Kielikurssit edelleen vankassa suosiossa

Kielikurssit edelleen vankassa suosiossa

Julia Veselova
04.10.2021
Periodika-kustantamon karjalaisten, suomalaisten ja vepsäläisten resurssi ja kielikeskuksen järjestämät kansalliskielten kurssit ovat täydessä vauhdissa.
Lauantaisin Karjalan tv- ja radioyhtiön toimittaja Marija Filatova opettaa halukkaille vepsää. Kuva: Julia Veselova
Lauantaisin Karjalan tv- ja radioyhtiön toimittaja Marija Filatova opettaa halukkaille vepsää. Kuva: Julia Veselova

Karjalan, vepsän ja suomen kielikurssien kysyntä on tänä vuonna jälleen suuri. Satakunta ihmistä alkoi opiskella kansalliskieliä Periodika-kustantamon karjalaisten, suomalaisten ja vepsäläisten resurssi- ja kielikeskuksen järjestämillä kursseilla. Vapaita paikkoja on vielä jäljellä, mutta vähän.

— Kielikurssien suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Ihmiset pyrkivät puhumaan suomea, karjalaa ja vepsää. Monet ilmoittautuivat kielikursseille jo viime keväänä, karjalaisten, suomalaisten ja vepsäläisten resurssi- ja kielikeskuksen asiantuntija Alina Kartynen sanoo.

Tänä syksynä halukkaat voivat opiskella kieliä niin alkeis- kuin myös jatkokurssilla.

— Viime vuoden alkeiskurssin oppilaat kirjoittautuivat tänä vuonna jatkokurssille. Jatkokurssilla voi opiskella suomea, karjalaa ja vepsää, Kartynen sanoo.

Parhaillaan Karjalassa on suuri kiinnostus kansalliskieliä kohtaan.

— Ilmaiset kurssit motivoivat ihmisiä opiskelemaan suomea, karjalaa ja vepsää. Toivon, että tulevaisuudessa kurssilta valmistuneet tilaavat Periodikan julkaisemia suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä, Periodika-kustantamon johtaja Natalja Sinitskaja sanoo.

Kerran viikossa voin antaa vain yleistä tietoa kielestä. Avaan ovet ja kerron kielen salaisuuksia.
Tatjana Islamaeva, Karjalan tasavallan Suomen kielen keskus -järjestön puheenjohtaja

Karjalan tasavallan Suomen kielen keskus -järjestön puheenjohtajan Tatjana Islamaevan suomen kielen jatkokurssi on suurin.

— Ilmoittautuneita on paljon, mutta oppitunnille tulee vähän yli 20 ihmistä. Ryhmässä on pääasiassa uusia ihmisiä, ja viime vuoden kurssilaisista on viisi—kuusi henkilöä, Islamaeva sanoo.

Oppitunneilla käsitellään syvempää kielioppia.

— Kerran viikossa voin antaa vain yleistä tietoa kielestä. Avaan ovet ja kerron kielen salaisuuksia. Sitten oppilaiden pitää opiskella suomea itsenäisesti, opettaja huomauttaa.

Islamaevan mukaan jokaisella oppilaalla on oma tavoite. Toiset haluavat opiskella Suomessa, toiset matkustavat paljon tai haluavat puhua samaa kieltä Suomessa asuvien sukulaisten kanssa.

Tänä vuonna kielikurssilla on kaksi suomen kielen opettajaa. Lauantaisin Tatjana Morozova pitää suomen kielen maksullista kurssia. Viime vuonna Morozova opetti suomea aloittelijoille, ja tänä lukuvuonna hänellä on jatkokurssi, jolle on vielä pari vapaata paikkaa.

— Oppitunti maksaa 250 ruplaa, Kartynen sanoo.

Vepsän kielen ääntäminen ei ole vaikea. Minun pitää opiskella enemmän sanoja ja silloin pystyn ymmärtämään vepsää.
Andrei Ijudin, vepsän kielen kurssilainen

Vepsän kielen kurssilaisella Andrei Ijudilla on vepsäläisiä sukujuuria, muttei hän osaa vepsää.

— Isoisäni puhui vepsää. Lapsena ymmärsin kaiken, mutta nyt en osaa sanaakaan. Vepsä kuulostaa minusta tutulta eikä vieraalta kieleltä, Ijudin kertoo.

Tänä vuonna Ijudin päätti käydä kurssilla.

— Ääntäminen ei ole vaikea. Minun pitää opiskella enemmän sanoja ja silloin pystyn ymmärtämään vepsää, hän sanoo.

Kurssilla vepsää opettaa Karjalan tv- ja radioyhtiön toimittaja Marija Filatova. Tänä vuonna vepsän kurssille ilmoittautui paljon ihmisiä. Ryhmässä on paljon uusia oppilaita.

Kielikurssilla on nuoria, aikuisia ja ikäihmisiä.

— Yläkoululaisten vanhemmat käyvät kurssilla, koska haluavat osata kieltä lapsensa rinnalla, Kartynen sanoo.

Mitä enemmän kursseja, sitä paremmin

Kielikurssit pidetään kerran viikossa pääasiassa iltaisin. Oppitunti kestää puolitoista tuntia. Kurssit ovat ilmaiset. Kielikurssit on järjestetty Karjalan kansallisuuspolitiikan ministeriön tuella.

Periodika-kustantamon karjalaisten, suomalaisten ja vepsäläisten resurssija kielikeskus on järjestänyt myös lyydin kielen kurssit. Ryhmä ei ole suuri, ja vapaita paikkoja on vielä.

— Kurssin opettajana on toisena vuotena peräkkäin eläkeläinen Ljudmila Aleksejeva. Kurssilaiset ovat Petroskoista ja Kentjärven kylästä, Periodika-kustantamon johtaja Natalja Sinitskaja sanoo.

Karjalan kielen kurssit pidetään myös Karjalan rahvahan liitossa. Suomea voi lukea myös evankelis-luterilaisessa kirkossa Petroskoissa.

— Meillä ei ole mitään kilpailua. Mitä enemmän kursseja on, sitä paremmin, Sinitskaja sanoo.




ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Suomen kieli Vieljärvellä: kiinnostus ei ole korkealla
Parhaillaan 57 koululaista lukee suomea Vieljärven keskikoulussa. Lapset valitsevat, kumpaa kieltä opiskella: karjalaa tai suomea.
Oma Mua
Yhteisruato tuou enemmän löytöjä musejoilla
Karjalan kanšallini ta Venäjän etnografini musejo allakirjutettih šopimuš yhteisruavošta.
Kodima
Ičeladuine tundmuz
Petroskoin universitetas mäni kvest. Ezmäižen voz’kursan openikad, kudambad opendaba vepsän kel’t tundištihe vepsän kelenke da kodviba jo sadud tedoid.
Karjalan Sanomat
Verkkotunnit yhdistävät oppilaita kieliviikolla
Karjalan suomen kielen viikkoon osallistuvat Kostamuksen 1. koulu ja sen ystävyyskoulut Kuhmosta, Sotkamosta ja Oulusta sekä Kainuun opisto.
Oma Mua
Lumetoin kešä tai matka Karjalan ta Murmanskin alovehella
Pohjosešta kešäštä rikeneh šanotah, jotta še on lyhyt ta vähän lumini. Kešä 2021 oli lumetoin. Näyttäy šiltä, jotta še oli kuumin kešä, min olen muistan. Tänä kešänä ihaššuttavava šeikkailuna oli matka Karjalan ta Murmanskin alovehella.
Karjalan Sanomat
Teriberka häviää katsojien nähden
Petroskoilainen taiteilija Sergei Terentjev kertoo Teriberkan-matkastaan yllättävällä tavalla. Näyttelyssä Vyhod-mediakeskuksessa tekijän tahdosta maalaukset muuttuvat päivä toisensa jälkeen.
Oma Mua
Galina Jevdokimova: puoli vuozisadua školas
Ven’al 5. ligakuudu pietäh Opastajan päivy. Jessoilan školan opastaja Galina F’odorovna Jevdokimova on ruadanuh školas puolen vuozisadua.
Oma Mua
Työ runoperintehen šäilyttämisekši ei piety
Kieliresurssikeškukšešša vietettih karjalaisella runoperintehellä ta pohjosen kantakanšojen eeppisellä perinnöllä omissettu seminari. Tilaisuš on Karjalaisien runojen vuuvven piätapahtumie.
Karjalan Sanomat
Visakoivut kasvavat nyt Ruskealassa
Istutukset olivat osa Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen ja marmoripuiston yhteistyötä.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль