Videoprojektu ozuttau Karjalan nähtävyksii
Karjalan nähtävyksih nähte kerrotah videolois, kuduat on luajittu vuitinnu Ven’an nuorižoazieloin Rosmolod’ož-toimiston projektua.
— Projektu algavui mennyt elokuus da loppehes oraskuus. Nygöi myö ozutammo videoloi, sanoi Oma Mediale projektan piälikkö Valerii Vid’akin.
Projektujoukko kävyi yheksäh linnah da kyläh, matkoin aigah on kuvattu kaksikymmen videodu.
— Valličimmo nähtävykset, kudamih nähte tahtozimmo kerduo. Myö tahtoimmo kävvä tazavallan eri piirilöih da kuvata erilastu nähtävysty. Videot luajimmo Petroskois, Sordavalas, Puudogas, Belomorskan alovehel da Karhumäin piiris, jatkau projekan piälikkö.
Nähtävyksien valliččemine ei olluh kebjei. Karjalan kul’tuuruperindökohtien vardoičuskeskuksen mugah tazavallas on pandu kirjoile enämbi 500 arhitektuuristu mustomerkii, kuduat kuulutah tazavallan kul’tuuruperindökohtien luvetteluh.
— Nähtävyksien joukos on kirikkyö, puu- da kivirakendustu. Kuvaimmo histouriellizii nähtävyksii, sanommo Sordavalan tyttöškolua da tulipaloazeman rakendustu, sežo kauppumiehes Aleksandr Bazegskin kodii, kudai oli enzimäine kivirakendus Puudogas, sanou Vid’akin.
Hänen mugah jogahizel vallitul rakenduksel on mieldykiinittäi histourii.
Videolois suau nähtä Petroskoin muuzikkuteatran rakendustu, kudai on hyvin tuttu nähtävys. Kuvuajat kerrotah rakenduksen pitkiä histouriedu, kuduah nähte harvat tietäh.
Videoloi voibi kaččuo VKontakte-verkos hetegal #серия_моя_карелия. Jogahine video kestäy ei enämbiä kolmie minuuttua.
Projektah yhtynyöt ollah varmat, ku lyhyzii videoloi on kebjei kaččuo da net ollah mieldykiinnittäjät.
Sotsiualuverkoloih sijoitetut tiedottehet, kudamis on video, kerätäh enämbän huomivuo, migu “pal’l’ahat” tekstat.
Vid’akinan mugah projektas oldih ruavos nerokkahat kaamerumiehet. Karjalan kul’tuuruperindökohtien vardoičuskeskuksen ruadajat autettih ainehiston valličendas.
Projektah yhtyi sežo karjalan arhitektuurah da histourieh mieldynyttyy yliopastujua.
— Tahtoimmo kerduo karjalan kul’tuurizen da historiellizen perindön tutkimizes da säilyttämizes. Projektan tavoittehennu oli kiinittiä nuorien mieldy paikallizeh histourieh. Olemmo varmat, ku videot autetah meile kerduo nuorile nähtävyksih nähte.
Videot kiinitetäh kui Karjalan eläjien, mugai turistoin mieldy.
— Kačoin sentämän kuun tagaperin videon Sordavalan endizes bankurakendukses. Olen käynnyh Sordavalah äijän kerdua da nähnyh tämän rakenduksen. En tiedänyh nimidä sen histourien nähte.Tahton suaja tieduo toizisgi Sordavalan histouriellizis rakenduksis, sanoi petroskoilaine Marina Melehova.
Videot suajah äijän ozutuskerdua da mielihyvämerkii.
— Suammo alalleh myödehizii vastavuksii rahvahis, kuduat kačottih meijän videot. Äijät sanotah, ku net miellytetäh, kerdou Valerii Vid’akin.
Videot ollah suadu täh aigua lähes 50 000 da 77 000 ozutuskerdua.
— Suurin vuitti arvostustu tulou niilöin kohtien eläjis, kudamii ozutimmo videolois. Karhumäin raudutieazemah nähte kerdoi video on täl aigua enimite kačottavin, sanoi häi.
Karhumäin raudutieazemu on rakendettu vuvvennu 1916. Vuvvennu 2022 raudutien rakendus ližättih tazavallan kul’tuuruperindökohtien luvetteluh.
