omin šilmin juuri nyt ta juuri tiälä.

Retken lopušša šiä muuttu ta oli pakko vaihtua šuunnitelmat. Läksimä šuorah Kislovodskin kaupunkih ta šen jälkeh P’atigorskih. Myöhemmin uutisista šaima tietyä, jotta šielä, missä meijän šuunnitelmien mukah piti olla, yöllä oli šatan lunta. Näin myö lopettima retken enkä mie piäššyn näkömäh El’brusie vielä kerran. Kaikissa paikoissa, mistä šitä šai nähä oli pilvistä, ne peitettih vuara. Enšin še harmitti, vain mie piätin, jotta še on hyvä šyy myöštyö Kavkazilla. 

P’atigorskissa meilä oli lisäpäivä kävellä ta kačella kaunehie lähipaikkoja. Yksi mieš meijän joukošta, Dima, tuli Vladikavkazih omalla autolla ta retken ajakši jätti šen šinne. Hiänki piätti jiähä lisäpäiväkši P’atigorskih, jotta matkuštua autolla Bermamit-platolla, kunne polkupyörällä šiän takie emmä piäššyn.

Še oli ihana ajatuš, šentäh kun Bermamit on korkie kallivo ta šen reunalta tuntuu, jotta niät koko Kavkazin vuarojen ket’t’un ta piänähtävyönä on El’brus – mahtava ta korkie. Matan viimesenä päivänä taivaš kuuli meijän toivehet ta näytti Šen. Vuarat ollah korkiet ta El’brus on kuin jättiläini ta ihaššut šiih enši kačahukšešta. 

Nyt mie tunnen, jotta tämä jättiläini vuottau milma ta mieleh tulou ajatukšie El’brusin piällä noušušta.


Alku luvekkua täššä.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Sordaval vuottau Ven’an da Karjalan turistoi
Sordaval mennyt aigua rodih kuulužakse turistoin keskes Ruskealan mägiparkan täh.Sordavalan kodialovehmuzei on vie yksi kohtu, kuduah turistat vältämättäh tahtottas čökäldiäkseh.
Karjalan Sanomat
Viisumeja voi hakea, vuoromäärät kasvussa
Venäjän ja Suomen lentoyhtiöt alkavat lentää lisää vuoroja Helsingistä Moskovaan ja Pietariin. Mitä vaikeuksia voi syntyä suomalaisille Venäjän-matkalla?
Oma Mua
Yksin vuarojen kera
Luonto on moittimattoman kaunis, še innoštau ta rauhottau, antau vapauven tuntuo ta lahjottau uškomattomie näköaloja.
Karjalan Sanomat
Suomalaiset tapaavat Suomi-kylässä
Karjalassa asuvat suomalaiset sekä suomen kielestä ja kulttuurista kiinnostuneet voivat osallistua virtuaaliselle kohtaamisareenalle kesäkuun alussa.
Karjalan Sanomat
Reittikartta laajenee vauhdilla
Karjalan asukkaat voivat lentää Petroskoista Kazaniin. Lähiaikana lentoaseman aikatauluun lisätään vuoroja Mineralnyje Vody -kaupunkiin.
Kipinä
Kadajaine aiduseiväs kaksi kuuzistu kestäy
Meččien keskes eläi karjalaine hyvin tiezi eri puuloin eričyksii, häi maltoi sanuo, kudai puu mih parembi pädöy.
Oma Mua
“Hyvä elos tuli meil, Gagarinas runon lain minä teil”
Vuvvennu 1961 enzimästy kerdua kosmossah lendi ristikanzu. Se oli ylen suuri päivy kogo mieros. Ei jiännyh bokkah ni karjalaine runonpajattai Vieljärvespäi Paraskovja Ivanova. Häi lad’d’ai runon Gagarinas.
Karjalan Sanomat
Digimarkkinointi tuo lisää matkailijoita
Venäjän ja Suomen matkailualan yritykset oppivat luomaan tehokasta ja osuvaa sisältöä verkossa matkailijoiden houkuttelemiseksi.
Kipinä
Kuklat niise tykätäh vorssuija
L’udmila Tihonova harraštau čopakkua, tarkkua ta hyvin kaunista käsityötä. L’udmila Stepanovna ompelou perintehellisie pukuja kukloilla.
Oma Mua
Miinojen raivuaja voit erehtyö vain kerran
Toini muajilmanšota loppu vuotena 1945. Še oli lopetettu, ka šen kera šurma ei männyn pois, še peittäyty notkoloissa, kantojen alla, pelloilla, niittylöillä ta ihmisien taloissa miinojen muovošša.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль