Vepsän runotusen marafon

Vepsän runotusen marafon

Darja Švecova
25.03.2020
Paginkluban adivoiš oli tetab Karjalas kirjutai i runoilii Oleg Mošnikov. Hän kirjutab venän kelel. Vastusel Mošnikov lugi runoid, prozad da ozuti pajoid, miččed om tehtud hänen runotekstoihe, a adivod lugiba hänen starinoid vepsän kelel.
Tuli läm’ vastuz. Oleg Mošnikov lugi runoid, prozad da ozuti pajoid, miččed om tehtud hänen runotekstoihe. Foto: Larisa Čirkova
Tuli läm’ vastuz. Oleg Mošnikov lugi runoid, prozad da ozuti pajoid, miččed om tehtud hänen runotekstoihe. Foto: Larisa Čirkova

Čomal Runotusen päiväl, mitte praznuitas 21. päiväl keväz’kud, vepsän Paginkluban adivoihe tuli tetab Karjalas kirjutai da runoilii Oleg Mošnikov.

Sanutas, miše kaik runoilijad oma taivhaližed ristitud. Löuta tarbhaižen sanan, miše kosketada ristitun henged, avaita toižile ičeze melid, abutada löuta südäimes vastusid kaikihe küzundoihe, voib olda, nece om-ki todesižen runoilijan tegend. Kaiken om melentartušt enamba tedištada armhan runoilijan polhe da küzuda, kuspäi tuleba runoilijan pähä nene čomad sanad da kuvaližed virkehed. Sikš vastuz runoilijanke kaiken om sur’ lahj lugijoiden täht. Runotusen päiväl, mitte kaikes mirus praznuitas 21. päiväl keväz’kud, vepsän Paginkluban ühtnikoil oli hüvä voimuz tundištadas vepsläižen kirjutajanke da runoilijanke Oleg Mošnikovanke. Hän om Venäman kirjutajiden sebran ühtnik  da  Karjalan man arvostadud kul’turan radnik. Vepsläižiden täht Oleg Mosnikov om tetab vepsläine kirjutai da runoilii, mitte kirjutab venäks. Oleg Mošnikovan jured oma vepsläižed. Iče Oleg om sündnu Petroskoihe, no laps’aigas äi aigad mäneti ičeze vepsläižen prababanke Praskovja Ušakovanke vepsläižes Šokš-küläs. Oleg paksus starinoičeb, kut Pašoi-baboi openzi pen’t prihašt navedimha vepsän kel’t da vepsän rahvahan tradicijoid. Necidä aigad Oleg muštab lujas hüvin nügüd’-ki da kävutab ičeze sädairados. Oleg Mošnikov zavodi kirjutada runoid völ školas. Hän lujas tahtoi olda kosmonavtan da lämoinsambutajan, sikš ezmäine-ki runo oli morsianoiden polhe. Tämbei Oleg Mošnikovan runoiš om armastuz ičeze jurihe da ezitatoihe. Händast tetas kut Karjalas, muga sen irdpolel-ki.

Löuta tarbhaižen sanan, miše kosketada ristitun henged, avaita toižile ičeze melid, abutada löuta südäimes vastusid kaikihe küzundoihe, voib olda, nece om-ki todesižen runoilijan tegend.

Runotusen päiväl Rahvahaližes kul’turkeskuses oli tehtud todesine vepsän runotusen marafon. Paginkluban vastusel Oleg Mošnikov lugi runoid, prozad da ozuti pajoid, miččed om tehtud hänen runotekstoihe. Kaik vastusen adivod abutiba runoilijale lugeda hänen starinoid vepsän kelel, miččid om kändnu Irina Sotnikova.

Oleg Mošnikov iče kirjutab runoid da prozad da völ tegeb toižiden runoilijoiden čomid kändmižid. Oleg kändi äjiden vepsläižiden runoilijoiden runoid vepsän kelespäi venän kel’he. Vepsläižed varastaba Oleg Mošnikovan ut kirjad, miččen nimi om ”Seičme koivud”. Kirjas om keratud seičemen vepsläižen runoilijan runod da niiden kändmižed venän kel’he. Paginkluban vastusel kuluiba erased vepsläižiden runoilijoiden čomad runod. Niiden keskes oliba Ol’ga Žukovan, Alevtina Andrejevan, Mihail Basninan da Galina Baburovan runod.

Vastusen tegijoile tuli pähä idei kucta ristituid ühtnemaha Vepsän runotusen marafonaha, i Runotusen päväks Paginkluban vedäi Larisa Čirkova tegi videod, kus ristitud lugeba čomad runod vepsän kelel. Ol’ga Žukova lugi ičeze runon baboin polhe, miččen venän kel’he kändi Oleg Mošnikov. Toižiden runoilijoiden runod lugiba vepsläižed erazvuiččiš posadoišpäi, lidnoišpäi da eskai maišpäi. Venänkeližid kändmižid lugi niiden tegii Oleg Mošnikov.  Muga Oleg andab voimusen ristituile, ked ei pagiškoi vepsäks, tundištadas vepsläižiden runoilijoidenke da heiden runotusenke venäl kelel. Vepsän runotuz ühtenzoiti rahvast necil päiväl. Ristitud erazvuiččiš maišpäi ühtes lugiba vepsläižiden runoilijoiden runod da ozutiba ičeze armastust penen rahvahan kul’turaha.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль