Vieljärven järvele käydih tiedomiehet Petroskoilpäi
Tiedomiehet otettih vetty da mudua tarkastetavakse nelläs kohtas. Vuohtanjovel alemba ligavezienpuhtastamuo, Jovensuus da Ruizniemes, ližäkse Jyrgiläs. Jovensuun lahtes vihmoin jälles da siälöin vilustuttuu vezi on kudakui hyväs kunnos. Ga Ruizniemen lahti kuigi kaksi nedälii tagaperin on vihandu da tulou pahal.
– Minä jo näin mostu. Vuvvennu 1996 kolleegoin kel käimmö Arhangelin alovehel, Lekšmojärvel. Sie sežo vies oli äijy liivua da töllöi ylen äijy kalua, 30 tonnua riäpöidy. Myö saimmo selvile, ku viga oli höštölöin valundas pellolpäi järveh, sanoi ekspeditsien johtai Pohjazen veziprobliemoin instituutan gidrobiolougien laboratourien piällikkö, biolougientiijon doktoru Natalja Kalinkina.
Sama viga on Vieljärvesgi. Vuozikymmenii järveh on valunuh höštötty skotnoloilpäi. Toine viga on vien lämbenemine da järven madaldumine. Sen periä liivua järves on jiässäh. Se eläy vai yhten päivän, kuoltuu heittyy pohjah, happanou sie, sen periä vezi da kai, midä sie on, ylen äijäl kuariččou. Sinivihandu liivu on ylen paha ristikanzalegi, se piästäy myrkyy.
– Vezikerros on pienennyh. Pohjas on mudua, kuduas on äijy fosforua da azottua. Pohju- da pindukerrokset, kus on liivua, helpol segavutah. Liivu suau pohjumuvaspäi vägie da rubieu täytty vägie kazvamah. Täh vaikutti järven madalduminegi, sellittäy Natalja Kalinkina.
Pillua järvel azutah rahvasgi. Pidäs heittiä jätevezien valutandu järveh, eigo suas pestä sobua, astieloi, mašinoi. Nygyaigazis pezoainehis on fosforua, se sulau vies da jiäy sinne. Pidäy tyhjendiä septiekkoi da vediä jättehet da kuadoviet puhtastettavakse puhtastamoloih.
– Enzimäizikse pidäs äijäl vähendiä libo kogonah heittiä fosforan da azotan puuttumine järveh. Net tullah jätevezien puhtastamospäi. Pidäs tarkastua, kui se ruadau da tiijustua, kui äijy fosforua jiäy puhtastettuloih kuadovezih.
Kazvitiedoilii Vera Timofejeva kačoi, midä kazvau järvirannas da vies, sego keräi kazviloi anualizah niškoi. Ruizniemen lahtes häi löydi ylen pahan, vägehtulijan vezikazvin, kudai hävittäy kai muut kazvit. Tämä on kanuadan elodeja, kudai on tuodu Vieljärveh muijalpäi. Enne tiä sidä ei olluh.
– Tämä on merki sit, ku järves on orguanistu ainehtu. Kazvil tiä on hyvä olla, se ylen ruttoh leviey da täyttäy vienkerroksen. Paikallizet kazvilajit hävitäh, sanou Vera Timofejeva.
Jo enzi kačahtuksel nägyy, ku järvi on suatettavu endizeh kundoh. Ku suas avata Ruizniemen lahti da vezi rubies endizelleh virduamah vällästi, se tiettäväine, vähäzel parandas vien luaduu täs vongas. Ga midä pidäy ruadua lahten da kogo järven pellastamizekse voibi päten sanuo vai pitkembien tutkimuksien piettyy. Pidäy kaččuo vien luaduu keviäl da kezäl, ottua vetty anualizah järven syvimäs kohtas.
– On piettävy pitkyaigaine perinpohjaine tutkimus. Toivon ku myö voimmo pidiä sen yhtes Karjalan luonnonvaroin ministerstvanke. Meijän vägie ei tävvy täh, lujoittau Natalja Kalinikina.
Nygöi Vieljärves otettuu heiniä, kalua da vetty tutkitah Petroskoil. Pohjazen veziprobliemoin instituutas kačotah, äijygo kislorodua, azottua da fosforua on vies, min vastah sit on hlorofillua da bakteeriedu. Enzimäzet anualizat valmistutah tämän kuun lopus. Tarkastuksen tuloksien suaduu tiedomiehet sanotah, täydyygo nygöi järvel vägie puhtastua iččiedäh da mil täs voidas auttua rahvas.
