Vepsläižed muštatišed tedomehen sil’mil

Vepsläižed muštatišed tedomehen sil’mil

Darja Švetsova
29.01.2021
Piterilaine tedomez’ da pirdai Anastasija Vaganova andoi ristituile voimusen ei vaiše lugeda muštatišid, no nägištada-ki niid ičeze sil’mil. Kuviden serii vepsläižiden muštatišiden pohjal tegihe sureks satuseks da lahjaks vepsän rahvahan täht.
Vepsläižiden muštatišiden kuvad oli ezitadud “Periodika”-paindištos Kuva: Darja Švecova
Vepsläižiden muštatišiden kuvad oli ezitadud “Periodika”-paindištos Kuva: Darja Švecova

– Anastasija, starinoiče ičeiž polhe. Kus sinä nügüd’ radad da eläd?

– Olen sündnu da kaznu Piteriš. Nece om minun kodilidn. Professijan mödhe minä olen mikrobiolog, Piterin universitetan radnik. Radan laboratorias, en openda üläopenikoid. Joudajal aigal oppin peniden rahvahiden kul’turad da kodiröunan istorijad.

– Minä tedan, miše sinä oled völ hüvä pirdai. Midä sinä navedid pirtta?

– Ka, minai om mugoine armastuz pirdmaha. Kut olen jo sanunu, joudajal aigal minä oppin peniden rahvahiden kul’turad. Se andoi minei väged da tahtod pirtta, ozutada muga minun melid rahvahan polhe. Ozutesikš, minä pirdan erazvuiččiden rahvahiden muštatišiden kuvid, niiden keskes oma vepsläižed-ki.

– Täl vodel sinun kuvad oli ezitadud ”Periodika”-paindištos. Oli-ik nece sinun ezmäine ozuteluz?

– Ezmäi minä ühtnin suomen kelen nedalin azjtegoihe. Se oli melentartuine da tarbhaine mahtišt minun täht. Sid’ minä oigendan ičein radod Vepsän kelen nedalin täht. Muštatišiden kuvad čomitiba ”Periodika”-paindišton seinäd. Toivon, miše ned tuliba mel’he ristituile, i nece om vaiše meiden radon augotiž, a edeleze mö tegeškandem ühtes völ äi melentartuižid projektoid. Kuvad pirdin projektan täht. Niiden pohjal om tehtud počtkartaižiden serii.

– Midä ut da melentartušt sinä löuzid vepsläižiš muštatišiš?

– Pidab sanuda, miše tundištadas rahvahanke, ezmäi pidab tedištada sen fol’klorad da vähäižen kel’t. Sišpäi minä zavodin pirtta erazvuiččiden rahvahiden muštatišid. Niiden keskes oma vepsläižed-ki. A ičemoi kuviden abul ozutan toižile-ki ristituile, mitte čoma om toižen rahvahan kul’tur da kel’. Minai om ičein grupp Vkontakte-socialižes verkos. Tulijas aigas tahtoižin ajelta vepsläižidennoks, miše gruppas oliži enamba tedoid necen rahvahan polhe.

– Om-ik jüged pirtta muštatišen bumagal? Oma-ik kuvad mugoižed, kut sinä tahtoid augotišes?

– Opalaks, minai ei olend voimust ajada Petroskoihe i kacta ozutelust ičein sil’mil, a vaiše fotokuvil. Kut i suomen kelen nedalil ozuteluz oli online- i offline-formas. Meletan, kuvad tuliba čomikš i mugoižikš, kut minä tahtoin. Konz pirdai voib valita, midä hän tahtoib pirtta i mi om hänen melen mödhe, se om hüvä azj, i ei ole mugoine jüged. Om tärged otta midä-ni hüvämelišt da pozitivišt. Ozutesikš, paksus muštatišed oma opalahižed, a minei pidab noustatada kacujiden henges hüväd rižad. Vaiše muga voib tehta rahvahan kul’turad melentartuižeks ristituiden täht.

– Kus voib nägištada sinun radoid völ? Voib-ik ostta niid?

– Minun ozutelused oma ei vaiše Petroskoiš, no Estonias, Jihvi-lidnas. Sigä om ozutadud ižoran da vodin rahvahiden muštatišiden kuvad. Minun töid voib nägištada Piterin kirjištoiš i toižiš kul’turpertiš. Nügüd’ minä vaumičen ozutelust Vihin-külän täht. Ku sanuda toden, minä en voind kuvitelda, miše minun kuvad voižiba olda melentartuižed da tarbhaižed ristituile erazvuiččiš tahoišpäi. Minun töd ei sa ostta. Minä en tahtoi erigata niidenke. Kaiken olen opalas, konz ned oma kus-se edahan. No ristitud voiba ostta počtkartaižed minun kuvidenke. En voi sanuda, miše tegen necidä den’goiden täht. Pirdan sikš, miše nece om minei hengen mödhe.

Vepsläižiden muštatišiden kuviden ozuteluz oli tehtud ”Periodika”-paindištos männuden voden sügüz’kun lopus, vepsän kelen nedalil. Se jäti kacujile čomid tundmusid da äi hüvid melid.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Teollisuustuotanto jälleen kasvussa
Vuoden 2022 laskun jälkeen Karjalan teollisuustuotanto kasvoi viime vuonna melkein prosentin. Suurinta kasvua oli koneiden ja laitteiden, kemikaalien ja metallituotteiden tuotannossa.
Oma Mua
Mandžoidu vuotammo heinykuun allukse
Tänä vuon vilu da lumekas kevät eisti peldoruavot. Oniegurannikon piirin Yllözen kyläh sijoitunnuon Karjalan fermeru -laitoksen johtai Ksenija Sosunkevič saneli, kui mennäh mandžoin kazvattamisruavot da kuduakse aigua vuotetah enzimästy muarjutulostu.
Karjalan Sanomat
Uusia mahdollisuuksia pohjoisille piireille
Kemin ja Belomorskin piireille laaditaan erityistä kehityssuunnitelmaa, joka ulottuu vuoteen 2035.
Oma Mua
Svuad’bufestivuali Moskovas keräi rahvastu Ven’an eri kolkispäi
Rahvahanvälizen Rossija-ozuttelun hantuzis enzimästy kerdua VDNH-keskukses piettih svuad’bufestivuali. Puarat Ven’an muan eri kolkispäi tuldih Moskovah yhtymäh kirjoihmenemizen pruazniekkupidoh.
Kipinä
Kertomukset
Ihmiset usein joutuvat epätavallisiin juttuihin, mutta eläintenkin elämässä tapahtuu eri hauskaa ja kiinnostavaa.
Karjalan Sanomat
Karjala on valmis metsäpaloihin
Kaikki metsäpalojen torjuntaan käytettävät koneet ja kalusto on tarkastettu. Vakinaiset palomiesten ja savuhyppääjien virat on täytetty.
Karjalan Sanomat
”Opetan vepsän kieltä tulevaisuuden hyväksi”
Vuoden opettaja -kilpailun voittanut Anastasija Jevtušenko haluaa vepsäläisten säilyttävän kielensä ja kulttuurinsa useita vuosia.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura lopettaa toimintansa
Karjala–Suomi-ystävyysseuran jäsenet äänestivät yhdistyksen toiminnan lopettamisesta. Seuran lakkauttaminen kestää vähintään pari kuukautta.
Oma Mua
Voinal murjottu lapsusaigu
On mennyh seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu. Nygöi on jiännyh pikoi näppine niilöi, ken nägi da mustau voinan sruastiloi da gorii. Enimyölleh elos nygöi ollah vai voinan lapset.
Karjalan Sanomat
Karjalan noitasapatti kutsuu mukaan
Folkfestivaali debytoi Petroskoissa 13. toukokuuta. Sen tavoitteena on saada nuoret kiinnostumaan karjalaisista perinteistä.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль