Yštävyškaupunkien yhteistyö: istorija, kuot’t’elukšie, perspektiivijä

Yštävyškaupunkien yhteistyö: istorija, kuot’t’elukšie, perspektiivijä

Irina Zaitseva
01.11.2021
Šuomen kielen ta kulttuurin netäli oli tosi rikaš mukavista tilaisukšista. Niijen luvušša oli Šuomen ta Karjalan yštävyškuntien yhteistyöllä omissettu kanšainvälini pyörie stola.
Soile Tirri kerto vuotena 2017 Turušša vietetyštä yštävyškuntakongressista. Kuva: Karjalan kanšalaisdiplomatijan kehityššiätijön VK-šivu.
Soile Tirri kerto vuotena 2017 Turušša vietetyštä yštävyškuntakongressista. Kuva: Karjalan kanšalaisdiplomatijan kehityššiätijön VK-šivu.

Šajekuun 27. päivänä vietettih Yštävyškaupunkien yhteistyön istorija ta nykyajan kuot’t’elukšie -online-pyörie stola. Tilaisuoh otettih ošua kaupunkien ta yštävyššeurojen etuštajat Karjalašta ta Šuomešta. 

Pyörien stolan ošallistujie tervehittih Karjalan tašavallan talouskehityš- ta 

tevollisušministerijön kanšainvälisien šuhtehien ošašton johtaja Aleksei Tsvetkov korošti, Petroskoin toimipistehen konsuli Johannes Puukki ta Karjalan tašavallan kanšallisen musejon johtaja Mihail Gol’denberg.

Aleksei Tsvetkov korošti, jotta Šuomi on Karjalan piäpartn’orina eri aloissa.

– Yhteistyön piäšuuntina on sosialiturva, urheilu, turismi, kulttuuri, nuorisopolitiikka, ekologija. Ne šuunnat levennytäh, šanou Aleksei Mihailovič.

Karjalan kanšalaisdiplomatijan kehityššiätijon johtaja Natalja Lavrušina kerto Šuomen ta Karjalan yštävyškaupunkitoiminnan vaiheista. 

– Enšimmäisinä vuotena 1965 heimoššettih Petroskoi ta Varkaus. 1980-luvulla yštävyškaupunkitoiminta kehitty Karjalašša tosi aktiivisešti, a 1990-luvulla Karjalan kaikilla piirilöillä oli yštävyššuhtehie Šuomen kuntien kera. Nykyjäh Šuomešša ta Karjalašša on noin 60 parie yštävyškaupunkija. Valitettavašti ajan mukah šuhtehet heikottih, a pandemija pahenti tilannehta, šanelou Natalja V’ačeslavovna.

Natalja Lavrušina esitti Kirjuttakka yštävyškaupunkitoiminnan istorijua –projektin idejua, kumpasen rajoissa on toteuttava Karjalan ta Šuomen yhteistyötä käsittelijä istorijallini tutkimuš. Karjalan erähissä piirilöissä ideja on kannatettu. 

Yhteistyön piäšuuntina on sosialiturva, urheilu, turismi, kulttuuri, nuorisopolitiikka, ekologija. Ne šuunnat levennytäh.
Aleksei Tsvetkov

Šuomi–Venäjä -šeuran piäšihteri Niina Sinkko ta alovehjohtaja Soile Tirri esitettih šeuran toimintua yštävyškuntakongressin esimerkistä:

– Kongressie vietetäh kerta viiješšä vuuvvešša Šuomešša ta Venäjällä vuorokkah. Viime kongressi mäni Turušša vuotena 2017. Šamah aikan piettih Piiterin päivie. Tilaisuš keräsi noin 300 ošallistujua ta eri järještäjie molommista maista, mi näytti, jotta kiinnoššušta yštävyškuntayhteistyöllä on ielläh, kertou Soile Tirri.

Šeuruava kongressi oli vietettävä Tverissä vuotena 2022, ka pandemijan takie tilaisuš pitäy šiirtyä.

Karjala–Šuomi –yštävyššeuran johtaja Jelena Barbašina kerto šeuran piiriošaštojen ta niijen šuomelaisien partn’orien toiminnašta.  

Kuhmo-kaupunkin johtajan Tytti Määtän mieleštä šuurena vaikeukšena on še, jotta yštävyškaupunkitoiminta keškeyttyy etupiäššä piäkaupunkissa, a rajašeutuih kiinitetäh vähän huomijuo. Lisäkši pandemija jarrutti yhteistyötä.

– Jotta leventyä rajayhteistyön mahollisukšie, meijän on parennettava tavaraliikennehtä, julkista liikennehtä, tiijon vaihtuo. Tarvičemma turvallisie teitä, šujuvie rajanylitykšie, viisumi-, työ- ta opaššušlupa käytäntöja, koroštau Tytti Määttä.

Pitkärannan ta Aunukšen piirin etuštajat kerottih omašta kokemukšešta yštävyškuntatoiminnan alalla.

Pyörien stolan lopušša luajittih yhtehvetoja. Fennica- tieto- ta koulutuškeškukšen johtajan Irina Takalan mieleštä yštävyškuntatoimintah on tärkietä vetyä kanšalaisjärještöjä, nuorisuo ta eččie kiinnoštunuita ihmisie šekä tietyä molompien valtijojen istorijua.

Tilaisuon järještäjinä oltih Karjalan kanšalaisdiplomatijan kehityššiätijö, Karjalan kanšallini arhiiva, Karjalan kanšallini musejo, Petroskoin valtijonyliopiston itämerenšuomalaisien tutkimukšien tieto- ta koulutuškeškuš “Fennica”, Šuomen kielen keškuš Karjalan tašavallašša ta Šuomi-Venäjä -šeura.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kodima
Kaks’-kahten londusenke
Tetab Karjalas fotograf-naturalist Ilja Timin starinoičeb ičeze elos, melentartuses da fotokuviš.
Oma Mua
Kunnivoijen Vieno Petrovna Fedotovan mustuo
Jälgimäzenny päivänny talvikuudu saimmo igävän viestin: kuoli hyvin tuttu karjalan kielen varzinkarjalan murdehen tutkii Vieno Petrovna Fedotova.
Oma Mua
Runonlaulajien koulu: perintehie šäilyttyän
Opaštuo uutta joka päivä – neuvou meilä rahvahanviisahuš. Ka onko šemmoni paikka, missä voipi opaštuo kirjuttamah runoja? Eletähkö vielä karjalaisissa Arhippa Perttusen tai Ontrei Malisen runošuonet?
Kipinä
Anssi palaa kotiin
Pikku Anssi-pingviini palasi kotiin maailmanympärysmatkasta. Ystävät pyysivät pingviiniä kertomaan tarkemmin matkasta.
Kodima
Tahtoin antta sarnoile toižen elon
”Nel’l’ dölod”-karjan avtor Natalja Silakova starinoiči, mi libuti henged kirjan kirjutamha, kut sunduiba sarnad da niiden hengiden polhe.
Kipinä
Pakkasen mua
Mänepä tiijä, mitä voipi tapahtuo Uutena Vuotena! Pitäy uškuo tai niät monta muutaki.
Karjalan Sanomat
Neuvostoklassikoita suomeksi tekstitettyinä
Kinoklubi tarjoaa joulu- ja uudenvuoden lahjaelokuvapaketin neuvosto- ja venäläisen elokuvan ystäville. Elokuvissa on suomenkielinen tekstitys.
Oma Mua
Kantele-GO!: aktiivini ruato tuou tulokšie
Kanšainvälistä Kantele Goes Global! Ground Zero -projektie toteutetah jo kolmatta vuotta. Mänijän vuuvven piätapahtumista kerto Kantele-GO! -projektin johtaja Ol’ga Vlasova.
Karjalan Sanomat
”Ilman rakkautta ei saa elää, mutta elämme”
Petroskoin draamateatteri esitti lyyrisen komedian rakkaudesta ja muutoksista, jotka ovat tapahtuneet. Romeoista ja Julioista (Casting) -esitys sai ensi-iltansa viime torstaina. Seuraavat näytökset järjestetään tammikuussa.
Karjalan Sanomat
Jokaisesta on taiteilijaksi
Kehitysvammaisille tarkoitettu kurssi on toiminut Petroskoissa kolme vuotta. Kurssilaiset maalaavat, piirtävät ja valmistavat seinäkoristeita.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль