Vepsläižed muštatišed tedomehen sil’mil

Vepsläižed muštatišed tedomehen sil’mil

Darja Švetsova
29.01.2021
Piterilaine tedomez’ da pirdai Anastasija Vaganova andoi ristituile voimusen ei vaiše lugeda muštatišid, no nägištada-ki niid ičeze sil’mil. Kuviden serii vepsläižiden muštatišiden pohjal tegihe sureks satuseks da lahjaks vepsän rahvahan täht.
Vepsläižiden muštatišiden kuvad oli ezitadud “Periodika”-paindištos Kuva: Darja Švecova
Vepsläižiden muštatišiden kuvad oli ezitadud “Periodika”-paindištos Kuva: Darja Švecova

– Anastasija, starinoiče ičeiž polhe. Kus sinä nügüd’ radad da eläd?

– Olen sündnu da kaznu Piteriš. Nece om minun kodilidn. Professijan mödhe minä olen mikrobiolog, Piterin universitetan radnik. Radan laboratorias, en openda üläopenikoid. Joudajal aigal oppin peniden rahvahiden kul’turad da kodiröunan istorijad.

– Minä tedan, miše sinä oled völ hüvä pirdai. Midä sinä navedid pirtta?

– Ka, minai om mugoine armastuz pirdmaha. Kut olen jo sanunu, joudajal aigal minä oppin peniden rahvahiden kul’turad. Se andoi minei väged da tahtod pirtta, ozutada muga minun melid rahvahan polhe. Ozutesikš, minä pirdan erazvuiččiden rahvahiden muštatišiden kuvid, niiden keskes oma vepsläižed-ki.

– Täl vodel sinun kuvad oli ezitadud ”Periodika”-paindištos. Oli-ik nece sinun ezmäine ozuteluz?

– Ezmäi minä ühtnin suomen kelen nedalin azjtegoihe. Se oli melentartuine da tarbhaine mahtišt minun täht. Sid’ minä oigendan ičein radod Vepsän kelen nedalin täht. Muštatišiden kuvad čomitiba ”Periodika”-paindišton seinäd. Toivon, miše ned tuliba mel’he ristituile, i nece om vaiše meiden radon augotiž, a edeleze mö tegeškandem ühtes völ äi melentartuižid projektoid. Kuvad pirdin projektan täht. Niiden pohjal om tehtud počtkartaižiden serii.

– Midä ut da melentartušt sinä löuzid vepsläižiš muštatišiš?

– Pidab sanuda, miše tundištadas rahvahanke, ezmäi pidab tedištada sen fol’klorad da vähäižen kel’t. Sišpäi minä zavodin pirtta erazvuiččiden rahvahiden muštatišid. Niiden keskes oma vepsläižed-ki. A ičemoi kuviden abul ozutan toižile-ki ristituile, mitte čoma om toižen rahvahan kul’tur da kel’. Minai om ičein grupp Vkontakte-socialižes verkos. Tulijas aigas tahtoižin ajelta vepsläižidennoks, miše gruppas oliži enamba tedoid necen rahvahan polhe.

– Om-ik jüged pirtta muštatišen bumagal? Oma-ik kuvad mugoižed, kut sinä tahtoid augotišes?

– Opalaks, minai ei olend voimust ajada Petroskoihe i kacta ozutelust ičein sil’mil, a vaiše fotokuvil. Kut i suomen kelen nedalil ozuteluz oli online- i offline-formas. Meletan, kuvad tuliba čomikš i mugoižikš, kut minä tahtoin. Konz pirdai voib valita, midä hän tahtoib pirtta i mi om hänen melen mödhe, se om hüvä azj, i ei ole mugoine jüged. Om tärged otta midä-ni hüvämelišt da pozitivišt. Ozutesikš, paksus muštatišed oma opalahižed, a minei pidab noustatada kacujiden henges hüväd rižad. Vaiše muga voib tehta rahvahan kul’turad melentartuižeks ristituiden täht.

– Kus voib nägištada sinun radoid völ? Voib-ik ostta niid?

– Minun ozutelused oma ei vaiše Petroskoiš, no Estonias, Jihvi-lidnas. Sigä om ozutadud ižoran da vodin rahvahiden muštatišiden kuvad. Minun töid voib nägištada Piterin kirjištoiš i toižiš kul’turpertiš. Nügüd’ minä vaumičen ozutelust Vihin-külän täht. Ku sanuda toden, minä en voind kuvitelda, miše minun kuvad voižiba olda melentartuižed da tarbhaižed ristituile erazvuiččiš tahoišpäi. Minun töd ei sa ostta. Minä en tahtoi erigata niidenke. Kaiken olen opalas, konz ned oma kus-se edahan. No ristitud voiba ostta počtkartaižed minun kuvidenke. En voi sanuda, miše tegen necidä den’goiden täht. Pirdan sikš, miše nece om minei hengen mödhe.

Vepsläižiden muštatišiden kuviden ozuteluz oli tehtud ”Periodika”-paindištos männuden voden sügüz’kun lopus, vepsän kelen nedalil. Se jäti kacujile čomid tundmusid da äi hüvid melid.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Kunnostus: miljoonia Sortavalalle
Sortavala voitti Venäjän matkailuviraston Rosturismin hankekilpailussa. Kaupunki saa 210 miljoonaa ruplaa kunnostukseen. Rahaa myönnetään liittovaltion budjetista.
Oma Mua
Vienan henki šäilyy muuttomattomana
Karjalaisien pruasniekkojen kalenteri on täyši tapahtumie. Erityisešti kešällä. Joka netälinloppuna pietäh iluo Karjalan eri ošien kylissä.
Oma Media
Преображение Сортавала
Неравнодушные люди возрождают столицу Северного Приладожья к новой жизни.
Oma Mua
Oma – vieras
Kerdomus karjalazen Mari-nimellizen inehmizen elaijas. Suuren Izänmuallizen voinan algavuttuu da ukon voinale kaimattuu häi jiäy elämäh buat´uškan da pienen tyttären kel ”suomelazien vallan al”.
Karjalan Sanomat
Risteilymatkustajilla on kiire Karjalaan
Yli 20 000 matkailijaa käy tänä vuonna Karjalassa risteilyaluksilla. Turistit tutustuvat niin maailmankuuluihin Valamoon ja Kižiin kuin paikalliseen kansankulttuuriin.
Oma Mua
Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”
Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja Gromova.
Oma Mua
Haukkašuaren kešäkoulun aikana šattu istorijallini tapahtuma
Heinäkuušša Haukkašuaren kyläššä toimi perintehellini kešäkoulu. Tänä vuotena šen lopetti muutoma kymmenen nuorta ihmistä.
Karjalan Sanomat
Opettaja, radisti, rautatieläinen
Heinäkuun 26. päivänä Suuren isänmaallisen sodan veteraani ja Venäjän rautatieyhtiön ansioitunut työntekijä Raisa Pronkina on täyttänyt sata vuotta.
Oma Mua
Priäžäs on kel pidiä huoldu kukkuvagolois
Kukkii kylä -projektu on todevutettu. Projektan todevuttajannu oli priäžäläine Tatjana Korz’uk da Priäžän kylän veteruanoin nevvosto.
Karjalan Sanomat
Vapaa-ajantilat ajankuluksi ja hyödyksi
Säpsässä avatuista tiloista tuli esimerkki hyväntekeväisyystoiminnasta. Daniil Fedulin on toteuttamassa tilahanketta jo toista vuotta.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль