Viena oli esitetty Venäjä-näyttelyššä

Viena oli esitetty Venäjä-näyttelyššä

Uljana Tikkanen
24.05.2024
Oraškuušša VDNH-keškukšen Venäjä-näyttelyn Karjala-ošašša oli esitetty karjalaisen Viena-šeuran toiminta šekä Karjalan tašavallan šamannimini aloveh ta murreh, kummaista šielä paissah ta opaššetah.
Karjalan kielen tunnin jälkeh vierahat mielelläh mäntih kuvah mukavien šanontojen kera. Kuva: Uljana Tikkanen
Karjalan kielen tunnin jälkeh vierahat mielelläh mäntih kuvah mukavien šanontojen kera. Kuva: Uljana Tikkanen

Vienan Karjalua ta Viena-šeurua näyttelyššä esitettih karjalaiset, nuoret aktivistit Julija Filippova ta Uljana Tikkanen.

Julija Filippova on Viena-etnokeškukšen johtaja šekä monien projektien vetäjä, kumpasien tarkotukšena on vienankarjalaisen kulttuurin šäilyttämini. Hänen joholla Koštamukšen kaupunkipiirissä vereštä voimua šai Viena-šeura, kumpaseh viime vuosina tuli äijän nuorta rahvašta ta vanhemman šukupolven yheššä oli elvytetty vanhoja pruasniekkoja, kunnoššettu Čärkkä-paikka ta polku Köynäš-košella, pietty käsityö- ta kielikurššija, ašetettu tietotauluja entisien kylien paikoilla.

Uljana Tikkanen on karjalan kielen kurššien vetäjä ta opaštaja, lehtijuttujen kirjuttaja ta Vienašta kertojien karjalankielisien dokumenttifilmien luatija, Viena-šeuran projektien ošallistuja.

Naisen paikka on tovellini šuojeluesineh. Šiitä, kuin naini panou paikka piäh voipi šanuo hänen statussista šekä paikan pitämisen tarkotukšešta.

Julija Filippova näytti vierahilla, kuin šituo piäh paikka eri tilantehissa, konša mänet marjah, lypšämäh lehmyä tahi kyläpruasniekkah.

— Naisen paikka oli välttämätöin lakkipaikka ta šen lisäkši vieläi tovellini šuojeluesineh. Šiitä, kuin naini panou paikka piäh voipi šanuo hänen statussista šekä paikan pitämisen tarkotukšešta, korošti Julija.

Julija šito paikkoja vanhempien ta nuorempien naisien šekä tyttöjen päih ta šamalla kerto, mitä voimua on karjalaisen naisen puvulla.

Lisäkši oli esitetty miehien ta naisien perintehellisie pukuja, kumpasih oli šuoriuvuttu kuklat. Kukloja valmisti Viena-šeuran jäšen L’udmila Tihonova.

Naisen paikka on voimakaš šuojeluesineh ta šamua voimua on vyölläki. Vöijen kokoelman esittelyn valmisti Viena-šeuran jäšen L’udmila Nametstnikova.

Konša mie kučuin vierahie kurššilla, ni toiset möllissettih šilmieh ta šanottih: “Ei, še on liijan vaikie homma!”, a toisilla šilmät kiillettih ta hyö karjahuttih: “Kyllä, še on ylen mukava!”

Kolme päivyä Venäjä-näyttelyn Karjala-ošaštošša kuulu vienankarjalua. Še oli ainutluatuni mahollisuš tutuštuo kauneheh kieleh, kumpani kuuluu oikein musikaliselta ta kumpani šäilyttäy karjalaisien vanhua viisahutta — šiinä on äijän šanontoja ta fraseologismija.

Toimittaja ta opaštaja Uljana Tikkanen kerto vierahilla, mimmosie karjalan kielen piämurtehie on Karjalašša, mimmoni on kirjakieli, mi pakinatapa oli valittu varšinais-karjalan murtehen kirjakielekši šekä šiitä, jotta karjalakši valmissetah lehtie ta kuvalehtijä, kirjoja, opaššuškirjallisutta, šitä tutkitah ta käytetäh elämäššä — še on elävä kieli.

Šen jälkeh alko karjalan kielen tutuštumistunti, kumpasen aikana opaštujat tiijuššettih, kuin lukie karjalaisie šanoja, kuin šanuo: “Mie tykkyän šilma”, kuin laškie kymmeneh šuaten, kuin vaššata kyšymykših: “Ken šie olet? Missä šie elät? Kuin ollah asiet?”. Opaššukšen apulaisena oli kirjani “Karjalan kieli viiješšä minuutissa”, kumpasen valmisti Periodika-kuštantamo.

— Konša mie kučuin vierahie kurššilla, ni toiset möllissettih šilmieh ta šanottih: “Ei, še on liijan vaikie homma!”, a toisilla šilmät kiillettih ta hyö karjahuttih: “Kyllä, še on ylen mukava!”. Oli kyllä šemmosieki, ket ei tiijetty, jotta karjalan kieli on olomašša ta jotta šillä on kirjakieli, ka nyt hyö tiijetäh, šelitti Uljana.

Kaikin, ket ošallissuttih tuntiloih šuatih kiinnoššušta kieleštä ta Vienan Karjalan kulttuurista. Nyt hyö tiijetäh, missä Viena on ta jotta še ei ole Valkienmeren rannikko. Šamoin hyö šuatih tietyä, jotta Vienašta Elias Lönnrot šai šuurimman ošan runoja, mistä šiitä loi Kalevala-runoelman ta jotta runonlaulajien perinneh šäilyy runonlaulajien kylissä, kunne voipi matkuštua.

Još kyšymykšeh: “Kuin monta kertua šie olit Karjalašša?” ihmini vaštasi: “Nolla!”, ni toiseh kyšymykšeh: “A kuin äijän tahot matkuštua?” šano: “Kakši — Šuvi- ta Pohjois-Karjalah!” Rohkeimmat, kyllä, šanottih, jotta tahottais matkuštua Karjalah kymmenenki kertua. Kaikki hyö luvattih yrittyä tervehtie paikallisie eläjie heijän muamonkielellä. Toivottavašti, Karjalašša hyö kuullah vaštaukšen šamoin karjalakši.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Karjalan Sanomat
Kielten tilanne puhuttaa tutkijoita
Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen valtuuskunta osallistui Venäjän suomalais-ugrilaisten tutkijoiden konferenssiin Joškar-Olassa.
Oma Mua
Šinini trollikka
Lapšienkirjailijan Irina Nikitinan Šinini trollikka -starina kuuluu Kaupunki, missä eläy lapšuš -kirjah. Kokomuš ilmeštyy šyyškuušša.
Karjalan Sanomat
Valkovenäläiset muistelivat keskitysleirien vankeja
Suomalaisten ja saksalaisten keskitysleirien entiset vangit kävivät Karjalan tasavallassa osoittamassa kunniaa kaatuneille sotilaille ja kuolleille vangeille.
Oma Mua
Elettävä elämä ei ole ylitettävä pelto
Heinäkuun 8. päivänä Venäjällä juhlitah Perehen, rakkahuon ta uškollisuon päivyä. Tahomma kertuo Gundirevien pereheštä.
Oma Mua
Tverinkarjalua roih enämbi iänikartal
Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da istourien instituutan karjalan kielen da fol’klouran tutkijat ajeltih Tverin Karjalah tallendamah tverinkarjalastu paginua karjalan da vepsän kielen iänikartale pandavakse.
Karjalan Sanomat
Mansikka on kypsynyt noin viikon etuajassa
Karjalaiset marjanviljelijät ovat ryhtyneet poimimaan ensimmäisiä mansikoita, joita he myyvät suoraan tilalta tai myyntipisteissään ympäri Karjalaa.
Oma Mua
Runonlaulajien musejo täytti 40 vuotta
Runonlaulaja Marija Remšun talo eli Runonlaulajien musejo Kalevalašša täyttäy tänä vuotena 40 vuotta. Musejo avasi oveh 17. kešäkuuta vuotena 1984.
Karjalan Sanomat
Ihmissuhdedraama koukuttaa
Karjalan kansallisen teatterin näyttelijöitä voi nyt nähdä Ainut mahdollisuus kolmelle -televisiosarjassa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль