Yhteyš juuriloih ei katon

Yhteyš juuriloih ei katon

Uljana Tikkanen
05.01.2021
Piiterin yheššä šuurimmista kulttuurilaitokšista – Erarta-nykytaitomusejošša toimiun Kivi. Paperi -nimini näyttely. Šiinä on esillä Karjalan kuvataiteilijan Svetlana Georgijevskajan luatimie kallivopiirrokšien kopijoja.
Svetlana Georgijevskajan luajitut kopijot ollah erikoisina taitotevokšina. Ne luuvvah musejon šalissa epätavallista ilmapiirie. Kuva: German Tropimov
Svetlana Georgijevskajan luajitut kopijot ollah erikoisina taitotevokšina. Ne luuvvah musejon šalissa epätavallista ilmapiirie. Kuva: German Tropimov

Riissupaperilla kultasella värillä luajitut estampasit ollah šuorie košetušjälkijä. Niitä Svetlana luati kallivoilla. Hiän pani riissupaperie kallivopiirrokšella ta mualasi šen piällä kultasella värillä niin, jotta kopijo on tovellisešša kovošša.

Näyttelyn avajaisien jälkeh pakasima Svetlana Georgijevskajan kera ta tiijuštima mitein näyttely oli järješšetty ta konša Karjalašša šuau nähä estampasija.

– Piiterin “Erartašša” nyt šuau tutuštuo Karjalan kallivopiirrokših. Mitein onnistu järještyä tätä näyttelyö?

– Internetissä miun kera šai yhtevyttä Piiterin eräš kuvataiteilija ta ehotti yheššä tarita omien luajokšien näyttelyö “Erartah”. Tietyšti mie šuoššuin. Taiteilija vei meijän näyttelyn projektin musejoh ta vain miun töitä jätettih. Šen jälkeh mäni vielä kolme vuotta, kuni ečittih spesialistien mieleštä miula šopivua kuvataiteilijua.

– Onko näyttelyššä uušie kopijoja, kumpasie vielä missänä ei esitetty?

– Melkein kaikki ollah uušie. Šali on šuuri ta korkie, šentäh meilä ei ollun kokorajotukšie. Triadi Piessan niemeltä hienošti šopi šinne täyšikorkevuolla. Luonnon oloissa kokonah šitä on mahotointa nähä: eikä muašta, eikä veještä, eikä dronin avulla ilmašta. “Erartašša” še tuli mahtavakši näkömisekši.

– Mimmosie tuntehie on näyttelyn järještämisen ta avuamisen jälkeh?

– Mie olen täyveššä ihaššukšešša näyttelyn kurattorin Pavel Markaitisin ruavošta. Šivistyneisyš, hienotuntoisuš, šopuisuš ta kaiken šen lisäkši šuuri produktiivisuš – ihmehellini piirtehien yhissyš šamašša ihmiseššä. Kaikki, ket autettih näyttelyn valmistamista, ollah erittäin korkien kulttuurin ihmisie, heilä on miun kumarrukšie ta kunnivo.

– Voisitko antua neuvuo ihmisillä ihmisie, ket vašta šuoriuvutah näyttelyh, mih erikoisukših, yksityiskohtih kiinittyä enemmän huomijuo?

– Kun tulet šalih, niin šiuh heti vaikuttau ryhmän magnetismi ta ilman miun neuvojaki ymmärrät, jotta piäsit ihmiskunnan lapšuoh. Šie rupiet henkittämähki toisella tavalla, a šiitä kačot vielä kerran kaikkih tevokših. Šen jälkeh mie neuvosin tulla ruuvun eteh ta kuunnella näyttelyö varoin luajittuo videota. Ta šen jälkeh vielä kerran jo tietosešti kačella kuvie ta veššokšie erikseh, ta šiitä yheššä – näin šuat erikoisie tuntehie! Mieleh tullah Pikasson šanat, jotta kallivokuvuamataijon jälkeh emmä opaštun luatie mitänä, ka näyttelyššä nämä šanat tuuvvah iluo. Še merkiččöy, jotta emmä kavottan yhteyttä juuriloih.

– Mimmosie kuvie valičit “Erartan” näyttelyö varoin ta mintäh?

– “Erartan” puolelta oli pyyntö, jotta luajokšeni šovittais toisen näyttelyn luatijan Julija Tutatčikovan veššokših. Miula ičellä oli tärkie, jotta näytettäis Triada-kokomuš. Šen avulla voipi ottua pois piessan leiman kivikauven pyhähenkeštä ta palauttua Onegan kallivopiirrokšien piähahmolla hyvän nimen.

– Paperi. Kivi -näyttelyn jälkeh onko šuunnitelmissa järještyä uušie näyttelyjä?

– Onegan rannoilta Šuuri emä nousi Piiterissä eläjän jälkipolven eteh, a nyt šuunnittelen näyttyä niitä piirrokšie kotimualla, Puudožin piirin Šalla-pos’olkašša. Tiijän, jotta šielä niitä vuotetah. Kallivopiirokšet ollah ainutluatuisie – ne ollah ni “taivahan katto”, kumpani šäilyy Ermitažissa šekä kallivon palat, kumpaset šäilytäh Vanha kylä -restaurointikeškukšešša ta niitä Petroskoissaki melkein kenkänä ei ole nähnyn. Ennein pandemijua onnistu luatie Ermitažin kallivon kopijoja ta jo vuuvven ne šäilytäh miun työpajašša. Šentäh muinasien kuvataiteilijien šuorat jälkeläiset nähäh niitä enšimmäisinä. Še on miun mieleštä oikein. Kallivipiirrokšet oltih luajittu jälkipolvilla, täššä šuunnašša mieki palvelen mitein voin.

Kivi. Paperi -näyttely toimiu “Erartašša” 7. tuiskukuuta šuaten.

 


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль