Vuottovaaran alue muuttuu kansallispuistoksi

Vuottovaaran alue muuttuu kansallispuistoksi

Margarita Pehkonen
03.11.2023
Venäjän pääministeri allekirjoitti asetuksen Vuottovaaran kansallispuiston perustamisesta. Se on viides Karjalassa sijaitseva kansallispuisto.
Vuottovaaran päänähtävyyksinä pidetään labyrinteja seitoja. Seitoja vaarasta löytyy noin tuhat. Kuva: Karjalan ympäristöministeriön VKontakte-sivu
Vuottovaaran päänähtävyyksinä pidetään labyrinteja seitoja. Seitoja vaarasta löytyy noin tuhat. Kuva: Karjalan ympäristöministeriön VKontakte-sivu

Venäjän pääministeri Mihail Mišustin allekirjoitti asetuksen Vuottovaaran kansallispuiston perustamisesta.

— Uuteen kansallispuistoon liittyy kolme erillistä luonnollista klusteria: Ahven, Vargunon, Piron vuoret, Pizanetsin järvi ja Vuottovaara. Näiden Mujejärven ja Karhumäen piireissä sijaitsevien alueiden kokonaispinta-ala ylittää 14 000 hehtaaria, kerrotaan Venäjän hallituksen tiedotteessa.

Vuottovaaran kansallispuistosta tulee Karjalan tasavallan viides kansallispuisto. Luonnonsuojelualueen statuksen Vuottovaara ja sen lähialueet saivat Karjalan hallituksen aloitteesta.

— Teimme paljon valmistelutyötä ja viime vuoden maaliskuussa Karjalan ympäristöministeriö lähetti kaikki tarvittavat asiakirjat Venäjän ympäristöministeriölle. Kansallispuiston perustaminen on tärkeä askel eteenpäin. Se auttaa meitä säilyttämään Vuottovaaran ainutlaatuista luontoa, Karjalan vt. ympäristöministeri Aleksei Pavlov kommentoi viraston lehdistöpalvelulle.

Kansallispuiston perustaminen on tärkeä askel eteenpäin. Se auttaa meitä säilyttämään Vuottovaaran ainutlaatuista luontoa.
Aleksei Pavlov, Karjalan vt. ympäristöministeri

Karjalan viranomaiset korostavat, että kansallispuiston status auttaa kehittämään Vuottovaaran alueella matkailua.

— Karjalassa käyvien matkailijoiden määrä kasvaa vuosi vuodelta. Myös Vuottovaaralle lähtevien turistien virta on kasvanut. Ihmisten vaikutus luontoon on myös kasvussa. Kehitämme matkailua ja muun muassa ekomatkailua, mutta on tärkeä säilyttää meidän ainutlaatuisia luontokohteitamme, Karjalan päämies Artur Parfentšikov kirjoitti postauksessa VKontakte-tilillään.

Turistivirta Vuottovaaralle on kasvanut muun muassa sen ansiosta, että Venäjän rautatieyhtiö RŽD on kehittämässä reittiverkostoa. Viime vuonna yhtiö käynnisti junareitin Sortavalasta Mujejärven piirin Sukkajärvelle ja Himolaan.

Kyseessä oli kesäaikana liikennöivä kiskobussivuoro.

Kiskobussi liikennöi kuluneenakin kesänä. Juna Sortavalasta Mujejärven piiriin lähti kahdesti viikossa lauantaisin ja sunnuntaisin.

— Ihmiset ovat saaneet mahdollisuuden päästä Vuottovaaralle nopeasti ja mukavasti. Kerralla kiskobussimatkalle voi lähteä 26 ihmistä. Reitistä on tullut suosittu muun muassa pyöräilyä harrastavien keskuudessa. Kiskobussilla oli myös pyöräpaikkoja. Niitä oli 16, Sortavalan kaupunginjohtaja Sergei Krupin kertoi Karjalan Sanomille.

Välikautena Sortavalasta Himolaan ei voi päästä kiskobussilla, vaan asutusten välillä liikennöi tavallinen yöjuna.

Kyseessä on Pietarin Kostamukseen yhdistävä juna. Vuoro liikennöi kahdesti viikossa keskiviikkoisin ja perjantaisin. Sortavalasta juna lähtee kello 21:22 ja pääsee Himolaan yöllä kello 03:14. Himolasta Sortavalaan suoralla junalla pääsee maanantaisin ja perjantaisin. Himolasta vuoro lähtee kello 02:16 ja saapuu Sortavalaan kello 07:36.

Sortavalan kaupunginjohtajan mukaan Venäjän rautatieyhtiö aikoo käynnistää Sortavalan Himolaan yhdistävän kiskobussin ensi kesänäkin.

— Jos vuoro kiinnostaa matkustajia, se voi liikennöidä useammin kuin kaksi kertaa viikossa, Krupin kommentoi Karjalan Sanomille.

Uuteen kansallispuistoon liittyy kolme erillistä luonnollista klusteria: Ahven, Vargunon, Piron vuoret, Pizanetsin järvi ja Vuottovaara.

Pyöräilyn ystävien lisäksi Vuottovaara houkuttelee ultrajuoksijoita. Vuodesta 2021 Vuottovaaralla on järjestetty Vottovaara Mountain Race -ultrajuoksukilpailuja. Kilpailut halutaan järjestää ensi vuonna 7.—8. syyskuuta. Ilmoittautuminen kilpailuun on jo auki.

— Urheilijoille on tarjolla 14, 40 ja 55 kilometrin matkat sekä 50 ja 100 mailin matkat, kerrotaan tiedotteessa.

Vuottovaaran kansallispuiston perustamisen jälkeen kilpailijoiksi aikoville juoksijoille syntyi kysymys, onnistuuko kilpailu.

Karjalan Sanomat on saanut Karjalan ympäristöministeriöstä selityksen juoksukilpailujen järjestämismahdollisuuksista kansallispuistossa.

— Kansallispuisto koostuu eri osista. On alueita, joilla ultrajuoksukilpailuita voi järjestää. Tapahtuman järjestäjien pitää ottaa yhteyttä kansallispuiston johtokuntaan, ja juoksijoiden täytyy noudattaa luonnon säilyttämisen sääntöjä, kerrottiin Karjalan ympäristöministeriöstä.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Šl’op ta Ščolk
Starina šiitä, kuin Ks’uša tyttö loukkasi kakši kirjainta, eikä voinun lukie ilman niitä yhtänä starinua. Tyttö piätti löytyä ne ta tulla kaikkien kirjaimien yštäväkši.
Oma Mua
Runolois – romuanassah: Eino Karhun 100-vuozipäiväkse
Tänävuon 27. kylmykuudu täydyy 100 vuottu tundietun kriitiekan, kiändäjän, Karjalan kirjalližuon tutkijan Eino Karhun roindas.
Karjalan Sanomat
Eino Karhu: kirjallisuuden Michelangelo
27. marraskuuta on tullut kuuluneeksi 100 vuotta inkeriläisen kirjallisuudentutkijan ja kääntäjän syntymästä.
Kipinä
Karjalan silmät
Pagizemmo Karjalan vezistölöih nähte. Paiči jogiloi Karjalan mua on rikas järvil da suoloil, on vezistyö muan ualgi. Meijän Tazavallan pindualan 18 prosentua ollah vezistöt.
Karjalan Sanomat
Kansojen aloitteille apurahaa
Karjalan päämiehen rahasto tukee vepsänkielisten tuotteiden luomista, karjalaisista kertovan näytelmän syntymistä ja nuorten yhteistyön kehitystä.
Oma Mua
Vaigiet arbaitukset Vieljärvi da Vuohtanjogi
Vieljärven ymbäristös on kerätty da pandu tallel viizisadua puolenke pienembiä da suurembua kohtiennimie. Vieljärvi on kylä dai järvi. Tämä paikannimi on toven vaigei arbaitus.
Kodima
Usko sihe, midä teged, i vägi löudase
Jubilejaks: Tetabale Karjalas etnografale, vepsläižele aktivistale Zinaida Strogalščikovale täudui 75 vot.
Karjalan Sanomat
Usko siihen mitä teet, ja voimia löytyy
Tunnettu kansatieteilijä, vepsäläinen aktivisti Zinaida Strogalštšikova täytti 75 vuotta.
Karjalan Sanomat
Tavoitteena vaalia, sivistää ja kouluttaa
Suomen kielen keskus Karjalan tasavallassa -kansalaisjärjestö on täyttänyt viisi vuotta.
Oma Mua
Maitotalouš kehittyy Mäkikylän perehfermissä
Leila Guseinova on nuori fermeri Onegarannan piiristä. Erikoini rakkahuš heposih yllytti Leilua muuttamah Mäkikyläh. Šiitä ilmešty enšimmäisie kosie ta šynty ajatuš kehittyä maitoalua.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль