“VienaCamp” tako uušie idejoja

“VienaCamp” tako uušie idejoja

Uljana Tikkanen
05.07.2023
Heinäkuun 1. päivä Pirttilakši otti vaštah vierahie. Pruasniekan ohjelma oli valmissettu VienaCamp-opaššuškentän aikana.
VienaCamp-opaššuškentän opaštujat enšin iče opaššuttih luatimah käsitöitä ta šiitä opaššettih toisie. Kuva: Uljana Tikkanen
VienaCamp-opaššuškentän opaštujat enšin iče opaššuttih luatimah käsitöitä ta šiitä opaššettih toisie. Kuva: Uljana Tikkanen

Kešäkuun 27. päiväštä alkuan heinäkuun 2. päiväh šuaten Vuokkiniemeššä toimi VienaCamp-opaššuškenttä. Šen tarkotukšena oli valmistua kešäpruasniekkua käyttyän eri alojen tietoja ta kokemušta. 

Luatie ičen ta iččie varoin – še oli ohjelman mottovirkeh. Näin karjalaisetki ennein mietiskeltih, kun kaikki piti luatie omin käsin, omalla perehellä ta omalla paikalla. 

Enšimmäiseštä päiväštä alkuan ohjelman opaštujie tuttavuššettih Vuokkiniemen ta Pirttilahen kylien istorijah, karjalaisien kulttuurih. Šiitä ohjelmah liitettih käsitöitä, musiikkie, lauluja, tanššija. Karjalan kielen tuntija ohjelmašša ei ollun, ka kieli iče tuli porukkah ta joka päivä šitä šai kuulla yhä enemmältä umpivenäläiseltäki ihmiseltä. Nyt jokahini “vienacampilaini” voipi tervehtie ta kiittyä toini toista karjalakši. 

‒ Miun himotti näyttyä nuorilla polkuo Vienan istorijalliseh männeisyöh. Kertuo kuin voimakkahat, älykkähät ta ahkerat karjalaiset oltih ennein ta ollah nyt, kuin hyö ošattih järještyä omua elämyä ta ruatuo. Jotta miula tuttavat ta tuntomattomat ihmiset tunnettais ta ymmärrettäis karjalaista rahvašta šyvemmin, šano kotišeutututkija ta kentän ošallistuja Tatjana Tupina.

Jotta šuaha enemmän uušie ajatukšie ta idejoja pitäy luuvva lämmintä ilmapiirie ryhmäššä ta vieläi ruttoh, kun ohjelma oli lyhyt. Ohjelman vetäjä Irina Rinkevič on taitaja opaštaja. Hiän anto tehtävie kaikilla ta niijen avulla näytti, jotta ryhmäššä jokahisella on oma tarkotuš ta jotta myö tarvičemma toini toista. Niise oli tehtävie mit autettih tuntie luontuo. Šitä varoin ryhmä äijän käveli opašretkien aikana ta matkušti Köynäš-košella.

Tämä oli paraš alku tällä pruasniekalla, šentäh kun vain yhtä tietä myöten voipi tulla pruasniekkah ta jo šen aikana alkau čukeltumini idejah, kummaista myö tahtoma šelittyä vierahilla.
Irina Rinkevič, taitaja opaštaja

Konša ryhmä näki tulijan pruasniekan paikkua šekä konša luova ta luotettava ilmapiiri oli luotu tuli aika kekšie pruasniekan ohjelmua, kumpaseh oli kučuttu noin šata vierašta. Ohjelmah piti panna šemmosie tapahtumie ta ajatukšie, jotta vierahat ihaššuttais karjalaiseh kulttuurih: musiikkie, käsitöitä, ruokua ta muinaista viisahutta.

Enšin kentän nuorison piti opaštuo luatimah käsitöitä, jotta šiitä näyttyä niitä pruasniekašša.

‒ Mie toin käsityömuasteri-oppien materialie ta niillä mie halusin šuaha pruasniekan järještäjien ta šiitä ni vierahien kiinnoššušta käsitöistä. Käsityö on karjalaisen kulttuurin oša, kumpasen šäilyttämini ta kehityš vetäy šiih ihmisie, šano Kiži-musejon käsityöošašton johtaja Tatjana Barantsova.

Šen jälkeh yheššä Kataja-lauluryhmän ta SiMa-musiikkiryhmän kera oli kekšitty laulu- ta tanššiohjelma. 

Viena-šeuran jäšenet vaššattih piäošin ruuvvan valmistamisešta ta karjalan kielen muasteri-opin pitämiseštä šekä annettih kallehie n’euvoja, jotta kaikki, mi oli kekšitty olis perintehen mukah.

Lisätä pruasniekkah karjalaista viisahutta varmašti oli vaikeimpana ta mukavimpana tehtävänä. Kirjat, vanhempien tiijot ta nuorempien äly oltih avukši. Pitän pakinan aikana šynty ainutluatuni ohjelma, kumpani šopisi vain tällä pruasniekalla, vain Pirttilahen kyläššä. 

Miun himotti näyttyä nuorilla polkuo Vienan istorijalliseh männeisyöh. Kertuo kuin voimakkahat, älykkähät ta ahkerat karjalaiset oltih ennein ta ollah nyt, kuin hyö ošattih järještyä omua elämyä ta ruatuo.
Tatjana Tupina, kotišeutututkija ta kentän ošallistuja

Kuittijärvie myöten vierahat tultih pruasniekkah omilla laivoilla, venehillä ta Vuokkiniemen kylätalon šuurella kirikkövenehellä. Tapahtuma alko heti rannalla, kun vierahie otettih vaštah laululla ta kantelen šoitolla. 

Rannalta huutorilla voipi piäššä meččätietä myöten ta šielä vierahilla piti luatie tehtävie: peššä šilmät Kuitin vejellä, panna šilmät kiini ta löytyä oma puu, juuvva puhašta hetevettä ta eččie šalasie merkkijä, yrittyä šelittyä iččiellä niijen merkityštä ta mintäh še löyty juuri šiitä paikašta.

− Tämä oli paraš alku tällä pruasniekalla, šentäh kun vain yhtä tietä myöten voipi tulla pruasniekkah ta jo šen aikana alkau čukeltumini idejah, kummaista myö tahtoma šelittyä vierahilla: tuntie omua karjalaisutta ta yhissyštä šukuh ta kotimuah. Šamoin vierahilla oli mitä ruatua, hyö ei ikävöity pruasniekan alkamista vuottuan, šelitti VienaCamp-opaššuškentän vetäjä Irina Rinkevič.

Pruasniekan aikana oli konserttiohjelma, muasteri-oppija, kumpasilla opaššuttih kutomah vöitä, luatimah kukloja, pakajamah karjalakši, šoittamah kantelella ta jouhikolla, panomah paikkoja piäh ta lopušša oli juhlallini päivällini. 

Konsertissa esiinnyttih Kataja-folkloriryhmä Vuokkiniemeštä, jouhikkošoittaja Ontrei Koštamukšešta, SiMa-ryhmä Petroskoista ta šen lisäkši joka halukaš šai esittyä omua luovua numeruo. 

− Meilä oli tovellah joukkoruato. Jokahini voipi auttua toini toista joka hetkellä ta myö näyttimä šitä pruasniekašša. Še tuli monipuolisekši ta epätavallisekši. Myö tahomma šäilyttyä vanhoja perintehie ta niijen mukah viettyä uušie tapahtumie, šano VienaCamp-opaššuškentän järještäjä Julija Filippova.

Pruasniekka oli pietty netälin kylmimpänä päivänä, ka še ei häirinnyn vierahie pityä iluo ta šuaha uušie tietoja tapahtuman kentillä. Ohjelman lopušša juhlan järještäjät käsiteltih kokemušta ta jo kerätäh uušie ajatukšie tulijien tapahtumien viettämistä varoin.

VienaCamp-opaššuškenttä oli pietty Arhippa Perttusen šiätijön toteuttaman Myö karjalaiset -projektin rajoissa, mi šai Karjalan piämiehen šiätijön grantin.


Aihiešta voit lukie niise šuomekši.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Viena oli esitetty Venäjä-näyttelyššä
Oraškuušša VDNH-keškukšen Venäjä-näyttelyn Karjala-ošašša oli esitetty karjalaisen Viena-šeuran toiminta šekä Karjalan tašavallan šamannimini aloveh ta murreh, kummaista šielä paissah ta opaššetah.
Karjalan Sanomat
Teollisuustuotanto jälleen kasvussa
Vuoden 2022 laskun jälkeen Karjalan teollisuustuotanto kasvoi viime vuonna melkein prosentin. Suurinta kasvua oli koneiden ja laitteiden, kemikaalien ja metallituotteiden tuotannossa.
Oma Mua
Mandžoidu vuotammo heinykuun allukse
Tänä vuon vilu da lumekas kevät eisti peldoruavot. Oniegurannikon piirin Yllözen kyläh sijoitunnuon Karjalan fermeru -laitoksen johtai Ksenija Sosunkevič saneli, kui mennäh mandžoin kazvattamisruavot da kuduakse aigua vuotetah enzimästy muarjutulostu.
Karjalan Sanomat
Uusia mahdollisuuksia pohjoisille piireille
Kemin ja Belomorskin piireille laaditaan erityistä kehityssuunnitelmaa, joka ulottuu vuoteen 2035.
Oma Mua
Svuad’bufestivuali Moskovas keräi rahvastu Ven’an eri kolkispäi
Rahvahanvälizen Rossija-ozuttelun hantuzis enzimästy kerdua VDNH-keskukses piettih svuad’bufestivuali. Puarat Ven’an muan eri kolkispäi tuldih Moskovah yhtymäh kirjoihmenemizen pruazniekkupidoh.
Kipinä
Kertomukset
Ihmiset usein joutuvat epätavallisiin juttuihin, mutta eläintenkin elämässä tapahtuu eri hauskaa ja kiinnostavaa.
Karjalan Sanomat
Karjala on valmis metsäpaloihin
Kaikki metsäpalojen torjuntaan käytettävät koneet ja kalusto on tarkastettu. Vakinaiset palomiesten ja savuhyppääjien virat on täytetty.
Karjalan Sanomat
”Opetan vepsän kieltä tulevaisuuden hyväksi”
Vuoden opettaja -kilpailun voittanut Anastasija Jevtušenko haluaa vepsäläisten säilyttävän kielensä ja kulttuurinsa useita vuosia.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura lopettaa toimintansa
Karjala–Suomi-ystävyysseuran jäsenet äänestivät yhdistyksen toiminnan lopettamisesta. Seuran lakkauttaminen kestää vähintään pari kuukautta.
Oma Mua
Voinal murjottu lapsusaigu
On mennyh seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu. Nygöi on jiännyh pikoi näppine niilöi, ken nägi da mustau voinan sruastiloi da gorii. Enimyölleh elos nygöi ollah vai voinan lapset.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль