Vepsän rahvahan tradicijoiden mödhe

Vepsän rahvahan tradicijoiden mödhe

Irina Sotnikova
13.03.2020
Kvarcitnii-küläs ezmäižen kerdan tehtihe vepsän kul’turan fol’klorfestival’. Sihe ühtniba openikad Šokšun školaspäi, sädaikollektivad Šuotjärvespäi i Ladvaspäi. Festivalin ühtnikad kargaižiba, pajatiba, vändiba kantelel, ozutiba sarnan i lugiba runoid.
Vepsän kul’turan tedai, kaikiden sijaližiden etnokul’turižiden praznikoiden hengenlibutai i sädai Jurii Mugačev ihastoiti adivoid vändol stribunikal.
Vepsän kul’turan tedai, kaikiden sijaližiden etnokul’turižiden praznikoiden hengenlibutai i sädai Jurii Mugačev ihastoiti adivoid vändol stribunikal.

Ezmäižen kerdan Kvarcitnii-külän sijaližes kul’turpertiš pidetihe vepsän kul’turan fol’klorfestival’. Sen nimi oli ”Vepsän rahvahan tradicijoiden mödhe”. Praznikaha ühtniba openikad Šokšun školaspäi, sädaikollektivad Šuotjärvespäi i Ladvaspäi.  

Necil čomal tal’vpäiväl külän eläjil oli hüvä voimuz kosketadas vepsän kul’turanke, tradicijoidenke, kundelta čomad muzikad, kacta lapsiden ezitusid, nähtas tutabidenke i hüvä mänetada aigad. Sädajad meletaba, miše festival’ abutab kaita Änižröunan tradicijoid, tugedab sädaikollektivoid i abutab kehitoitta tradicionaližid radonmahtoid. 

Lapsed ühtes aigvoččidenke vaumičiba erazvuiččid nomeroid. Hö kargaižiba, pajatiba, vändiba kantelel, ozutiba sarnan, lugiba runoid, starinoičiba kanzan tradicijoiden polhe. 

Rahvahan sarn om üks’ fol’kloran päžanroišpäi. Kaikuččel rahvahal om ičeze sarnoid, miččiš om ozutadud rahvahan kolorit. Šokšun školan openikad ozutiba sarnan ”Kut uk möi lehmän”. Lapsed lujas hüvin vaumičihe, pagižiba kodikelel. Sarn oli ilokaz i lujas tuli mel’he kacujile. 

Festivalin adivoiden edes eziniba kaks’ Ladvan muzikškolan läpsiden sädaikollektivad: ”Ojaine”-ansambl’ Šoutjärvespäi i ”Hobedaižed jäntked”-ansambl’ Ladvaspäi. Lapsed ičeze ohjandajidenke vändiba čomid vepsläižid, karjalaižid i suomalaižid melodijoid stribunikoil. 

Mugoižed festivalid toba äi ihastust kut lapsile, muga aigvoččile-ki, abutaba kaita vepsän rahvahan tradicijoid, sidoba sug’pol’vid.

Šokšun vanhad eläjad Jurii Mugačev i Mihail Pidžakov pajatiba adivoiden täht pajoid ičeze kodikelel. Vepsän kul’turan tedai, kaikiden sijaližiden etnokul’turižiden praznikoiden hengenlibutai i sädai Jurii Mugačev mugažo ihastoiti adivoid vändol stribunikal. Hän ühtneb kaikihe vepsläižihe praznikoihe Änižröunas, iče kirjutab pajoid vepsän kelel i muzikad niihe, tegeb suren radon vepsän kul’turan i kelen kaičendan täht. Mihail Pidžakov mugažo ei seižu azjata. Hän om täuz’ energijad i väged. Äjan tegeb ičeze rahvahan tradicijoiden kaičendan täht. Hänen ”Paimnen pajo” lopi festival’an i jäti siš hüvän tundmusen. 

Festival’an aigan adivod voiba ühtneda melentartuižehe mastar’-klassaha, miččen vaumiči Vera Sergejevna Ostova. Hän lapsidenke tegi ”Jumalan sil’män” nitišpäi. Se kaičeb ičeze omištajad i kaikid pertin eläjid pahaspäi. 

Praznik tuli lujas čoma, kacmata sihe, miše rahvast oli vähä. Oli mel’he nähta vanhoid eläjid, äjad tuliba praznikale čomiš vepsläižiš sädoiš, scenal kului vepsän kel’, a kacujiden keskes – eläb vepsän pagin. Praznikan lopus Šokšun külän administaracijan pämez’ Viktoria Butorina andoi festivalin ühtnikoile diplomoid sanudes lämid sanoid kaikile tulijoile. 

Festival’ lopihe, henghe jäiba vaiše hüväd tundmused. Tahtoiše, miše nece festival’ tuliži hüväks tradicijaks küläs. Mugoižed azjtegod toba äi ihastust kut lapsile, muga aigvoččile-ki, abutaba kaita vepsän rahvahan tradicijoid, sidoba sug’pol’vid. 



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль