Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha

Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha

Larisa Čirkova
03.05.2021
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Forumale kerazihe läz 250 vähäluguižiden rahvahiden aktivistad kaikiš Venäman regionoišpäi, mugažo valdmehed, tedomehed da ekspertad. Kuva: Oleg Zaporockii
Forumale kerazihe läz 250 vähäluguižiden rahvahiden aktivistad kaikiš Venäman regionoišpäi, mugažo valdmehed, tedomehed da ekspertad. Kuva: Oleg Zaporockii

Forumale kerazihe läz 250 vähäluguižiden rahvahiden aktivistad kaikiš Venäman regionoišpäi, mugažo valdmehed, tedomehed da ekspertad. Kaiken forumale tuli 40 vähälugušt rahvast. Avaiži foruman tervhensanoil Venäman Prezidentan abunik Magomedsalam Magomedov:

—Amuižiš aigoišpäi Venämal eläb enamb 200 rahvast. Kaikuččel rahvahal om ičeze kel’, veroid da tradicijoid. Kaik nene rahvahad oma meiden man kal’huz’. Mö olem ülevad niiš da tahtoim kaita niid. Sikš ezmäi kaiked Venäman valdmehišt andab abud vähäluguižile rahvahile, miše kaita heiden elotahoid, kel’t da kul’turad. Hüvä om, miše meil om mugoine sur’ Associacii. Se om kuti sildaine rahvahiden da valdmehiden keskes.

Ičeze tervhensanoid foruman adivoile sanuiba mugoižed sured pämehed, kut Vladimir Jakušev (Prezidentan abunik Uralan federaližes okrugas), Igor’ Barinov (Federaližen rahvahiden azjoiden agenstvan pämez’), Dmitrii Art’uhov (Jamalo-Neneckijan avtonomižen okrugan pämez’), Dmitrii Kobilkin (“Jedinaja Rossija”-partijan ühtnik), Natalia Komarova (Hanti-Mansiiskan avtonomižen okrugan pämez’), Ilja Šestakov (Kalatusen federaližen agenstvan pämez’), Sergei Zaicev (Venäman päprokuroran abunik) da toižed.

Sekcijoiden rad

Foruman aigan radoi nel’l’ sekcijad. Kaikuččes letihe ičeze teravid küzundoid. Pagištihe vähäluguižiden rahvahiden tradicionaližiš radoiš, openduses, kul’turas, keliš, norišton politikas da sportas. Vepsläižišpäi forumale tuliba Vepsän kulʼtursebran pämez’ Larisa Čirkova, Kaleig-posadan pämez’ Natalja Silakova da Vologdan Vepsän kul’tursebran pämez’ Ol’ga Smirnova. 

Hö starinoičiba pozitivižiš azjoiš, miččid tehtas nügüd’ Karjalas, Vologdan da Piterin agjoiš. Vepsän kelel om tozi pit’k istorii. Läz pol’ sadad vot se oli soubas. Vepsän kel’t zavottihe opeta školas, universitetas, kursil 30 vot tagaze. Nügüd’ vepsän kel’ kulub radios, televidenijas da teatras. Vepsän kelel paindas literatur, “Kodima”-lehtez, “Verez tullei”-al’manah. Vepsläižed aktivistad pästaba eloho melentartuižid projektoid: tegeba fil’moid, video-urokoid, openduzkirjoid. Kaik nene azjad abutaba paremba kaita da kehitoitta vepsän kel’t. 

Kaik nene voded Petroskoin universitet vaumičeb hüvid vepsän kelen tedajid. Universitetan pästnikad radaba školiš, päivkodiš, kul’turas, valdmehištos, radios, televidenijas, lehteses da tedoinstitutoiš.

Kaik nene voded Petroskoin universitet vaumičeb hüvid vepsän kelen tedajid. Universitetan pästnikad radaba školiš, päivkodiš, kul’turas, valdmehištos, radios, televidenijas, lehteses da tedoinstitutoiš. Foruman aigan Vepsän kul’tursebran pämez’ pakiči Venäman valdmehištod ezmäi kaiked abutada universitetoile regionoiš. Meil Karjalas oma parahimad vepsän kelen opendajad, tedomehed, kudambad andaba üläopenikoile süvid tedoid vepsän keles. Hän lendi mugažo küzundan školan pästnikoiš. Ved’ lapsed kirjutaba opendusen aigan äi olimpiadradoid da saba ezmäižid sijoid. Oliži hüvä antta mugoižile lapsile ližaballoid, konz hö tuleba putmaha opendusele universitetha. Nece oliži hüvä stimul da parahim tugi heile.

Vepsläine etnopark Kaleiges

Siš, miččid hüvid azjoid tehtas nügüd’ vepsläižiš posadoiš, starinoiči foruman aigan Kaleig-posadan pämez’ Natalja Silakova. Hän sanui, kut om tärged parembzoitta rahvahan elod küläs. Jäl’gmäižil vozil Kaleig-posad radab kinktas sidos valdmehidenke, karjeroiden pämehidenke da vepsläižiden aktivistoidenke. Nece ühthižrad abutab tehta Kaleiges äi hüvid azjoid: vändsijoid lapsile, jaugmäčun pöudoid, praznikscenoid, trenažoroid, kul’turkeskusid da äi tošt. 

”Kalarand”-etnopark Kaleig-posadas om üks’ jäl’gmäižiš projektoišpäi, kudamb pästtas eloho täl vodel. Etnopark tehtas ani Änižen randal, sijas, kus kaikuččen voden pidetas ”Kalarand”-praznik. Školan openikad da opendajad, kul’turradnikad, külän eläjad vaumičeba hüvän programman da ozutaba sen tulnuzile adivoile. 

Jo koumanden kerdan Associacijan pämeheks oli valitud Grigorii Ledkov.

Kaleig om vanh vepsläine külä, kus kaitas rahvahan veroid da tradicijoid. Školas da päivkodiš lapsed opendaba vepsän kel’t. Irdal voib kulištada paginoid ičemoi kelel. ”Kalarand”-etnopark andab külänikoile mahtod udeks kacta ičeze külähä, johtutada ičeze jurid, muštta sidä, midä anttihe heile heiden ezitatad, i ezmäi kaiked – teta ičeze kel’t. ”Kalarand”-etnoparkas om jo pandud ”Vepsän tannaz”-pert’. Se om tehtud unikaližes stil’as da om kattud drankal. Pertin rindal om tehtud aid da pištaid. 

Foruman aigan Natalja Silakova lendi völ mugoižen teravan probleman, miše vodespäi vodhe Kaleiges kazvaba kividen mäged, a kut heitta niid, niken ei teda. Hänen melen mödhe pidab kucta abuhu Karjalan institutan tedomehid da pätta ekologijan probleman ezmäi kaiked heiden abul. Natalja homaiči, miše nügüd’ kaikes mirus vajehtase il’m i nece mugažo tob pahut meiden ekologijale. 

Foruman aigan Ol’ga Smirnova starinoiči problemoiš, miččed oma vepsläižil Vologdan agjas. Hän ozuti, kut projektoiden abul Vologdan vepsläižed kaičeba vepsän kel’t, rahvahan kul’turad, miččid azjoid tegeba sen täht.

Foruman ühthevedod da planad

Lopihe forum plenarižel ištundal, miččes pagištihe, kut edemba kehitoitta Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižid rahvahid, kut parembzoitta heiden elod, midä tehta sen täht. Valdmehiden sanoiden mödhe, om tärged, miše kaik regionad oližiba aktivižembad, miše ned radaižiba mugoižiš organizacijoiš, kut Pohjoine Forum, Arktine nevondišt, Arktikan universitet, Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden Associacii.

Foruman aigan mäni necen Associacijan 9. suim, kus jo koumanden kerdan Associacijan pämeheks oli valitud Grigorii Ledkov. Vepsän kul’tursebr ozateleb Grigorii Petrovičad, toivob hänele vahvad tervhut, lopmatomad väged, miše edemba-ki rata meiden vähäluguižiden rahvahiden hüvüdeks.

Vastuz Jamalal tuli kaikile mel’he, ved’ tradicijan mödhe kaik adivod mäniba päliči ”Pol’arnijas krugas“, ajoiba „Obdorskii ostrog”-muzejaha da Gorneknäzevsk-külähä. Hö tundištoitihe Salehard-lidnan istorijanke, a völ nägištiba nencoiden, hantoiden da selʼkupoiden elotahoid, neniden rahvahiden veroid da tradicijoid. 

Vepsän kul’tursebr sanub surid spasiboid Karjalan rahvahaližen da regionaližen politikan ministerstvale da Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden Associacijale vepsläižen delegacijan rahatuges!



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Kipinä
Kantele: kansankulttuuri ja nuoret
Kantele-yhtye täyttää 85 vuotta tänä vuonna ja nuorisostudio juhlii 20-vuotispäivää.
Oma Mua
Hyvä ristitty kylän čomendau
L’udmila Makuševa on Kotkatjärven aktivistoi: pajattau, kehittäy karjalan kieldy da luadiu oman perehen sugupuudu. Äijän vuottu L’udmila Ivanovna opasti hiimiedu da biolougiedu kotkatjärveläzile lapsile.
Kodima
Hüvä vaumičuz – korktad satused
Joga voden sulakus Karjalan opendusen kehitoituzinstitut tegeb kodikeliden olimpiadan, miše lapsed voižiba kodvda ičeze mahtoid vepsän, karjalan da suomen keliden tedoiš.  Kaiken olimpiadaha necil vodel ühtni 139 openikad 23 školaspäi.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль