Vepsän kul’turan voz’ lopihe čomal praznikehtal

Vepsän kul’turan voz’ lopihe čomal praznikehtal

Maria Košeleva
20.01.2023
Vepsän kul’tursebr tegi 2022. voden ühthevedoid Karjalan rahvahiden sebruden kodiš.
Vepsän kul’tursebran ühtnikad. Kuva: Maria Košeleva
Vepsän kul’tursebran ühtnikad. Kuva: Maria Košeleva

Männuden voden lopus Vepsän kul’tursebr tegi ičeze radon ühthevedoid. 2022. voz’ oli Vepsän kul’turan voden. Vepsän kul’tursebr tegeb Vepsän kul’turan voden akcijan kerdan kümnes vodes 1999. vodespäi. Vepsän kul’turan voz’ oli lujas znamasine Vepsän kul’tursebran täht. Sen aigan oli tehtud äi hüvid, tarbhaižid azjoid, miččiden keskes oli vastusid, konferencijoid, seminaroid, kursid. Läksi eloho ”Kalevala”-eposan täuz’ versii vepsän kelel, sen tegii om Nina Zaiceva. Kezal mäni sur’ openduzsessii vepsän kelen opendajiden, muzejiden da kul’turkeskusiden radnikoiden täht, ”Kodima”-lugendlehtez tegi literaturižen konkursan, miččehe ühtniba eri-igäižed ristitud vepsläižiden elontahoišpäi. 

Tehmaha Vepsän kul’turan voden satusiden ühthevedoid kerazihe Vepsän kul’tursebran ühtnikad da sebranikad. Azjtego mäni sures da čomas Karjalan rahvahiden sebruden kodin praznikzalas. Praznikeht jo čoman tradicijan mödhe zavodihe Vepsän rahvahan horan ezitusespäi. Hor pajati ičeze parahimid da tutabid pajoid. Praznikan vedäjan oli Karjalan arvostadud artist vepsläine Aleksandra Aniskina. Vepsän kul’tursebran pämez’ Larisa Čirkova starinoiči Vepsän kul’turan voden azjtegoiš da niiden satusiš. Petroskoin universitetan vepsän kelen opendai Ol’ga Žukova tarkašti starinoiči openduzsessijan polhe, a Vepsän kul’tursebran aktivist Natalja Silakova starinoiči hüviš Vepsän kul’tursebran praktikoiš da niiden prezentacijoiš erazvuiččiš Venäman lidnoiš. 

Vepsän kul’turan vodes meile ozastui tehta äi tärktoid da melentartuižid azjtegoid.
Larisa Čirkova, Vepsän kul’tursebran pämez’

Praznikehtal Larisa Čirkova andoi kitändkirjeižid kaikile, ked abutiba Vepsän kul’turan voden tegemižes, a Rahvahaližen da regionaližen politikan ministerstvan radnikad andoiba kitändkirjižid sures panendas vepsän kelen da kul’turan kehitoitandaha. Vepsän kul’tursebran pämest Larisa Čirkovad lahjoitihe Karjalan pämehen korktal znamal ”Panendas Karjalan valdkundan kehitoitusehe”.

— Vepsän kul’turan vodes meile ozastui tehta äi tärktoid da melentartuižid azjtegoid. Tahtoin sanuda sur’ spasib meiden kul’tursebran ühtnikoile, ked abutiba tehta Vepsän kul’turan voden, – sanui Vepsän kul’tursebran pämez’ Larisa Čirkova vastusen aigan.

Uden voden tundmust lahjoiči tulii praznikale Pakaižuk ühtes ičeze vunukanke. Hö ozateliba kaikid adivoid tulijanke Uden vodenke da toivotiba heile kaiked hüväd. Eht lopihe čajun jomižel kalitkoidenke da magedoidenke pirgoidenke, muga, kut navediba vepsläižed. 

Vepsän kul’turan voz’ lopihe, no edel Vepsän kul’tursebrad varastab jo äi melentartuižid da čomid projektoid, satusid da tärktoid matkoid. 



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Liity mukaan puheiden keräämiseen
Karjalan kielitieteilijät ovat käynnistäneet projektin, jossa halukkaat voivat äänittää vepsän tai karjalan murteita puhuvien sukulaistensa tai tuttaviensa puhetta.
Oma Mua
Roštuon vetehini
Luve Kalevalan karjalan kielen kurššien opaštujien starina ta šuat tietyä mitä kummua voit šattuo Roštuon taika-aikana.
Kipinä
Loksi
Kontupohjalaiset koululaiset Daniil ja Sofia Rigoninit keksivät kertomuksia käpylinnun poikasesta Loksista.
Karjalan Sanomat
Laboratoriossa vatkataan teatteria ja suomen kieltä
Suomenkielisen teatterin laboratorio aloitti tänään toimintansa Suomi-talossa Pietarissa. Kuukauden aikana sen jäsenet opiskelevat näyttelijäntyötä ja suomen kieltä.
Oma Mua
Opastajien desantu Videles
Talvikuul Anuksen čupun Videlen kyläs vastavui enämbi nelliäkymmendy školan ruadajua Karjalan eri čuppulois.
Kipinä
Todesižed starinad živatoiden polhe
Todesižed starinad kodi- da mecživatoiden polhe.
Oma Mua
Makšalillit
Pekka Perttu kertou tarinan, mintäh Pirttilahen koko kylövehtä ruvettih nimittelömäh Makšalilliksi.
Karjalan Sanomat
Rinteen sukutarina: kirja ilmestyi nyt venäjäksi
Petroskoilaissyntyinen muusikko ja toimittaja Arto Rinne on venäjäntänyt oman elämäkerrallisen kirjansa Karjalaan kaikonneita.
Karjalan Sanomat
Kanteleensoittajien liitto alkoi toimia udelleen
Karjalan kanteleensoittajien liitto on saanut kansalaisjärjestön aseman.
Oma Mua
Uuvvenvuuvven ihmehet
Uuvven vuvven uattona mie kävelin meččäpolkuja myöten, ihualin mečän talvista korissušta, vuotin uušie vaikutelmie ta tapuamisie.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль