Vepsläine karg ozutadihe Moskvas

Vepsläine karg ozutadihe Moskvas

Maria Filatova
22.12.2020
Kantelen ansambl’an Norišton studii ühtni “Sured da pened”-lapsiden konkursaha.
Kantelen ansambl’an Norišton studii i Svetlana Zaharova, baletan kargaidai i TV-programman vedäi. Kuva: Jekaterina Stepanova
Kantelen ansambl’an Norišton studii i Svetlana Zaharova, baletan kargaidai i TV-programman vedäi. Kuva: Jekaterina Stepanova

Kantelen ansambl’an Norišton studii ühtni “Sured da pened”-lapsiden konkursaha. Konkurs oli Moskvas, se ozutadihe Kul’tura-telekanalal. Neiččed kargaižiba vepsläšt kargud, mil čudutoitiba žurijoukud. Necen čoman matkan vaumiči Alina Kartinen, studijan akkompaniator, opendai, Kantelen pertin päadministrator. Lugekat pagištoituz Alinanke.

— Alina, starinoče ezmäi Kantelen pertin polhe. Nacein, ei kaikutte meiden lugii tedab sen polhe äjan.

— Kantelen pert’ sijadase Petroskoiš. Nece om pert’, miččes radab Karjalan rahvahaline pajon da kargun ansambl’ ”Kantele”. Pigai meiden ansambl’ale täudub 85 vot i völ 20 vot täudub norišton studijale. Ezmäi Norišton studii oli eksperimentaline. Studii oli tehtud sen täht, miše Kantele-ansambl’an professionaližed artistad andaižiba ičeze mahtoid norembale pol’vele, miše lapsed tedaižiba Karjalan kul’turad. Lapsed pajatiba, vändiba kantelel, kargaižiba. Nügüd’ se tetas Karjalas, se om professionaline rahvahaližen kargun studii lapsiden täht. Päivän ezmäižes palas Kantelen pertiš radaba vanhembad artistad, mastarid, a ehtoidme pert’he tuleba lapsed, i mö radam heidenke. Meil opendasoiš 5-17-voččed lapsed. Meil om neičukaine, kudamb opendase jo 12 vot.

— Varastat-ik tö händast radole?

— Mö surel ihastusel otaižim händast radole, no hän valičeb toižen professijan. No meletam, miše hän voiži čomašti rata mijal.

— Kut tö päzuit Moskvaha?

— Minä kaiken aigan kaikile sanun, miše minai oma lujas lahjakahad sebranikad da läheližed ristitud. Mugoine lahjakaz om minun ühtesguppnik Alina Ribakova. Nügüd’ hän eläb Moskvas, a om sündnu Kem’-lidnas. Mö openzimoiš hänenke muzikaližes učiliščas. Nügüd’ hän radab Kul’tura-telekanalal. Hän om suren tv-projektan avtor da ohjandai. Sen nimi om “Sured da pened”. Hän kirjuti minei kirjeižen da tariči tulda konkursale, necile projektale. Konkurs om sur’, znamasine. Meiden täht, nece oli vastusenpidäi azj. Minä küzuin nevondan minun kollegoil da mö ühtes pätim, miše mö ajaškandem. Muga mö hökkahtim, pit’kha vaumičimoiš.

— Kut pit’kha?

— Läz pol’t vot. Sikš ku pandemija zavodihe, kaik azjad azotihe i projekt ei radand. A kezal hän möst kucui meid. Meile oli jügedahk keratas, sikš ku oli lujas pit’k keskust, konz mö em vastnus da em openus. Openduz mäni kodiš, a lapsile om lujas tärged nähttas opendajidenke. No kaik-se ehtim vaumitas. Konkursaks meil oliba jo vaumhed sädod. Sjomkad oliba kezal, a sügüzel meid ozutadihe tele-efiras.

— Starinoiče Kul’tura-kanalan polhe. Miččed meled jäiba?

— Mö paksus ajelem Venämadme, oleskelim erazvuiččiš lidnoiš. Om minke rindatada. Voin sanuda, miše Kul’tura-telekanalal radaba todeks kul’turižed ristitud (nagrab). Meid lujas hüvin vastatihe. Mö kogonaižen päivän olim Mosfil’mal. Sigä oliba sjomkad. Lapsed lujas väzuiba, no kaik-se heil oliba hüväd meled. Nece oli čudokaz matk.

— Äjak kollektivoid ühtni konkursaha?

— Kaiked oli läz 60 ühtnikad. Nened oma lapsiden kollektivad da lapsed, kudambad kargaidaba üksnäze. Kaik ned tuleskeliba sjomkoile erazvuiččil päivil. Konkurs oli todeks sur’. Edel ezitust meil oli repeticii surel scenal.

— Ken oli žurijoukus?

— Hö oma tetabad ristitud. Üks’ heišpäi openzihe Karjalas. Händast kuctas Aleksandr Mogil’ov Hän om kargun opendai, nor’ horeograf. Völ žurijoukus oliba Igor’ Moisejevan ansambl’an artist, Venäman arvostadud artist Ramil’ Mehdijev, horeograf, baletan artist, Venäman arvostadud aritist Sofja Gajdukova da Mihailovskijan teatran premjer Ivan Vasiljev. Kaik hö andoiba meile nevondoid, küzeliba meid, kuspäi mö olem, midä znamoičeb meiden karg.

— Starinoiče kargun polhe, mittušt tö kargaižit konkursal.

— Mö valičim vepsläižen kargun konkursan täht. Ezmäi mö vaumičim kaks’ nomerad. Toine oli nece vepsläine karg. Se hüvin ozutab rahvahan kul’turad, se om rahvahan karg, ei kaikutte kollektiv kargaidab sidä. Sen pani scenale Vasilii Kononov, no se vajehtadihe äi kerdoid. Vajehti sidä meiden studijan ohjandai-ki Aleksandra Grišina. Toine karg oli paikaižidenke. Se om kuti venälaine, no kaik-se sen pohjas oma karjalaižed haškud. Se om mugažo čoma, mujukaz. No mö meletim, miše om melentartušt ozutada meiden man kul’turad, a vepsläine karg om mugoine, se om rahvahaline. Muga olem pätnuded ozutada vepsläšt kargud. Hot’ olim vaumhed kargaita kaks’ kargud.

— Küzeltihe-ik teid midä-se kargun polhe?

— Ka, küzeltihe, midä znamoičeba kargun haškud da käziden panend. Mö sanuim, miše nece om kuti händikahan hašk, kargaidai nahodib händikahaze.

— Varaižiba-ik neičukaižed?

— Enamba kaiked oli holiš heiden opendai Aleksandra. Vanhembad mugažo holduiba. Neičukaižed joga vodel ezineba kus-se. Hö oma harjenuded ezineda scenal. Mö olim televidenijal ezmäižel kerdal i meile tuli mel’he!

 


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль