Vuottovaaran alue muuttuu kansallispuistoksi

Vuottovaaran alue muuttuu kansallispuistoksi

Margarita Pehkonen
03.11.2023
Venäjän pääministeri allekirjoitti asetuksen Vuottovaaran kansallispuiston perustamisesta. Se on viides Karjalassa sijaitseva kansallispuisto.
Vuottovaaran päänähtävyyksinä pidetään labyrinteja seitoja. Seitoja vaarasta löytyy noin tuhat. Kuva: Karjalan ympäristöministeriön VKontakte-sivu
Vuottovaaran päänähtävyyksinä pidetään labyrinteja seitoja. Seitoja vaarasta löytyy noin tuhat. Kuva: Karjalan ympäristöministeriön VKontakte-sivu

Venäjän pääministeri Mihail Mišustin allekirjoitti asetuksen Vuottovaaran kansallispuiston perustamisesta.

— Uuteen kansallispuistoon liittyy kolme erillistä luonnollista klusteria: Ahven, Vargunon, Piron vuoret, Pizanetsin järvi ja Vuottovaara. Näiden Mujejärven ja Karhumäen piireissä sijaitsevien alueiden kokonaispinta-ala ylittää 14 000 hehtaaria, kerrotaan Venäjän hallituksen tiedotteessa.

Vuottovaaran kansallispuistosta tulee Karjalan tasavallan viides kansallispuisto. Luonnonsuojelualueen statuksen Vuottovaara ja sen lähialueet saivat Karjalan hallituksen aloitteesta.

— Teimme paljon valmistelutyötä ja viime vuoden maaliskuussa Karjalan ympäristöministeriö lähetti kaikki tarvittavat asiakirjat Venäjän ympäristöministeriölle. Kansallispuiston perustaminen on tärkeä askel eteenpäin. Se auttaa meitä säilyttämään Vuottovaaran ainutlaatuista luontoa, Karjalan vt. ympäristöministeri Aleksei Pavlov kommentoi viraston lehdistöpalvelulle.

Kansallispuiston perustaminen on tärkeä askel eteenpäin. Se auttaa meitä säilyttämään Vuottovaaran ainutlaatuista luontoa.
Aleksei Pavlov, Karjalan vt. ympäristöministeri

Karjalan viranomaiset korostavat, että kansallispuiston status auttaa kehittämään Vuottovaaran alueella matkailua.

— Karjalassa käyvien matkailijoiden määrä kasvaa vuosi vuodelta. Myös Vuottovaaralle lähtevien turistien virta on kasvanut. Ihmisten vaikutus luontoon on myös kasvussa. Kehitämme matkailua ja muun muassa ekomatkailua, mutta on tärkeä säilyttää meidän ainutlaatuisia luontokohteitamme, Karjalan päämies Artur Parfentšikov kirjoitti postauksessa VKontakte-tilillään.

Turistivirta Vuottovaaralle on kasvanut muun muassa sen ansiosta, että Venäjän rautatieyhtiö RŽD on kehittämässä reittiverkostoa. Viime vuonna yhtiö käynnisti junareitin Sortavalasta Mujejärven piirin Sukkajärvelle ja Himolaan.

Kyseessä oli kesäaikana liikennöivä kiskobussivuoro.

Kiskobussi liikennöi kuluneenakin kesänä. Juna Sortavalasta Mujejärven piiriin lähti kahdesti viikossa lauantaisin ja sunnuntaisin.

— Ihmiset ovat saaneet mahdollisuuden päästä Vuottovaaralle nopeasti ja mukavasti. Kerralla kiskobussimatkalle voi lähteä 26 ihmistä. Reitistä on tullut suosittu muun muassa pyöräilyä harrastavien keskuudessa. Kiskobussilla oli myös pyöräpaikkoja. Niitä oli 16, Sortavalan kaupunginjohtaja Sergei Krupin kertoi Karjalan Sanomille.

Välikautena Sortavalasta Himolaan ei voi päästä kiskobussilla, vaan asutusten välillä liikennöi tavallinen yöjuna.

Kyseessä on Pietarin Kostamukseen yhdistävä juna. Vuoro liikennöi kahdesti viikossa keskiviikkoisin ja perjantaisin. Sortavalasta juna lähtee kello 21:22 ja pääsee Himolaan yöllä kello 03:14. Himolasta Sortavalaan suoralla junalla pääsee maanantaisin ja perjantaisin. Himolasta vuoro lähtee kello 02:16 ja saapuu Sortavalaan kello 07:36.

Sortavalan kaupunginjohtajan mukaan Venäjän rautatieyhtiö aikoo käynnistää Sortavalan Himolaan yhdistävän kiskobussin ensi kesänäkin.

— Jos vuoro kiinnostaa matkustajia, se voi liikennöidä useammin kuin kaksi kertaa viikossa, Krupin kommentoi Karjalan Sanomille.

Uuteen kansallispuistoon liittyy kolme erillistä luonnollista klusteria: Ahven, Vargunon, Piron vuoret, Pizanetsin järvi ja Vuottovaara.

Pyöräilyn ystävien lisäksi Vuottovaara houkuttelee ultrajuoksijoita. Vuodesta 2021 Vuottovaaralla on järjestetty Vottovaara Mountain Race -ultrajuoksukilpailuja. Kilpailut halutaan järjestää ensi vuonna 7.—8. syyskuuta. Ilmoittautuminen kilpailuun on jo auki.

— Urheilijoille on tarjolla 14, 40 ja 55 kilometrin matkat sekä 50 ja 100 mailin matkat, kerrotaan tiedotteessa.

Vuottovaaran kansallispuiston perustamisen jälkeen kilpailijoiksi aikoville juoksijoille syntyi kysymys, onnistuuko kilpailu.

Karjalan Sanomat on saanut Karjalan ympäristöministeriöstä selityksen juoksukilpailujen järjestämismahdollisuuksista kansallispuistossa.

— Kansallispuisto koostuu eri osista. On alueita, joilla ultrajuoksukilpailuita voi järjestää. Tapahtuman järjestäjien pitää ottaa yhteyttä kansallispuiston johtokuntaan, ja juoksijoiden täytyy noudattaa luonnon säilyttämisen sääntöjä, kerrottiin Karjalan ympäristöministeriöstä.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin
Valtion tuki vauhdittaa aunukselaisen yrittäjän vadelmantuotannon siirtymistä muovin alle.
Oma Mua
Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy.
Oma Mua
Paasonvuaru – Spuasanvuaru
Paaso, Helylän rinnal olii aiga korgei mägi on tulluh kuulužakse turistukohtakse. Sen nimi toven on aiga vaigei arbaitus.
Karjalan Sanomat
Tutkimusmatka rikastuttaa murrekarttaa
Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat lähtivät Tverin alueelle keräämään karjalankielistä aineistoa VepKar-korpusta ja äänitearkistoa varten. Matka on järjestetty Venäjän maantieteellisen seuran tuella.
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
Karjalan Sanomat
Yöttömät yöt valoisaksi aluksi
Karjalassa pidettiin ensimmäiset mönkijäcrossin mestaruuskisat. Kilpailemaan saapui lapsia ja nuoria Karjalasta, Pietarista ja Belgorodista.
Karjalan Sanomat
Elämäni polku on merkkiteos Karjalan kirjallisuudessa
Se edustaa tuoretta 2000-luvulla esiinnoussutta autoetnografista tutkimustapaa, jossa tutkijan omat kokemukset ja niistä kirjoitetut muistiinpanot muodostavat keskeisen aineiston.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль