Vladimir Larionov: Elämä valokuvan takana

Vladimir Larionov: Elämä valokuvan takana

Valeri Sidorkin
03.06.2024
Oraškuun 28. päivänä Karjalan anšijoitunut kulttuurialan ruataja, kuulusa valokuvamuasteri Vladimir Larionov ois täyttän 77 vuotta.
Kuulusa valokuvamuasteri Vladimir Larionov. Kuva: Vladimir Lariovoniv arhiivašta
Kuulusa valokuvamuasteri Vladimir Larionov. Kuva: Vladimir Lariovoniv arhiivašta

Oraškuun 28. päivänä Karjalan anšijoitunut kulttuurialan ruataja, kuulusa valokuvamuasteri Vladimir Larionov ois täyttän 77 vuotta. Valitettavašti hiän enši kertua ei vietä omua šyntymäpäivyäh: pakkaiskuun enšimmäisenä päivänä tämä luova ihmini šiirty tuonilmasih.

Volod’a alko harraštua valokuvuamista vielä kouluvuosina, konša hiän šai FED-valokuvakonehen. Ka še oli vain harraššuš, šilloin Vladimir ei meinannun šyventyö valokuvataitoh. Hiän valokuvasi luokkatoverija, kotimuan luontuo.

Nuorina vuosina Vladimirie enemmän miellytettih vokali ta šoitto kitaralla. Ka hänen ei onnistun harraštua šitä vakavašti. Šilloin priha innoštu urheiluh. Ajan kuluttuo Vladimir Larionovista tuli hiihon ta tenniksen urheilumeštariehokaš. Šamoin hiän tykkäsi kilpapolkupyöryä. Urheiluharraššuš autto nuorta mieštä omakšuo šemmosen lajin kuin urheiluvalokuvahronikka. 

Vladimirin vanhemmat oltih rautatieläisinä (tuatto ruato junaremonttiašemalla, muamo – šähkötuotanto-ošaššošša). Hyö toivottih, jotta poika niise omistau oman elämän šillä ammatilla. Näin armeijan jälkeh Vladimir piäsi ruatoh vaunuremonttiašemalla. Häneštä tuli junaremonttiašeman luokittelujunatallin šähkömieš. Priha valmisti paikallisien matkuajajunien vaunujen šähkölaittehie šilloin kun ne šeisottih ennein šeuruavua reissuo. Ajan mittah hiän šai ammatin korkien nellännen luokan. Šentäh kun armeijašša Vladimir palveli radistina, ni vaunuissaki hiän tarkašti junaratijon ruatuo. Omašša toiminnašša mieš oli aktiivisena rationalisoiččijana. 

Volod’a alko harraštua valokuvuamista vielä kouluvuosina, konša hiän šai FED-valokuvakonehen.

Valokuvataito ei kuitenki jättän Vladimir Larionovin mieltä. Näin hiän alko valokuvuamah juna- ta veturiremonttiašeman ruatajie. Kerran mieš rohkeni viijä valokuvie pienine tekstilöineh šillosih Leninin tosi - ta Nuorisoliittolaini -lehtien toimitukših ta kohta ne julkaistih. 

Vuuvvešta 1970 alkuan mie niise ruavoin yheššä niijen lehtien kera. Vuotena 1974 miušta tuli uuvveštah elvytetyn leningradilaisen Okt’abr’skaja-piätie -lehen toimittaja. Ennein šitä ruavoin rautatiellä. Mie kiinitin huomijuo tašavallan painokšissa julkaistuih Vladimir Larionovin valokuvih, ta miula himotti tavata hänen kera. 

Kohta myö peruštima luomistandemin. Mie kirjutin ainehistuo rautatien teemašta, Vladimir luati valokuvie. Materialit työntimä tašavallan ta rautatieläisih lehih. 

A vuuvven piäštä Vladimir Larionov, kumpani ruato junaremonttiašemalla kymmenen vuotta, Neuvoštoliiton journalistiliiton ošaššon šihterin Gennadii Sorokinin ehotukšella otettih töih TV-studijoh. Enšin administrattoriksi, a šiitä – valokuvatoimittajakši. Vet šiih aikah TV-uutislähetykšissä elokuvahronikan lisäkši käytettih valokuvareportašija tapahtumapaikoista. Šemmoni ruato miellytti Vladimirie. 

Konša tarvittih ainehistuo Petroskoin rautatieštä, valokuvuaja kiänty miun puoleh, ta myö yheššä luatima niitä televiisijuo varoin. 

Jotta paremmin kehittyä omie taitoja Vladimir piäsi etäopaššukšeh kuulusah Moskovan S. A. Gerasimovilla nimitettyh yleisvenäläiseh elokuvataitoinstituuttih ta lopetti šen. Ruatuo televiisijošša 13 vuotta Vladimir Larionov uuvveštah alko ruatua yheššä lehissön kera. Hänen valokuvie šai nähä kaikissa tašavallan lehissä, Sever-, Punalippu (nykyni “Carelia”) -aikakaušlehissä. 

Kohta myö peruštima luomistandemin. Mie kirjutin ainehistuo rautatien teemašta, Vladimir luati valokuvie.

Tultuo vapuakši taiteilijakši Vladimir Larionov alko julkaissa valokuva-al’pomija, kalenterija, poštikorttija Karjalan näköaloineh. Kaikkieh hiän julkaisi 12 al’pomie ta 100 nimikehtä poštikorttija. 

Hiän tykkäsi urheiluo ta luati ušeita valokuvie šiitä aihiešta. Kerran Vladimir valokuvasi vuoruo Karl Marksin valtakatuo myöten erähän talon nellännen kerrokšen parvekkehelta ta luati ihanie valovie. 

Vladimir Larionovin työt ošallissuttih ušeih valokuvakilpailuih eri tašolla ta voitettih. 

Korkeimpana palkintona valokuvuaja piti Kanšainvälisen olimpijakomitietan šuurta metalie. Šamoin Vladimir mielelläh matkušti muailmua myöten. Hänen onnistu käyvä 66 muašša. Matkoista hiän toi monta valokuvua, kumpasie šai nähä kaupunkin näyttelyissä. 

Vladimir Larionov järješti yksityisvalokuvanäyttelyjä muun muašša rautatiekolledžin šaliloissa – hiän muisti entistä ammattie. 

Näin ajan mittah Vladimir Larionovista tuli korkietašoni valokuvamuasteri, šemmoni kuin P’otr Bezzubenko, Viktor Trošev, Sem’on Maisterman, Boris Sem’onov. Luomistyön hyväkšynnän tovitamisekši Vladimir šai Karjalan anšijoitunuon kulttuurialan ruatajan arvonimen. 

Viime vuosina tauvin takie Vladimir Larionov harvemmin esiinty yleisön ieššä. Pakkaiskuun enšimmäisenä päivänä luovan ihmisen šyväin pietty. 

Nykyjäh Vladimirin naini, kuulusa valokuvamuasteri Irina Larionova valmistau Vladimir Larionovin valokuvafokus -al’pomie, mih liitytäh muasterin muššanvalkiet valokuvat 1980–1990-luvulta.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Karjalan Sanomat
Kielten tilanne puhuttaa tutkijoita
Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen valtuuskunta osallistui Venäjän suomalais-ugrilaisten tutkijoiden konferenssiin Joškar-Olassa.
Oma Mua
Šinini trollikka
Lapšienkirjailijan Irina Nikitinan Šinini trollikka -starina kuuluu Kaupunki, missä eläy lapšuš -kirjah. Kokomuš ilmeštyy šyyškuušša.
Karjalan Sanomat
Valkovenäläiset muistelivat keskitysleirien vankeja
Suomalaisten ja saksalaisten keskitysleirien entiset vangit kävivät Karjalan tasavallassa osoittamassa kunniaa kaatuneille sotilaille ja kuolleille vangeille.
Oma Mua
Elettävä elämä ei ole ylitettävä pelto
Heinäkuun 8. päivänä Venäjällä juhlitah Perehen, rakkahuon ta uškollisuon päivyä. Tahomma kertuo Gundirevien pereheštä.
Oma Mua
Tverinkarjalua roih enämbi iänikartal
Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da istourien instituutan karjalan kielen da fol’klouran tutkijat ajeltih Tverin Karjalah tallendamah tverinkarjalastu paginua karjalan da vepsän kielen iänikartale pandavakse.
Karjalan Sanomat
Mansikka on kypsynyt noin viikon etuajassa
Karjalaiset marjanviljelijät ovat ryhtyneet poimimaan ensimmäisiä mansikoita, joita he myyvät suoraan tilalta tai myyntipisteissään ympäri Karjalaa.
Oma Mua
Runonlaulajien musejo täytti 40 vuotta
Runonlaulaja Marija Remšun talo eli Runonlaulajien musejo Kalevalašša täyttäy tänä vuotena 40 vuotta. Musejo avasi oveh 17. kešäkuuta vuotena 1984.
Karjalan Sanomat
Ihmissuhdedraama koukuttaa
Karjalan kansallisen teatterin näyttelijöitä voi nyt nähdä Ainut mahdollisuus kolmelle -televisiosarjassa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль