Vilja kypsymässä Sortavalan pelloilla

Vilja kypsymässä Sortavalan pelloilla

Ilona Veikkolainen
25.08.2023
Viljaa aiotaan jalostaa erilasiksi tuotteiksi. Niiden joukossa on leipää, kaurahiutaleita ja karjanrehua.
Aleksei Tšebajevski viljelee ruista, kauraa ja ohraa entisen sovhoosin pelloilla. Kuva: Respublika-uutistoimisto/ Anastasija Mihailova
Aleksei Tšebajevski viljelee ruista, kauraa ja ohraa entisen sovhoosin pelloilla. Kuva: Respublika-uutistoimisto/ Anastasija Mihailova

Sortavalalainen Aleksei Tšebajevski viljelee ruista, kauraa ja ohraa. Viljelyala on viitisen hehtaaria.

— Yhdeltä hehtaarilta saan kolmisen tonnia jyvää. Se säilyy säilytystiloissa, joihin mahtuu noin sata tonnia jyvää, maanviljelijä sanoo.

Tšebajevski ei halua myydä viljaa, koska sen myynti ei tuota suurta voittoa. Hän haluaa jalostaa viljaa erilaisiksi tuotteiksi.

— Voitto on aina pieni, jopa jos kasvattaisin viljaa sadalla hehtaarilla. Haluan kehittyä ja viedä asioitani eteenpäin. Suunnitelmissani on paistaa leipää myytäväksi, valmistaa kaurahiutaleita ja karjalle tarkoitettua rehua.

Nyt maanviljelijä oppii paistamaan leipää ilman hiivaa. Hän ottaa reseptejä Internetistä.

Tšebajevskin mukaan on mahdollista valmistaa myös olutta ohrasta ja rukiista.

— Oma tuotantoni kehittyy vähitellen. Rakennan uudet tilat, joissa valmistan viljatuotteita. Ostan tarvittavia laitteita.

Maanviljelijä ei tarvitse apulaisia viljakasvien viljelyssä, koska suurin osa työvaiheista on koneellisia.

Tänä vuonna Tšebajevski oppii ajamaan leikkuupuimuria, lajittelemaan siemenviljaa kylvökuntoon ja säilyttämään sitä.

— Minulla ei ole maatalousalan koulutusta. Koetin kasvattaa viljaa monta vuotta peräkkäin omalla maapalstallani ja seurasin, miten se viihtyi Sortavalan piirissä. Sain runsaan sadon säästä riippumatta. Päätin, että kasvatan viljakasveja. Tutustuin myös suomalaiseen kokemukseen.

Vuodesta toiseen viljeltävä pinta-ala on kasvanut. Tšebajevski on ottanut vuokralle sata hehtaaria, joista tulevaisuudessa vilja kasvaa kuudellakymmenellä. Muulle 40 hehtaarille kylvetään yksivuotisia ruohokasveja, jotka parantavat maata.

— Kasvien viljelykierto on tärkeää. Se vähentää tautipainetta ja ylläpitää hyvää maan rakennetta, maanviljelijä lisää.

Oma tuotantoni kehittyy vähitellen. Rakennan uudet tilat, joissa valmistan viljatuotteita. Ostan tarvittavia laitteita.
Aleksei Tšebajevski, viljelijä

Tšebajevskin viljelypellot sijaitsevat Sortavalan piirin Ryttyn taajaman lähellä. Noin 50 vuotta sitten pellot kuuluivat Sortavalski-sovhoosille ja niillä kasvoi rehuheinää lehmille. Sitten pellot jäivät pois viljelyksestä ja ne metsittyivät.

Tšebajevski muokkasi peltoja kylvökuntoon ja lannoitti maata.

— Kylvin ruista viime syksynä ja sitten keväällä ohraa ja kauraa, viljelijä sanoo.

Hän hankki siemeniä kotimaisilta toimittajilta. Seuraavana kasvukautena Tšebajevski haluaa kasvattaa viljaa itse tuottamistaan siemenistä.

— Syksyllä valmistan kauran, ohran ja rukiin siemeniä kylvöä varten.

Maanviljelijän mukaan kaura kasvaa erittäin hyvin Sortavalan piirissä.

— Kaura soveltuu viljeltäväksi hyvin eri maalajeilla. Se on muita viljoja vaatimattomampi kasvi maan kunnon ja sään suhteen. Rukiin viljelyssä on omat käytännön haasteensa. Suurena ongelmana on viljan talvehtiminen. Viime vuonna kylvin ruista kahdelle hehtaarille, muttei kasvanut mitään.

Yksi asia harmittaa viljelijää. Moottoritieltä on mahdotonta päästä pelloille, koska ei ole sivutietä. Tšebajevskin mukaan viranomaiset tietävät ongelmasta ja lupaavat selvittää sen. 

Mediatoimistosta pelloille

Kiinnostus maatalouteen syntyi Aleksei Tšebajevskille vuonna 2019. Hän jätti työnsä mediatoimistossa ja alkoi hoitaa siipikarjaa.

— Samana vuonna sain Agrostartup-apurahaa pienten ja keskisuurten yritysten ja yrittäjyyden tukemisen kansallishankkeesta. Ostin työvälineet, pienen traktorin ja rakensin kastelujärjestelmän. Rupesin kasvattamaan vadelmaa, maanviljelijä muistelee.

Hän kasvattaa yhä sitä. Sato on noin 19 tonnia marjaa vuodessa.

— Minulla on monta työntekijää. Myös palkkaan 5—10 kausityöntekijää. He auttavat minua vadelman kasvatuksessa.

Tšebajevski ei tarvitse apulaisia viljakasvien viljelyssä, koska suurin osa työvaiheista on koneellisia.

— Aikaisemmin kylvin ja korjasin viljaa käsin. Tänä vuonna olen ostanut kylvökoneen ja käytetyn leikkuupuimurin. 



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Komin runoloi nygöi lyydikse
Komin tazavallan kuulužan runoniekan Al’ona Jel’tsovan runoloi on kiännetty nygöi karjalan kielelegi.
Karjalan Sanomat
Puškinin kieli yhdistää kansoja ja maita
Runousteatteri Kredo -järjestö on edistänyt vuosia venäjän kieltä ja kulttuuria maailmassa. Nyt yhteistyökumppanit ovat Kirgisiasta ja Uzbekistanista.
Oma Mua
Luguperis nygyaigazeh kirjastossah
Veškelyksen kylä on ainavo Suojärven piiris, kudamal on kanzalline stuatussu. Moizennu kohtannu, kus eläy Veškelyksen istourii on paikalline kirjasto, kudai tänä vuon täytti 120 vuottu.
Karjalan Sanomat
Humanistiset opintolinjat kiinnostavat eniten
Suurin osa hakijoista eli 90 prosenttia hakee Petroskoin yliopistoon sähköisesti. Yhteishaku päättyy 25. heinäkuuta.
Karjalan Sanomat
Taimituotanto on kasvamassa Karjalassa
Taimitarhojen kasvihuoneet varustetaan lämmityslaitteilla. Niiden ansiosta havupuiden siemeniä kylvetään kaksi kertaa vuodessa.
Oma Mua
Šankarit vuaralla
II Karjalan iäremmäini parijuokšu “TeräšVuara” mäni Koštamukšen kaupunkipiirin Ponkkalahešša. Tänä vuotena kuot’ella omie voimie tuli 34 henkie.
Karjalan Sanomat
Salaatin tuottaja laajentaa tuotantoa
Uudessa kasvihuoneessa salaattia kasvatetaan ajanmukaisella ympäristöystävällisellä menetelmällä ilman maaperää.
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Karjalan Sanomat
Kielten tilanne puhuttaa tutkijoita
Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen valtuuskunta osallistui Venäjän suomalais-ugrilaisten tutkijoiden konferenssiin Joškar-Olassa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль