Vepsän kul’turan voz’ lopihe čomal praznikehtal

Vepsän kul’turan voz’ lopihe čomal praznikehtal

Maria Košeleva
20.01.2023
Vepsän kul’tursebr tegi 2022. voden ühthevedoid Karjalan rahvahiden sebruden kodiš.
Vepsän kul’tursebran ühtnikad. Kuva: Maria Košeleva
Vepsän kul’tursebran ühtnikad. Kuva: Maria Košeleva

Männuden voden lopus Vepsän kul’tursebr tegi ičeze radon ühthevedoid. 2022. voz’ oli Vepsän kul’turan voden. Vepsän kul’tursebr tegeb Vepsän kul’turan voden akcijan kerdan kümnes vodes 1999. vodespäi. Vepsän kul’turan voz’ oli lujas znamasine Vepsän kul’tursebran täht. Sen aigan oli tehtud äi hüvid, tarbhaižid azjoid, miččiden keskes oli vastusid, konferencijoid, seminaroid, kursid. Läksi eloho ”Kalevala”-eposan täuz’ versii vepsän kelel, sen tegii om Nina Zaiceva. Kezal mäni sur’ openduzsessii vepsän kelen opendajiden, muzejiden da kul’turkeskusiden radnikoiden täht, ”Kodima”-lugendlehtez tegi literaturižen konkursan, miččehe ühtniba eri-igäižed ristitud vepsläižiden elontahoišpäi. 

Tehmaha Vepsän kul’turan voden satusiden ühthevedoid kerazihe Vepsän kul’tursebran ühtnikad da sebranikad. Azjtego mäni sures da čomas Karjalan rahvahiden sebruden kodin praznikzalas. Praznikeht jo čoman tradicijan mödhe zavodihe Vepsän rahvahan horan ezitusespäi. Hor pajati ičeze parahimid da tutabid pajoid. Praznikan vedäjan oli Karjalan arvostadud artist vepsläine Aleksandra Aniskina. Vepsän kul’tursebran pämez’ Larisa Čirkova starinoiči Vepsän kul’turan voden azjtegoiš da niiden satusiš. Petroskoin universitetan vepsän kelen opendai Ol’ga Žukova tarkašti starinoiči openduzsessijan polhe, a Vepsän kul’tursebran aktivist Natalja Silakova starinoiči hüviš Vepsän kul’tursebran praktikoiš da niiden prezentacijoiš erazvuiččiš Venäman lidnoiš. 

Vepsän kul’turan vodes meile ozastui tehta äi tärktoid da melentartuižid azjtegoid.
Larisa Čirkova, Vepsän kul’tursebran pämez’

Praznikehtal Larisa Čirkova andoi kitändkirjeižid kaikile, ked abutiba Vepsän kul’turan voden tegemižes, a Rahvahaližen da regionaližen politikan ministerstvan radnikad andoiba kitändkirjižid sures panendas vepsän kelen da kul’turan kehitoitandaha. Vepsän kul’tursebran pämest Larisa Čirkovad lahjoitihe Karjalan pämehen korktal znamal ”Panendas Karjalan valdkundan kehitoitusehe”.

— Vepsän kul’turan vodes meile ozastui tehta äi tärktoid da melentartuižid azjtegoid. Tahtoin sanuda sur’ spasib meiden kul’tursebran ühtnikoile, ked abutiba tehta Vepsän kul’turan voden, – sanui Vepsän kul’tursebran pämez’ Larisa Čirkova vastusen aigan.

Uden voden tundmust lahjoiči tulii praznikale Pakaižuk ühtes ičeze vunukanke. Hö ozateliba kaikid adivoid tulijanke Uden vodenke da toivotiba heile kaiked hüväd. Eht lopihe čajun jomižel kalitkoidenke da magedoidenke pirgoidenke, muga, kut navediba vepsläižed. 

Vepsän kul’turan voz’ lopihe, no edel Vepsän kul’tursebrad varastab jo äi melentartuižid da čomid projektoid, satusid da tärktoid matkoid. 



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Natalja Čikina: karjalaisen kirjallisuon yštävä
Kirjallisuon tutkija Natalja Čikina on tutkin, luatin tunnetukši ta eistän Karjalan kanšallista kirjallisutta melkein vuosinellännekšen ajan. Hiän viettäy merkkipäivyäh 29. šyyškuuta.
Karjalan Sanomat
Erikoinen muuttaa käsitystä näyttelijäntyöstä
Petroskoissa kymmenen vuotta sitten perustettu teatteriryhmä yhdisti hammaslääkäreitä, opettajia, kampaajia, psykologeja, taloustieteilijöitä, lääkäreitä ja urheilijoita.
Karjalan Sanomat
Kieltä oppii pelaamalla
Kalmukiassa luotiin Kansallisaarre-mobiilipeli, jonka avulla opiskellaan Venäjän vähemmistökieliä.
Oma Mua
Potakašta tuli hyvä šato Šuojun lähellä
Muanviljelijä Andrei Sosunkevič šuau noin 800 šiemenpotakkua ta 600 tonnie ruokapotakkua 60 hehtarilta.
Karjalan Sanomat
Tervetuloa oppimaan kieliä
Periodika-kustantamon talossa ilmaiseksi pidettäville karjalan, suomen ja vepsän kielen kursseille on hakeutunut yli sata ihmistä.
Karjalan Sanomat
Työ on minulla etusijalla
Petroskoin suomalais-ugrilaisen koulun johtaja Natalja Barkalova täytti 14. syyskuuta 55 vuotta. Merkkipäivän kynnyksellä haastattelimme häntä.
Kodima
Rad minai om ezmäižel sijal
14. sügüz’kud Petroskoin Suomalaiž-ugrilaižen školan pämez’ Natalja Barkalova praznuiči ičeze 55-vottušt jubilejad. Kanman necidä znamasišt päiväd mö vastsimoiš hänenke.
Karjalan Sanomat
Nikolai Roerichin jalanjäljillä
Taidehistorioitsija Helena Soini käsittelee kirjassaan Roerichin taidetta Sortavalan vuoden 1918 tapahtumien yhteydessä.
Oma Mua
Nero kaikkiel pädöy
Anuksen pirin Ylägien kyläzes eläy tovelline karjalaine nerokaššali Šidarev Vladimir Andrejevič. Sulakuul häi täytti 60 vuottu.
Oma Mua
Suarimägie elavuttamas yhtes hierulazienke
Märgien kylän pruazniekas tuttavuin Suarimäin tousan johtajan L’ubov’ Mihailovna Zaharovanke. Häi taratti tousan ruavos da kučui gostih Suarimägeh kaččomah paikallistu muzeidu da hierun ruadoloi.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль