Vuokkiniemi juhli 403-šyntymäpäivyä

Vuokkiniemi juhli 403-šyntymäpäivyä

Aleksandra Lesonen
09.08.2023
Vuokkiniemen runokylän eläjät ta vierahat juhlittih kylän piäpruasniekkua – Il’l’an päivyä.
Muistomerkki nyt koristau Čärkkä-paikkua Vuokkiniemeššä. Kuva: Irina Kuznetsova
Muistomerkki nyt koristau Čärkkä-paikkua Vuokkiniemeššä. Kuva: Irina Kuznetsova

Kyläpruasniekan ohjelmašša oli karjalaisie ta venäläisie lauluja, tanššija, runoja, teatteriesitykšie, muasteri-oppija, kešämökkien kukkavihkojen kilpailu ta toisie kulttuuritapahtumie. Rahvahan kisojen järještäjinä oltih Kulttuurikehitykšen keškuš ta Kylätalo.

‒ Pruasniekan joka vieraš šai paissa karjalakši kielilaboratorijošša, tiijuštua uušie šanoja, arvata arvautukšie ta šuaha mustolahjoja. Lavalla esiinnyttih Kylätalon folkloriryhmä “Kataja”, Karjalan kanšanyhtyveh “Hete” šekä artistat Koštamukšešta ta Garmonija-kirjallisušpirtin runolukijat, šanottih pruasniekan järještäjät. 

Ončintalon viereššä oli järješšetty karjalaistyylini valokuvapaikka, jarmankka, lapšien leikkikenttä, teltta, missä opaššettih šitomah kukkašeppelehie. Vierahie kostitettih Kala- ja marjapojat -yhtijön tuottehilla ta Viena-šeuran sriäpnillä. 

Pruasniekan aikana vierahat šuatih kävellä opašretkellä Vuokkiniemen istorijalliseh ošah ta pelata kyykkä-pelie. A šen kaunehimpana tapahtumana oli kešämökkien kukkavihkojen kilpailu

Pruasniekan aikana vierahat šuatih kävellä opašretkellä Vuokkiniemen istorijalliseh ošah ta pelata kyykkä-pelie.

Pruasniekan kaunehimpana tapahtumana tänä vuotena oli kešämökkien kukkavihkojen kilpailu. Šiih šuatih ošallistuo aikuhiset ta lapšetki. Arvoštelijat šuatih erilaisie kukkavihkoja kešämökkikukista, meččäkašviloista ta kuivista heinistä. Arvoštelijat annettih erikoista huomijuo Viena-šeuran kukkakokomukšella, še oli luajittu Jemel’a-kiukualla. Aikuhisien kešen ta lapšien kešen kilpailujen voittajat šuatih kallehet lahjat pruasniekan sponsoriloilta.

Pruasniekašša kunnivoitettih kylän kunnivoeläjie ta päivänšankarija. Koštamukšen kaupunkipiirin sosialikyšymykšien piämiehen šijahini Natalja Korol’ myönti heilä kunnivokirjoja. Muistolahjoja annettih kylän šakkiklubin ošallistujilla. 

Illalla Vuokkiniemen eläjillä oli järješšetty tanššijaiset. 

Perintehien mukah Il’l’an päivänä oli vihma, ka še ei häirinnyn viettyä pruasniekkua hyvällä mielellä.

Šemmosen šoittimen vuotena 1870 šuomelaini tietomieš ta musiikkitutkija A. A. Borenius ošti runonlaulajalta ta kantelešoittajalta Ontrei Maliselta.

Il’l’an päivän kynnykšellä Vuokkiniemen runokyläššä Čärkkä-paikalla piettih uuvven muistomerkin juhlalliset avajaiset.

Muistomerkin luatimisen idejan taričči kylän aktivisti, kombinatin piäkaivošmuasteri Sergei Zarukin. Muistomerkin luati Vuokkiniemen muasteri Aleksandr Lesonen. Hiän käytti tal’kohlorit-kivie.

‒ Muistomerkin ašettamini on hyvä esimerkki valtijon ta yhteiskunnan yhteisruavošta šekä projektin kannatukšešta bisnessin puolelta. Kantele oli ašetettu Severstal’-yhtijön avulla. Kivikannel yheššä kivijalan kera painau yli nellä tonnie, kirjutti omalla VK-šivulla Kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministeri Sergei Kiseljov.

Tutkija Tatjana Berdaševa korošti, jotta viisikielini kantele oli šuosittu näillä alovehilla.

‒ Šemmosen šoittimen vuotena 1870 šuomelaini tietomieš ta musiikkitutkija A. A. Borenius ošti runonlaulajalta ta kantelešoittajalta Ontrei Maliselta. Ontrei oli yhtenä šuurimmista runonlaulajista, kumpasien nimet šäilyttih istorijašša. Maliselta runoja kirjutti iče Elias Lönnrot. Ontrei Malisen luatima viisikielini kannel otettih Šuomen kanšallisen musejon kokoelmah, ka monta vuotta oltih šitä mieltä, jotta kantele kato, šaneli Tatjana.

Avajaisissa oli Koštamukšen kaupunkipiirin piämieš Sergei Novgorodov, tavaratuotannon johtaja – konsentrattien ta pellettien tuotannon johtamisen piällikkö Mihail Kondrakov, karjalaisen kulttuurin Viena-šeuran jäšenie, Kataja-folkloriryhmä ta paikallisie eläjie. Huomuan, jotta Vuokkiniemen eläjät iče valittih iäneštämällä paikka karjalaisella kanšanšoittimella.

Muissutan, jotta kantele oli luajittu Arhippa Perttusen fondin Julija Filippovan johtaman projektin “Kotimuan voima” rajoissa. Viime vuotena še šai Karjalan piämiehen fondin grantin. Muistomerkin ašettamini mäni Severstal’ ta Karel’skii okatiš -yhtijöjen kannatukšella.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Kalevalatalo: Karjalan paraš etnokeškuš
“Kalevalatalo” on valittu Karjalan vuuvven 2023 parahakši etnokulttuurikeškukšekši. Še voitti ECHO-liiton järješšetyššä kilpailušša.
Kipinä
Muisselmie lapšuošta
Lapšuon muisselmissa Ilmi Karhu kertou, kuin hänen muamo opaštu lukomah, konša hänellä oli jo kahekšan lašta.
Karjalan Sanomat
Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin
Valtion tuki vauhdittaa aunukselaisen yrittäjän vadelmantuotannon siirtymistä muovin alle.
Oma Mua
Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy.
Oma Mua
Paasonvuaru – Spuasanvuaru
Paaso, Helylän rinnal olii aiga korgei mägi on tulluh kuulužakse turistukohtakse. Sen nimi toven on aiga vaigei arbaitus.
Karjalan Sanomat
Tutkimusmatka rikastuttaa murrekarttaa
Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat lähtivät Tverin alueelle keräämään karjalankielistä aineistoa VepKar-korpusta ja äänitearkistoa varten. Matka on järjestetty Venäjän maantieteellisen seuran tuella.
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль