Vepsläižed muštatišed tedomehen sil’mil

Vepsläižed muštatišed tedomehen sil’mil

Darja Švetsova
29.01.2021
Piterilaine tedomez’ da pirdai Anastasija Vaganova andoi ristituile voimusen ei vaiše lugeda muštatišid, no nägištada-ki niid ičeze sil’mil. Kuviden serii vepsläižiden muštatišiden pohjal tegihe sureks satuseks da lahjaks vepsän rahvahan täht.
Vepsläižiden muštatišiden kuvad oli ezitadud “Periodika”-paindištos Kuva: Darja Švecova
Vepsläižiden muštatišiden kuvad oli ezitadud “Periodika”-paindištos Kuva: Darja Švecova

– Anastasija, starinoiče ičeiž polhe. Kus sinä nügüd’ radad da eläd?

– Olen sündnu da kaznu Piteriš. Nece om minun kodilidn. Professijan mödhe minä olen mikrobiolog, Piterin universitetan radnik. Radan laboratorias, en openda üläopenikoid. Joudajal aigal oppin peniden rahvahiden kul’turad da kodiröunan istorijad.

– Minä tedan, miše sinä oled völ hüvä pirdai. Midä sinä navedid pirtta?

– Ka, minai om mugoine armastuz pirdmaha. Kut olen jo sanunu, joudajal aigal minä oppin peniden rahvahiden kul’turad. Se andoi minei väged da tahtod pirtta, ozutada muga minun melid rahvahan polhe. Ozutesikš, minä pirdan erazvuiččiden rahvahiden muštatišiden kuvid, niiden keskes oma vepsläižed-ki.

– Täl vodel sinun kuvad oli ezitadud ”Periodika”-paindištos. Oli-ik nece sinun ezmäine ozuteluz?

– Ezmäi minä ühtnin suomen kelen nedalin azjtegoihe. Se oli melentartuine da tarbhaine mahtišt minun täht. Sid’ minä oigendan ičein radod Vepsän kelen nedalin täht. Muštatišiden kuvad čomitiba ”Periodika”-paindišton seinäd. Toivon, miše ned tuliba mel’he ristituile, i nece om vaiše meiden radon augotiž, a edeleze mö tegeškandem ühtes völ äi melentartuižid projektoid. Kuvad pirdin projektan täht. Niiden pohjal om tehtud počtkartaižiden serii.

– Midä ut da melentartušt sinä löuzid vepsläižiš muštatišiš?

– Pidab sanuda, miše tundištadas rahvahanke, ezmäi pidab tedištada sen fol’klorad da vähäižen kel’t. Sišpäi minä zavodin pirtta erazvuiččiden rahvahiden muštatišid. Niiden keskes oma vepsläižed-ki. A ičemoi kuviden abul ozutan toižile-ki ristituile, mitte čoma om toižen rahvahan kul’tur da kel’. Minai om ičein grupp Vkontakte-socialižes verkos. Tulijas aigas tahtoižin ajelta vepsläižidennoks, miše gruppas oliži enamba tedoid necen rahvahan polhe.

– Om-ik jüged pirtta muštatišen bumagal? Oma-ik kuvad mugoižed, kut sinä tahtoid augotišes?

– Opalaks, minai ei olend voimust ajada Petroskoihe i kacta ozutelust ičein sil’mil, a vaiše fotokuvil. Kut i suomen kelen nedalil ozuteluz oli online- i offline-formas. Meletan, kuvad tuliba čomikš i mugoižikš, kut minä tahtoin. Konz pirdai voib valita, midä hän tahtoib pirtta i mi om hänen melen mödhe, se om hüvä azj, i ei ole mugoine jüged. Om tärged otta midä-ni hüvämelišt da pozitivišt. Ozutesikš, paksus muštatišed oma opalahižed, a minei pidab noustatada kacujiden henges hüväd rižad. Vaiše muga voib tehta rahvahan kul’turad melentartuižeks ristituiden täht.

– Kus voib nägištada sinun radoid völ? Voib-ik ostta niid?

– Minun ozutelused oma ei vaiše Petroskoiš, no Estonias, Jihvi-lidnas. Sigä om ozutadud ižoran da vodin rahvahiden muštatišiden kuvad. Minun töid voib nägištada Piterin kirjištoiš i toižiš kul’turpertiš. Nügüd’ minä vaumičen ozutelust Vihin-külän täht. Ku sanuda toden, minä en voind kuvitelda, miše minun kuvad voižiba olda melentartuižed da tarbhaižed ristituile erazvuiččiš tahoišpäi. Minun töd ei sa ostta. Minä en tahtoi erigata niidenke. Kaiken olen opalas, konz ned oma kus-se edahan. No ristitud voiba ostta počtkartaižed minun kuvidenke. En voi sanuda, miše tegen necidä den’goiden täht. Pirdan sikš, miše nece om minei hengen mödhe.

Vepsläižiden muštatišiden kuviden ozuteluz oli tehtud ”Periodika”-paindištos männuden voden sügüz’kun lopus, vepsän kelen nedalil. Se jäti kacujile čomid tundmusid da äi hüvid melid.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Aili Rettijeva: “Kotikyläni eläy šyväimeššä”
Talven enšimmäisenä päivänä vienankarjalaini naini, “Neuvosto-Karjalan” ta “Karjalan Sanomien” monivuotini toimittaja Aili Rettijeva täytti 85 vuotta.
Karjalan Sanomat
Suomen kieli tutummaksi Kalevalan kautta
Karjalan koulut voivat saada käyttöön uuden suomen kielen Seikkailuni Kalevalassa -oppikirjan viidesluokkalaisille jo ensi lukuvuoteen mennessä.
Oma Mua
Elä herätä pahutta, kuni še on hil’l’ani
1970-luvulla ylioppilahana ollešša mie rikeneh matkuššin Karhumäki–Petroskoi -paikallisjunalla. Šielä mie kuulinki tämän kummallisen jutun meijän junašta. Nyt tahon kertuo šen teilä.
Karjalan Sanomat
Kansanrunoutta kuulee taas Haikolassa
Haikolan historiasta kertovalle reitille asennetaan laitteet, joiden avulla matkustajat voivat tutustua paikalliseen folkloreen. Hanke toteutetaan Karjalan päämiehen rahaston tuella.
Kodima
Tradicionaližed radonmahtod: Ojatin keramik
Ezmäižen kerdan Karjalas avaitihe Ojatin keramikan ozuteluz. Sen avtor om L’udmila Ivanova Piterin agjan Al’ohovščina-küläspäi. Sen tem om omištadud vepsläižele ”Virantanaz”-eposale.
Kipinä
Karjalaisen perehen elämäštä
Ken huomenekšen kulkou kuuvvella jalalla, päivän kahella jalalla, illan kolmella jalalla? Še on ihmini: lapšena skammissa (reikästuulašša) kävelöy ta vanhana šauvan keralla.
Karjalan Sanomat
Luonto ja Kalevala kauhun inspiraationa
Vuottovaaralla kuvataan uusi kauhusarja, joka perustuu Kalevalan runoihin ja tarinoihin.
Karjalan Sanomat
Karjalaisesta saunasta matkailutuotteeksi
Suuri saunatie -hanke säilyttää karjalaisen saunan perinnettä ja kehittää sen pohjalta nykyaikaisen karjalaisen saunan standardin.
Oma Mua
Šelaillen kalenterie piäšet ihmehelliseh Meččolah
Pimiekuušša kaikki halukkahat voijah oštua uuši Meččolan mifologija -etnokalenteri vuuvekši 2023. Painoš yhistäy karjalaista mifologijua, ekologijua ta “Kalevalan” luatimisen istorijua.
Karjalan Sanomat
Uusia hankkeita Karjalan hyväksi
Noin viisikymmentä nuorta Karjalan piireistä oppi tekemään apurahahakemuksia ja keksi uusia aktiviteetteja ja hankkeita Karjalan hyväksi.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль