Vepsän ma taihehkuviš

Vepsän ma taihehkuviš

Julia Aprodu
19.09.2022
Venäman Rahvahaližele kuvadajale, akademikale, tetabale Karjalan mastarile Boris Nikolajevič Pomorcevale necen voden täudui 90 vot.
Karjalan kuvadai Boris Pomorcev. Kuva Karjalan Taidehmuzejan fondaspäi
Karjalan kuvadai Boris Pomorcev. Kuva Karjalan Taidehmuzejan fondaspäi

Venäman Rahvahaližele kuvadajale, akademikale, tetabale Karjalan mastarile Boris Nikolajevič Pomorcevale necen voden täudui 90 vot. 

Pomorcev lujas hüvin tedab Karjalad, hän eläb da radab Petroskoiš, no äjan ajeleb kistidenke da voimujuidenke valdkundadme, tegeb čudokahid londuzkuvid, kudambiš nägub hänen sur’ armastuz Pohjoižen röunaha.  

Boris Nikolajevič Pomorcev om sündnu Sahalin sarel Oha-küläha. Laps’aigan da noruden voded hän eli vanhembiden kodimal Irkutskijan agjas Angara-jogen čomal randal. Jo penen prihaižen Boris Pomorcev zavodi pirtta, openzihe Irkutskan Pioneran Dvorcas, lopi Sibiriš Taidehen da eskai Voinlendajan radmahttehtikumid. Karjalaha händast vedi služb Becovcas. Karjalan mal, neciš vauktoiden öiden, vauvhiden järviden i granitkal’l’oiden röunas B.N. Pomorcev jäi elamaha igäks, jäti službad i omišti ičeze elod kuvataideheze. Han päti kehitoitta pirdajan mahtoid da lahjavut. 


Kova da čoma Karjalan londuz, sured da pened külad, kus suriš parzišpäi om tehtud manradnikoiden pertid da čomad puižed pühäkodid tuli pirdajan mel’he, ne oma hänen kuviš. Han kuvadab Karjalan tihedad mecad, sinižid jogid da järvid, no ühtenzoitab londusenkuvad külänikoiden elon pirdoidenke. Boris Pomorcevale om lujas tärged ozutada, kut elab ristit küläs, kut hüvin radab, midä tegeb ičeze mahtokahil käzil. Pirdai omištab ičeze kuvataideht Kiži-saren čomudehe, külihe Änižen järven randoil.

Pirdajal om armaz Karjalan külä – Vikšica, miččihe hän omišti 11 kuvad. Üks’ niišpäi – ”Sobatpäiv” – om ezitadud Karjalan Taidehmuzejas. B.N. Pomorcev johtutab, kut kerdan, ajades külädme, nagišti randal – naižed vaumičiba sömad irdal, lämbitiba kül’betid, vereses il’mas dölan jäl’ges mujui savule trubaspai... Läz kül’betid oli koivhaugoiden kogo, ižandan veneh – randanno, ripuiba kuivamas verkod... Neicukaine plattos ilos jokseli märgheinadme, ihastui kezaha! Mugoine-ki ihastuz sündui siloi kuvadajan henges, hän seižuti mašinad i zavodi pirtta. Kuva tuli kebnašti, i nügüd’ siš kacujad nägeba todesižen külän elon.                                    

Boris Pomorceval om erine kacund londuzkuvan motivaha, erine maht segoita žanroiden stilistikoid. Muga kuvas ”Poigad. 1941. voz’” Suren voinan teman kuvadai ühtenzoitab külän temanke i starinoičeb, kut hahkpäižed vanhembad vediba venehel ičeze poigid frontha, kaimzi heid voinha kogonaine külä, naižed da lapsed. 

  

Vodel 1981, konz B.N. Pomorcev oli Karjalan Kuvadajiden sebran pämehen, hän tegi matkan pirdajiden täht vepsän röunaha, Šoutjärvehe. ”Kut sigä eläba ristitud?” – meleti Boris Nikolajevič, konz kerazihe ajada. I nägišti čoman suren külän, kus eläba ristitud-radnikad. Kuva ”Kevaz’ Šoutjärves” ozutab päipaštokahan homendesen küläs, čomad sured puižed pertid seižuba jogen randal, ne oma erimujuižed, käbedad, a keskuses vanh pert parzišpai, kuti eläb tervehzoitab toižid pertid-susedoid da rahvast. Kevädel kaikutte külänik oli holiš linmal, kut küntta mad da semeta kartohkpöudoid. Abuhu tuleba traktorad. Vepslaižed pagižeba: min semendad, sen rahnod. Kuvadai sanub kacujile, miše vepsän rahvahal, kudamb jo amuižiš aigoišpai eläb neniš tahoiš, om vahv elon da radon taba, se arvostab verod. 

Ei amu B.N. Pomorcev lopi kuvan «Vepsän röun». Mastar’ ozuti Gimrek-küläd, kus oli matkas aigaližel kevädel vodel 2015. Kuvan keskes koveroičeb leved külan te, pidust’ sidä oma puižed pertid da aidad, edahan mägel čomašti ülenub vanh jumalanpert’. Völ ei suland lumi, no londuz heraštub i kucub ristituid radho pöudoil. Ak kalunke lähteb teverele vastmaha poigad, verajad pertinno oma heittud. Koir-ki kulištades traktoran judud mugažo joksi tele, varastab ižandad. Tuleb eht, a senke lebaiduz-ki jügedan päivan jäl’ges. 

Kactes Boris Pomorcevan kuvihe, tuleb hol’ Karjalan küliden tulebaigan polhe, siš, midä varastab meiden külid, voim-ik mo kaita ičemoi pertid, armhembad röunad, ka mugažo meiden vanhoid veroid da hengen lähtkid. I meles oma vepslaižen runoilijan A. Andreevan sanad:

Kel min küzuda? Kenen viga, 
Miše küläižed armhad taclem? 
Elon velgad mö maksam igan, 
Sikš ku jürišpäi ičtämoi rästlem. 

B.N. Pomorcevad nimitadas ”Karjalan londusen da külan pajanikan”. I nügüd’ hän äjan matkustab, radab, pirdab, kuvadab. Mastarin taideh – tärged pagin Karjalas, sen čomuden da süviden elotradicijoiden polhe.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Komin runoloi nygöi lyydikse
Komin tazavallan kuulužan runoniekan Al’ona Jel’tsovan runoloi on kiännetty nygöi karjalan kielelegi.
Karjalan Sanomat
Puškinin kieli yhdistää kansoja ja maita
Runousteatteri Kredo -järjestö on edistänyt vuosia venäjän kieltä ja kulttuuria maailmassa. Nyt yhteistyökumppanit ovat Kirgisiasta ja Uzbekistanista.
Oma Mua
Luguperis nygyaigazeh kirjastossah
Veškelyksen kylä on ainavo Suojärven piiris, kudamal on kanzalline stuatussu. Moizennu kohtannu, kus eläy Veškelyksen istourii on paikalline kirjasto, kudai tänä vuon täytti 120 vuottu.
Karjalan Sanomat
Humanistiset opintolinjat kiinnostavat eniten
Suurin osa hakijoista eli 90 prosenttia hakee Petroskoin yliopistoon sähköisesti. Yhteishaku päättyy 25. heinäkuuta.
Karjalan Sanomat
Taimituotanto on kasvamassa Karjalassa
Taimitarhojen kasvihuoneet varustetaan lämmityslaitteilla. Niiden ansiosta havupuiden siemeniä kylvetään kaksi kertaa vuodessa.
Oma Mua
Šankarit vuaralla
II Karjalan iäremmäini parijuokšu “TeräšVuara” mäni Koštamukšen kaupunkipiirin Ponkkalahešša. Tänä vuotena kuot’ella omie voimie tuli 34 henkie.
Karjalan Sanomat
Salaatin tuottaja laajentaa tuotantoa
Uudessa kasvihuoneessa salaattia kasvatetaan ajanmukaisella ympäristöystävällisellä menetelmällä ilman maaperää.
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Karjalan Sanomat
Kielten tilanne puhuttaa tutkijoita
Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen valtuuskunta osallistui Venäjän suomalais-ugrilaisten tutkijoiden konferenssiin Joškar-Olassa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль