Vepsä ja tverinkarjala mukaan kielikilpailuun

Margarita Pehkonen
08.11.2024
Tänä vuonna yleisvenäläisessä äidinkielten kielikilpailussa on mukana 53 kieltä. Tällä kertaa tehtävät koskevat myös vepsää ja tverinkarjalaa.
Sääntöjen mukaan kielikilpailun voittajilla on oikeus joko päästä yliopiston filologian tai pedagogiikan opintolinjoille ilman pääsykokeita tai saada venäjän kielen kokeesta sata pistettä. Kuva: Karjalan Sanomien arkisto
Sääntöjen mukaan kielikilpailun voittajilla on oikeus joko päästä yliopiston filologian tai pedagogiikan opintolinjoille ilman pääsykokeita tai saada venäjän kielen kokeesta sata pistettä. Kuva: Karjalan Sanomien arkisto

Yleisvenäläinen äidinkielten kielikilpailu järjestetään taas Venäjällä. Tänä vuonna kielikilpailussa on yli 50 kieltä. Uusina tulokkaina ovat vepsän kielen ja tverinkarjalan sarjat.

— Vepsän sarjan tehtävät ovat laatineet Pietarissa sijaitsevan Venäjän valtion pedagogisen yliopiston opettajat. Tverinkarjala on lisätty kielikilpailuun Tverin valtionyliopiston aloitteesta, Petroskoin yliopiston itämerensuomalaisen filologian laitoksen opettaja ja kielikilpailun Karjalan-kuraattori Svetlana Korobeinikova kertoo.

Tverinkarjalan ja vepsän kilpailut järjestetään tänä vuonna pilottina.

— Tavallisesti kielikilpailu koostuu kahdesta vaiheesta. Ensimmäinen vaihe on etävaihe ja toinen eli finaalivaihe pidetään lähimuodossa. Niissä sarjoissa, jotka ovat mukana kilpailussa pilottina, on vain etävaihe, Korobeinikova sanoo.

Pilottivaihe antaa kielikilpailun järjestäjille mahdollisuuden analysoida tehtävät ja tulokset.

— Ensi vuonna vepsän ja tverinkarjalan kilpailut koostuvat kahdesta sarjasta muiden kilpailussa mukana olevien kielten tapaan.

Tverinkarjala on lisätty kielikilpailuun Tverin valtionyliopiston aloitteesta
Svetlana Korobeinikova, Petroskoin yliopiston itämerensuomalaisen filologian laitoksen opettaja ja kielikilpailun Karjalan-kuraattori

Kielikilpailussa on myös livvin- ja varsinaiskarjalan sarjat. Tehtävät ovat laatineet Petroskoin yliopiston itämerensuomalaisen filologian laitoksen opettajat.

— Tehtävät koskevat sanastoa, kieli- ja lauseoppia, tekstin ymmärtämistä ja kirjallisuutta, Korobeinikova luettelee.

Petroskoin yliopisto on mukana kielikilpailussa kolmatta vuotta peräkkäin. Yliopiston opettajille syntyy aina vaikeuksia kirjallisuustehtävien laatimisessa.

— Kirjallisuustehtävät perustuvat kaunokirjallisuuteen. Sopivia karjalankielisiä katkelmia on vaikea löytää, Korobeinikova kertoo.

Hänen mukaansa kirjallisuustehtävät tuovat vaikeuksia kielikilpailun osallistujillekin. 

— Näiden tehtävien suorittamisesta nuoret voivat saada paljon pisteitä. Suurin vaikeus on siinä, että monet eivät ymmärrä karjalankielistä tekstiä eivätkä voi suorittaa tehtäviä, Korobeinikova huomauttaa.

Oppilailla on mahdollisuus valmistautua kielikilpailuun vastaamalla kokeiluversion kysymyksiin.
Svetlana Korobeinikova, Petroskoin yliopiston itämerensuomalaisen filologian laitoksen opettaja ja kielikilpailun Karjalan-kuraattori

Kilpailun ensimmäinen vaihe eli etävaihe alkaa maanantaina 11. marraskuuta. Kielikilpailu järjestetään kahdessa sarjassa. Toisessa kilpailevat kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaiset, toisessa yläluokkalaiset.

— Jotkut pelkäävät osallistumista tähän kilpailuun. Olen sitä mieltä, että jokainen vähemmistökieliä lukeva koululainen voi kokeilla voimiansa. Oppilailla on mahdollisuus valmistautua kielikilpailuun vastaamalla kokeiluversion kysymyksiin, Korobeinikova kertoo.

Kokeiluversiot löytyvät kielikilpailun kotisivuilta.

— Kokeiluversioina varsinaisja livvinkarjalan sarjoissa käytetään viime vuoden kielikilpailun tehtäviä.

Kilpailun etävaihe päättyy 10. tammikuuta 2025.

— Kielisarjoja kilpailussa on paljon. Kilpailu yhdistää tuhansia osallistujia. Monet suorittavat tehtäviä uudenvuoden lomalla. Silloin kuormitus kasvaa tuntuvasti ja sivusto voi lakata toimimasta kunnolla. Siitä syystä järjestäjät pyytävät suorittamaan tehtäviä etukäteen.

— Olisi hyvä jos karjalan kieltä lukevat koululaiset suorittaisivat tehtävät jo joulukuun loppuun mennessä, Korobeinikova ehdottaa.

Ensimmäisen vaiheen vastaukset tarkistetaan automaattisesti.

Kilpailun toiseen eli finaalivaiheeseen pääsevät koululaiset, jotka saavat etävaiheessa eniten pisteitä.

— Toinen vaihe järjestetään ensi helmikuun lopussa. Karjalassa kielikilpailun finaalivaiheen pitopaikkana on Petroskoin yliopisto, Korobeinikova kertoo.

Finaalivaiheen tehtävien suorittamiseen on varattu neljä tuntia.

Olisi hyvä jos karjalan kieltä lukevat koululaiset suorittaisivat tehtävät jo joulukuun loppuun mennessä.
Svetlana Korobeinikova, Petroskoin yliopiston itämerensuomalaisen filologian laitoksen opettaja ja kielikilpailun Karjalan-kuraattori

Kiinnostus kielikilpailuun on kasvussa Karjalassa. Kaksi vuotta sitten finaalivaiheeseen osallistui seitsemän karjalan kieltä lukevaa nuorta. Viime vuonna finalistien määrä kasvoi 19:ään.

Kiinnostuksen kasvun syy on selvä. Voitto kilpailussa tuo koululaisille etuja yhteishaussa.

— Kielikilpailun voittajilla on oikeus joko päästä yliopiston filologian tai pedagogiikan opintolinjoille ilman pääsykokeita tai saada venäjän kielen pääsykokeesta sata pistettä, Korobeinikova kertoo.

Sääntöjen mukaan sata pistettä saavat vain ne kilpailun voittajat, jotka ovat saaneet vähintään 75 pistettä venäjän kielen ylioppilaskokeessa.

Todistus voitosta on voimassa neljä vuotta.

Voittajaksi eri sarjoissa kaksi vuotta peräkkäin

Kaksi vuotta sitten parhaan tuloksen yleisvenäläisen äidinkielten kielikilpailun varsinaiskarjalan sarjassa sai pietarilainen Georgi Netšajev-Liukkonen.

Viime vuonna hän päätti kokeilla voimiaan livvinrarjalan tehtävien suorittamisessa. Siinäkin sarjassa hän pääsi toiseen vaiheeseen ja sai finaalissa parhaat pisteet.

— Ei ole ongelmaa, että sama ihminen voitti eri sarjoissa kaksi vuotta peräkkäin. Se on ainutlaatuista, Petroskoin yliopiston itämerensuomalaisen filologian laitoksen opettaja ja kielikilpailun Karjalan-kuraattori Svetlana Korobeinikova kertoo.

Viime vuonna Netšajev-Liukkonen oli kymmenesluokkalainen. Hänellä on siis oikeus osallistua kielikilpailuun tänäkin vuonna.

— Olisi hyvä jos ensi vuonna yleisvenäläisessä kielikilpailussa olisi myös vepsän kielen linja, Netšajev-Liukkonen kertoi Karjalan Sanomille viimekeväänä.

Unelmista pitää tehdä totta.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
OperaVita lupaa taas yllätyksiä
Tänä vuonna nuorten oopperatähtien festivaalin ohjelmistossa on barokkikonsertti, Tosca ja suuri gaala. Tapahtuma järjestetään jo seitsemännen kerran.
Oma Mua
Pomorien päivä Neva-joven rannoilla
Venäjän etnografisešša musejošša piettih Pomorien kulttuurin päivä.
Karjalan Sanomat
Venäjän kansat mukaan saneluun
Suuri etnografinen sanelu on järjestetty tänä vuonna kymmenennen kerran. Kysymyksiin voi vastata lähi- tai etämuodossa 8. marraskuuta saakka.
Oma Mua
Forumin šilmänpistehenä oltih vepšäläiset
Šajekuun 19.—21. päivinä Petroskoissa vietettih Enšimmäini Venäjän vähälukusien kantakanšojen forumi.
Karjalan Sanomat
”Kesä tulee, tuuli tuulee, ilma muuttuu, sade suuttuu”
Lorukilpailu herätti suurta kiinnostusta, siihen saatiin 96 lorua. Kilpailu oli tarkoitettu suomea, karjalaa ja vepsää lukeville oppilaille ja heidän opettajilleen.
Karjalan Sanomat
Lastulevytehdas toimii jälleen
DOK Kalevala -lastulevytehdas on kunnostettu kokonaan viime vuoden tulipalon jälkeen. OSB-levyjen valmistus on alkanut uudelleen ja on jo päässyt täydelle teholle. Tehdas valmistaa 400 000 kuutiometriä lastulevyjä vuodessa.
Oma Mua
Lapsienkazvattai Priäžäspäi yhtyi kogo Ven’an kilbah
Bur’atien Ulan-Ude -linnas piettih kogo Ven’an kilbu “Paras muamankielen da literatuuran opastai – 2025”.
Karjalan Sanomat
Kulttuurin perään Kemerovosta Karjalaan
Maaseudun kulttuurityöntekijä -ohjelman avulla Aleksandra Prokofjeva muutti viime kesänä Sortavalaan. Hän työskentelee ohjaajana kulttuurikeskuksessa.
Karjalan Sanomat
”Muistan sen kuin eilisen”
Isänmaallisen sodan ankeita vuosia Aili Korotjajeva eli Leningradin alueella ja Siperiassa. Pahinta nälkää hän koki talvella 1941—1942, Leningradin piirityksen aikana.
Oma Mua
Уnzimäzel tiijollizel laitoksel – 95 vuottu
Tänä vuon Karjalan ezmäine tiijolline instituuttu, tänäpäi – Kielen, literatuuran da histourien instituuttu, täyttäy 95 vuottu.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль