Vepsän kul’turan voz’ lopihe čomal praznikehtal

Vepsän kul’turan voz’ lopihe čomal praznikehtal

Maria Košeleva
20.01.2023
Vepsän kul’tursebr tegi 2022. voden ühthevedoid Karjalan rahvahiden sebruden kodiš.
Vepsän kul’tursebran ühtnikad. Kuva: Maria Košeleva
Vepsän kul’tursebran ühtnikad. Kuva: Maria Košeleva

Männuden voden lopus Vepsän kul’tursebr tegi ičeze radon ühthevedoid. 2022. voz’ oli Vepsän kul’turan voden. Vepsän kul’tursebr tegeb Vepsän kul’turan voden akcijan kerdan kümnes vodes 1999. vodespäi. Vepsän kul’turan voz’ oli lujas znamasine Vepsän kul’tursebran täht. Sen aigan oli tehtud äi hüvid, tarbhaižid azjoid, miččiden keskes oli vastusid, konferencijoid, seminaroid, kursid. Läksi eloho ”Kalevala”-eposan täuz’ versii vepsän kelel, sen tegii om Nina Zaiceva. Kezal mäni sur’ openduzsessii vepsän kelen opendajiden, muzejiden da kul’turkeskusiden radnikoiden täht, ”Kodima”-lugendlehtez tegi literaturižen konkursan, miččehe ühtniba eri-igäižed ristitud vepsläižiden elontahoišpäi. 

Tehmaha Vepsän kul’turan voden satusiden ühthevedoid kerazihe Vepsän kul’tursebran ühtnikad da sebranikad. Azjtego mäni sures da čomas Karjalan rahvahiden sebruden kodin praznikzalas. Praznikeht jo čoman tradicijan mödhe zavodihe Vepsän rahvahan horan ezitusespäi. Hor pajati ičeze parahimid da tutabid pajoid. Praznikan vedäjan oli Karjalan arvostadud artist vepsläine Aleksandra Aniskina. Vepsän kul’tursebran pämez’ Larisa Čirkova starinoiči Vepsän kul’turan voden azjtegoiš da niiden satusiš. Petroskoin universitetan vepsän kelen opendai Ol’ga Žukova tarkašti starinoiči openduzsessijan polhe, a Vepsän kul’tursebran aktivist Natalja Silakova starinoiči hüviš Vepsän kul’tursebran praktikoiš da niiden prezentacijoiš erazvuiččiš Venäman lidnoiš. 

Vepsän kul’turan vodes meile ozastui tehta äi tärktoid da melentartuižid azjtegoid.
Larisa Čirkova, Vepsän kul’tursebran pämez’

Praznikehtal Larisa Čirkova andoi kitändkirjeižid kaikile, ked abutiba Vepsän kul’turan voden tegemižes, a Rahvahaližen da regionaližen politikan ministerstvan radnikad andoiba kitändkirjižid sures panendas vepsän kelen da kul’turan kehitoitandaha. Vepsän kul’tursebran pämest Larisa Čirkovad lahjoitihe Karjalan pämehen korktal znamal ”Panendas Karjalan valdkundan kehitoitusehe”.

— Vepsän kul’turan vodes meile ozastui tehta äi tärktoid da melentartuižid azjtegoid. Tahtoin sanuda sur’ spasib meiden kul’tursebran ühtnikoile, ked abutiba tehta Vepsän kul’turan voden, – sanui Vepsän kul’tursebran pämez’ Larisa Čirkova vastusen aigan.

Uden voden tundmust lahjoiči tulii praznikale Pakaižuk ühtes ičeze vunukanke. Hö ozateliba kaikid adivoid tulijanke Uden vodenke da toivotiba heile kaiked hüväd. Eht lopihe čajun jomižel kalitkoidenke da magedoidenke pirgoidenke, muga, kut navediba vepsläižed. 

Vepsän kul’turan voz’ lopihe, no edel Vepsän kul’tursebrad varastab jo äi melentartuižid da čomid projektoid, satusid da tärktoid matkoid. 



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin
Valtion tuki vauhdittaa aunukselaisen yrittäjän vadelmantuotannon siirtymistä muovin alle.
Oma Mua
Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy.
Oma Mua
Paasonvuaru – Spuasanvuaru
Paaso, Helylän rinnal olii aiga korgei mägi on tulluh kuulužakse turistukohtakse. Sen nimi toven on aiga vaigei arbaitus.
Karjalan Sanomat
Tutkimusmatka rikastuttaa murrekarttaa
Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat lähtivät Tverin alueelle keräämään karjalankielistä aineistoa VepKar-korpusta ja äänitearkistoa varten. Matka on järjestetty Venäjän maantieteellisen seuran tuella.
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
Karjalan Sanomat
Yöttömät yöt valoisaksi aluksi
Karjalassa pidettiin ensimmäiset mönkijäcrossin mestaruuskisat. Kilpailemaan saapui lapsia ja nuoria Karjalasta, Pietarista ja Belgorodista.
Karjalan Sanomat
Elämäni polku on merkkiteos Karjalan kirjallisuudessa
Se edustaa tuoretta 2000-luvulla esiinnoussutta autoetnografista tutkimustapaa, jossa tutkijan omat kokemukset ja niistä kirjoitetut muistiinpanot muodostavat keskeisen aineiston.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль