Voibigo piästä teillyö?

Voibigo piästä teillyö?

Natalja Antonova
10.06.2022
Kunne suahah piästä Karjalan tazavallas eläjät invaliidat? Sidä kačotah Dostupnaja Karelija -projektan hantuzis.
Luovua ruaduo ruadai Vladimir Rudak puolistau invaliidoin oigevuksii olemah rahvahan keskes da piäzemäh kaikile kuulujih kohtih. Kuva: Natalja Antonova
Luovua ruaduo ruadai Vladimir Rudak puolistau invaliidoin oigevuksii olemah rahvahan keskes da piäzemäh kaikile kuulujih kohtih. Kuva: Natalja Antonova

Karjalan tazavallas dai Ven’al invaliidoin piäzendy kaikile kuulujih kohtih äski vie on nouzemas ezile. Omal jallal liikkumattomat ristittyöt ollah vie rajoitetut piäzendöis rahvahan keskeh. Meijän yhteskunnas vie vai vähäzin ruvetah kiändymäh täh probliemah ezin da menöy se ylen hil’l’ah. Mostu mieldy on petroskolaine muzikantu, kinoloin luadii da aktivistu, kal’askal liikkui Vladimir Rudak.

Oraskuun lopuškal häi tuli Vieljärveh Karjalan kielen kodih tuttavumah yhtistyksen ruandah da kaččomah, suahahgo invaliidat tänne piästä. Mies ei suannuh ni smiettie, ku puuhizes talois on pandussu pihan puoles da kai veriät koin sydämes moizet leviet, ku kal’askal ihan hyvin piäzöy. Piästä ei suannuh vai toizeh kerrokseh, ga Vladimir Rudak hyvöindelihes silgi, ku sai kaččuo kai tilat enzimäzel kerroksel da olla koin rahvahan keskes, juvva koufii da kylläl paista.

– Rahvas ajatellah sidä, ku ei pie azuo invaliidoih nähte pädijöi ololoi, mindäh sendäh hyö ei kävvä moizih kohtih. A invaliidat ei kävvä, mindäh sendäh ei piästä, hyö ollah rajoitetut liikundois da käyndöis. Meijän projektan tarkoitus on kerätä tiijot, kunne Karjalas invaliidu piäzöy da nevvuo laitoksien ruadajile, midä pidäy olla da kui se azuo, sanelou Vladimir Rudak.

Meijän projektan tarkoitus on kerätä tiijot, kunne Karjalas invaliidu piäzöy da nevvuo laitoksien ruadajile, midä pidäy olla da kui se azuo.
Vladimir Rudak

Hänen ezittäman projektan hantuzis luajitah videorouliekat invaliidoile pädijöin kohtienke. Niilöih kuulutah teatrat, muzeit, kul’tuurulaitokset, bol’ničat, virrallizet kantorat, laukat, kaffeet da restoruanat, benzinvalanduazemat. Äijiä pädijiä kohtua Karjalas ei ole. Aktivistan sanoin mugah äijy on mostu, kus laijittih, sanommo, pihapandusan, a koin sydämes jo et piäze. Libo pandussu on azetettu nenga, ku et piäze sille ilmai toizien abuu. 

Tiijoitusrouliekkoin ližäkse tulien vuvven aigah luajitah INVA-internet-kartu, kudamal mendyy ristikanzu suau tiediä midä kudamasgi kohtas on. Vladimir Rudak on tämän projektan edehpäi ajai, häi hyvin tiedäy invaliidoin hiät da toivomukset omii kogemuksii myöte. On varmu sit, ku maksau kehittiä ei vai linnoin kohtii da kodiloi, ga nähtävyksiigi linnoin ulgopuolel. –Kui on mieleh olla teillyö Vieljärvel Karjalan kielen kois, ajella omal kal’askal välläzesti pertilöi myö, kuulta karjalan kieldy pagizijoin suuspäi da uppuo täh ymbäristöh. Huaveilen, ku Karjalan rahvahalline kul’tuuru olis avvoi minunmoizile, sanelou mies.

Vladimir Rudak on tuttu Karjalas muzikantu da kinoloin luadii. Hänen kinot koskietah sotsiualizii probliemoi, niilöin čotas invaliidoin elaigu. Kaheksa vuottu tagaperin Vladimir piästi ilmah filman “Karjalazet kylät”, kus ozutetah da sanellah Kinnermägie, Varloidu da Lamminiemie.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Ratijo
Karjalan kirjailijan Antti Timosen kertomuš oli valmissettu vuotena 1928.
Kipinä
Vepsän ma taihehkuviš
Venäman Rahvahaližele kuvadajale, akademikale, tetabale Karjalan mastarile Boris Nikolajevič Pomorcevale necen voden täudui 90 vot.
Karjalan Sanomat
Runola: Uusi kalenteri myyntiin marraskuussa
Vuoden 2023 etnokalenteri käsittelee paitsi Karjalan mytologiaa myös ekologiaan liittyviä aiheita sekä Kalevala-eepoksen historiaa.
Karjalan Sanomat
Ammattikoulutuksen laatu paranee
Uudet laitteet on hankittu Petroskoin teknologian ja yrittäjyyden opiston kahteen työpajaan. Tulevat kokit ja parturi-kampaajat harjoittelevat taitojaan mukavissa olosuhteissa.
Oma Mua
Uuzi opastusvuozi algavui uvvistetus školas
Priäžän školan opastujat on ruvettu opastumah uvvistetus školas. Kezän aigua školas on pietty perustehelline kohendamine.
Oma Mua
Taitaja Hovatta-muasteri oli hyvä laulaja
Palaka Remšu kerto, jotta hiän hyvin muistau omua ukkuoh. Ukko oli Niskajärven Hovatta, Lešoni. Hiän kävi laulamah lienöykö Petroskoih, vain ihan Moskovah šuaten 1937 vuotena. Ukko oli mainijo muasteri.
Karjalan Sanomat
Kaivospaikoista uusi matkailureitti
Uusi reitti on yhdistänyt Prääsän, Pitkärannan ja Suojärven piirien paikat, joissa aiemmin toimivat rautaruukit ja kaivokset.
Karjalan Sanomat
Teatterilaboratoriosta uusia kokemuksia
Teatr Natsyi -teatterin laboratorio toimi Karjalan kansallisessa teatterissa. Tämän näyttelijöiden lisäksi mukana oli näyttelijöitä Almetjevskin draamateatterista.
Oma Mua
Tverinkarieloissa: tiedomatka Ruameškan piirin karieloih
Tutkimušmatkakunda keräili Tverin oblastin karieloin kylissä lingvistizie da etnologizie materialoida.
Oma Mua
Etnopuusto Priäžän kylän keskučas
Vie mennyön vuvven lopus Priäžäs allettu ruado etnopuuston luajindas on loppenuhes. Kylän keskuččah on suadu oma etnopuusto.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль