Vuozi 2021: tiijusta enämbän karjalazis runolois

Vuozi 2021: tiijusta enämbän karjalazis runolois

Elina Potapova
01.01.2021
Karjalan mua on bohattu runoloil. On ylen vähä mostu rahvastu Karjalas, kuduat ei tietä Kalevala-eepossua da sen keräilijiä Elias Lönnrotua. Ga vähän ken tiedäy, ku ongi toizii karjalazii runoloi, Karjalashäi eli äijy runonpajattajua.
Vuvvennu 1935 Sordavalah Väinämözen puustoh azetettih runonpajattajan pačas. Paččahan mallinnu oli karjalaine runonpajattai Petri Šemeikka (1821-1915). Kuva: Oma Mua
Vuvvennu 1935 Sordavalah Väinämözen puustoh azetettih runonpajattajan pačas. Paččahan mallinnu oli karjalaine runonpajattai Petri Šemeikka (1821-1915). Kuva: Oma Mua

Vuozi 2021 Karjalas on ilmoitettu Karjalazien runoloin vuvvekse. Karjalazien runoloin vuvven järjestämizeh niškoi Karjalan kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvan tyveh perustettih ruadojoukko. Kaikkiedah joukkoh kuuluu 14 hengie – kul’tuuru-, tiedo- da turizmualan laitoksien ruadajua.

Pidämäh tazavallas Karjalazien runoloin vuottu ehoitti Karjalazien IX kerähmön vallittuloin nevvosto. Sen ehoituksen on kannatannuh Karjalan piämies Artur Parfenčikov. Talvikuun 23. päivänny 2020 Artur Olegovič alekirjutti Karjalan tazavallan Halličuksen käskyn (noumeral  966р-П) Karjalazien runoloin vuvven pidämizes da hyväksyi Vuvven pidoloin pluanan.

Vuvven aloh Karjalan eri piirilöis järjestetäh enämbi 40 piduo: luvendoloi da konsertoi, pruazniekkoi da seminuaroi. Karjalazien runoloin vuvven avajazet pietäh tulien vuon tuhukuus Kantele-talois. Piäpidoloi on karjalazien runoloin päivygi, kudai kačotah pidiä Karjalan Kanzallizes teatras 10. kezäkuudu.

– Karjalan eri laitokset ylen aktiivizesti yhtyttih valmistamizeh Runoloin vuodeh. Kaikkiedah saimmo läs 100 ilmoitustu eri pidoloih. On mainittavu, ku pivot järjestetäh ei vaiku Petroskois, ga Anuksen da Kalevalan piiris, Kostamukses da toizis čuppulois. Erähät pivot pietäh Karjalan tazavallan piän, kudai tulien vuon pietäh Kalevalas, sanoi ruadojoukon sekretari, Karjalan Kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvan ruadai Aleksandra Anufrijeva.

Pidoloin pluanah kuulutah kyläpruazniekat, sanommo, fol’klourupruazniekku Korzan kyläs, runonpajattajien pruazniekku Jyškyjärves da Vuonnizes, Louhen – Pohjazen emändän pruzniekku Louhes.

Karjalan eri laitokset ylen aktiivizesti yhtyttih valmistamizeh Runoloin vuodeh. Kaikkiedah saimmo läs 100 ilmoitustu eri pidoloih. On mainittavu, ku pivot järjestetäh ei vaiku Petroskois, ga Anuksen da Kalevalan piiris, Kostamukses da toizis čuppulois. Erähät pivot pietäh Karjalan tazavallan piän, kudai tulien vuon pietäh Kalevalas.
Aleksandra Anufrijeva, Karjalan Kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvan ruadai

Karjalazien runoloin vuodeh yhtyygi Periodika-julguamo. Sie pietäh Muinazii runoloi eččimäs -kvest-kižu da piästetäh ilmoih Kelevala-eepossu lapsih niškoi prouzan muvvos ven’an kielel. Kiändäjänny on Aleksandra L’ubarskaja. “Kalevalan” uuttu painostu rahvas vuotetah jo kodvan aigua – Karjalan Kanzallizen kirjaston ruadajien mugah Kalevala-eepossua lugijat kyzytäh puaksumbah toizii kniigoi.

– Toivommo, ku Karjalazien runoloin vuvven pivot annetah innostustu taidoilijoile, da kirjuttajile. Karjalazien perindö pidäy siirdiä polvespäi polveh, sanoi Aleksandra Anufrijeva.

Karjalazien runot pannahgi Karjalan ei-ainehellizien kul’tuuruperindön Yhtenäzeh luvetteloh. Sen hyväkse nostetah karjalazien runoloin merkičysty, runoloih ruvetah kiinnittämäh enämbiä huomivuo.

Karjalazien runoloin vuvven aloh pietäh kilboigi, sanommo, heinykuus Karjalas vallitah paras runoloin pajattai. Kilbu pietäh folk- da rock-muuzikan Karelian Troll -muuzikkufestivualin hantuzis.

Enämbän karjalazien runolois tiijustetahgi školaniekat Nuorien vastavus Karjalan mual -luageris, kudai tavan mugah pietäh Petroskois sygyzyloman aigua. Lapset, kuduat opastutah karjalan, vepsän dai suomen kieldy, opitah iče kirjuttua runoloi da ozutetah teatruozutelman.

Ku karjalazien runolois tiijustettas enämbi rahvastu, Petroskoih azetetah tiijollizet lavvat. Vuvven pidoloih niškoi valmistetahgi tunnusmerki. Sen ližäkse Karjalan kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvu yhteisruavos Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan kel piästettih ilmoih karjalazile runoloile omistettu seinykalendari, kudai omistetah Karjalazien runoloile. Kalendaris on tieduo Karjalan tundiettulois runonpajattajis da runoloi karjalan da ven’an kielel.

– Pivot, kuduat järjestetäh Karjalazien runoloin vuvven pluanan hantuzis, ollah suundavuttu eri-igähizile ristittyzile, karjalan kielen maltajile dai niilöile, ket ei paista karjalakse. On äijy pidoloi nuorih niškoi. Voin sanuo, ku nygöi nuoret ylen äijäl kiinnostutah karjalazih taboih da kul’tuurah, sanoi Aleksandra Anufrijeva.

Karjalazien runoloin vuvven pivot järjestetäh Kandurahvahien eländypaikoin sotsiualline da etnokul’tuurine kehittämine -valdivollizen programman hantuzis. 

Ku roinnou pandemien vaigei tilandeh, pivot pietäh online. Pidoloin programmu terväh suau kaččuo täs.  



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль