Koronapandemia sulki rajat, mutta Suomeen ja Ruotsiin voi kuitenkin tutustua videoiden avulla. Suomen ja Ruotsin Moskovan-suurlähetystöjen media- ja kulttuuriyksikköjen työntekijät kertovat videoprojektissa kotimaiden kulttuurista.
— Videoprojektin idea sai alun perin alkunsa siitä, että eräs venäläinen paikallislehti oli artikkelissaan kertonut virheellisesti, että Ruotsissa olisi enemmän järviä kuin Suomessa. Korjasimme tämän faktan Suomen Moskovan-suurlähetystön Twitter-tilillämme, Suomen Moskovan-suurlähetystön lehdistövirkamies Taneli Dobrowolski muistelee.
— Tästä käynnistyi Suomen ja Ruotsin suurlähetystöjen välillä Twitterissä käyty väittely, jossa selviteltiin, kummassa maassa on enemmän järviä, saaria ja saunoja. Ystävällismielinen väittelymme sai näkyvyyttä myös venäläismediassa ja päätimme jatkaa sitä videomuodossa, hän jatkaa.
Tähän mennessä on kuvattu kolme videota. Ensimmäinen video kertoo venäläisistä sananlaskuista ja niiden suomalaisista ja ruotsalaisista vastineista. Toinen video koostuu kahdesta osasta. Se paljastaa, mitä venäläiset googlaavat Suomesta ja Ruotsista.
— Molemmat aiheet ovat erittäin kiinnostavia ja meillä oli hyvin hauskaa, kun teimme niistä videoita. Maidemme välisten yhtäläisyyksien ja eroavaisuuksien selvittäminen ja tutkiminen on aina erittäin kiinnostavaa ja antoisaa, Dobrovolski kertoo.
Videoissa diplomaatit kertovat, miksi Ruotsi ei ottanut käyttöön kovia koronarajoituksia, miksi siellä ei pidetä Astrid Lindgrenin satuteoksen Katto-Kassinen-hahmosta. Myös katsojat saavat tietää, miksi Suomessa ei ole aitoja ja miksi suomen kieli kuulostaa japanilaiselta.
— Sananlaskut ja verkkohaut valitsivat meidän omat kollegat suurlähetystöissämme. Verkkohakuja ei näytetty minulle ja Ruotsin-kollegalleni Erik Norberghille ollenkaan etukäteen, joten meidän reaktiomme videolla ovat täysin spontaaneja, Dobrowolski kertoo.
Dobrowolskin mukaan videoiden kuvaaminen on tosi hauska prosessi.
— Yhden videon kuvaaminen vie yleensä noin parikymmentä minuuttia, sillä kuvaamme videot aina yhdellä otolla. Videot kuvataan tavallisella kännykkäkameralla Suomen suurlähetystön tiloissa, diplomaatti kertoo.
Videot julkaistiin suurlähetystöjen YouTube-kanavilla ja sosiaalisissa medioissa.
— Videoita on katsottu sosiaalisen median eri alustoilla yhteensä kymmeniä tuhansia kertoja ja olemme saaneet niistä runsaasti myönteistä palautetta, Dobrowolski huomauttaa.
Monet katsojat toivovat, että projekti jatkuu edelleen, ja tuovat diplomaateille tulevien videoiden ideoita.
— Videoidemme tavoitteena on kertoa kotimaistamme viihdyttävästi ja kiinnostavasti. Ideoita videoita varten etsimme meidän ruotsalaisten kollegojemme kanssa. Olemme saaneet paljon hyviä ehdotuksia myös sosiaalisen median kanaviemme seuraajilta sekä videoidemme katsojilta, Dobrowolski kertoo.
— Kiinnostavia aiheita ovat muun muassa Suomen ja Ruotsin samankaltaisuudet ja eroavaisuudet. Seuraava video saatetaan tehdä maidemme ruokakulttuureista, mutta tätä emme ole vielä lopullisesti päättäneet, Dobrowolski sanoo.