Vepsläižed muštatišed tedomehen sil’mil

Vepsläižed muštatišed tedomehen sil’mil

Darja Švetsova
29.01.2021
Piterilaine tedomez’ da pirdai Anastasija Vaganova andoi ristituile voimusen ei vaiše lugeda muštatišid, no nägištada-ki niid ičeze sil’mil. Kuviden serii vepsläižiden muštatišiden pohjal tegihe sureks satuseks da lahjaks vepsän rahvahan täht.
Vepsläižiden muštatišiden kuvad oli ezitadud “Periodika”-paindištos Kuva: Darja Švecova
Vepsläižiden muštatišiden kuvad oli ezitadud “Periodika”-paindištos Kuva: Darja Švecova

– Anastasija, starinoiče ičeiž polhe. Kus sinä nügüd’ radad da eläd?

– Olen sündnu da kaznu Piteriš. Nece om minun kodilidn. Professijan mödhe minä olen mikrobiolog, Piterin universitetan radnik. Radan laboratorias, en openda üläopenikoid. Joudajal aigal oppin peniden rahvahiden kul’turad da kodiröunan istorijad.

– Minä tedan, miše sinä oled völ hüvä pirdai. Midä sinä navedid pirtta?

– Ka, minai om mugoine armastuz pirdmaha. Kut olen jo sanunu, joudajal aigal minä oppin peniden rahvahiden kul’turad. Se andoi minei väged da tahtod pirtta, ozutada muga minun melid rahvahan polhe. Ozutesikš, minä pirdan erazvuiččiden rahvahiden muštatišiden kuvid, niiden keskes oma vepsläižed-ki.

– Täl vodel sinun kuvad oli ezitadud ”Periodika”-paindištos. Oli-ik nece sinun ezmäine ozuteluz?

– Ezmäi minä ühtnin suomen kelen nedalin azjtegoihe. Se oli melentartuine da tarbhaine mahtišt minun täht. Sid’ minä oigendan ičein radod Vepsän kelen nedalin täht. Muštatišiden kuvad čomitiba ”Periodika”-paindišton seinäd. Toivon, miše ned tuliba mel’he ristituile, i nece om vaiše meiden radon augotiž, a edeleze mö tegeškandem ühtes völ äi melentartuižid projektoid. Kuvad pirdin projektan täht. Niiden pohjal om tehtud počtkartaižiden serii.

– Midä ut da melentartušt sinä löuzid vepsläižiš muštatišiš?

– Pidab sanuda, miše tundištadas rahvahanke, ezmäi pidab tedištada sen fol’klorad da vähäižen kel’t. Sišpäi minä zavodin pirtta erazvuiččiden rahvahiden muštatišid. Niiden keskes oma vepsläižed-ki. A ičemoi kuviden abul ozutan toižile-ki ristituile, mitte čoma om toižen rahvahan kul’tur da kel’. Minai om ičein grupp Vkontakte-socialižes verkos. Tulijas aigas tahtoižin ajelta vepsläižidennoks, miše gruppas oliži enamba tedoid necen rahvahan polhe.

– Om-ik jüged pirtta muštatišen bumagal? Oma-ik kuvad mugoižed, kut sinä tahtoid augotišes?

– Opalaks, minai ei olend voimust ajada Petroskoihe i kacta ozutelust ičein sil’mil, a vaiše fotokuvil. Kut i suomen kelen nedalil ozuteluz oli online- i offline-formas. Meletan, kuvad tuliba čomikš i mugoižikš, kut minä tahtoin. Konz pirdai voib valita, midä hän tahtoib pirtta i mi om hänen melen mödhe, se om hüvä azj, i ei ole mugoine jüged. Om tärged otta midä-ni hüvämelišt da pozitivišt. Ozutesikš, paksus muštatišed oma opalahižed, a minei pidab noustatada kacujiden henges hüväd rižad. Vaiše muga voib tehta rahvahan kul’turad melentartuižeks ristituiden täht.

– Kus voib nägištada sinun radoid völ? Voib-ik ostta niid?

– Minun ozutelused oma ei vaiše Petroskoiš, no Estonias, Jihvi-lidnas. Sigä om ozutadud ižoran da vodin rahvahiden muštatišiden kuvad. Minun töid voib nägištada Piterin kirjištoiš i toižiš kul’turpertiš. Nügüd’ minä vaumičen ozutelust Vihin-külän täht. Ku sanuda toden, minä en voind kuvitelda, miše minun kuvad voižiba olda melentartuižed da tarbhaižed ristituile erazvuiččiš tahoišpäi. Minun töd ei sa ostta. Minä en tahtoi erigata niidenke. Kaiken olen opalas, konz ned oma kus-se edahan. No ristitud voiba ostta počtkartaižed minun kuvidenke. En voi sanuda, miše tegen necidä den’goiden täht. Pirdan sikš, miše nece om minei hengen mödhe.

Vepsläižiden muštatišiden kuviden ozuteluz oli tehtud ”Periodika”-paindištos männuden voden sügüz’kun lopus, vepsän kelen nedalil. Se jäti kacujile čomid tundmusid da äi hüvid melid.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль