Vapaaehtoisten apua piirin asukkaille

Vapaaehtoisten apua piirin asukkaille

Julia Veselova
13.02.2023
Vapaaehtoiset opiskelijat lähtivät Karjalan piireihin auttamaan ikäihmisiä ja pitämään työpajoja koululaisille. Karjalassa pidettiin vapaaehtoisten tempaus.
Nuorten vapaaehtoistempaus yhdistää ympäristöystävällisen ja sosiaalisen toiminnan. He muun muassa tekivät lumitöitä ja hakkasivat polttopuita. Kuva: Tempauksen VKontakte-sivu
Nuorten vapaaehtoistempaus yhdistää ympäristöystävällisen ja sosiaalisen toiminnan. He muun muassa tekivät lumitöitä ja hakkasivat polttopuita. Kuva: Tempauksen VKontakte-sivu

Joka talvi opiskelijat lähtevät kymmeneksi päiväksi Karjalan piireihin auttamaan paikallista väestöä. Tänä vuonna vapaaehtoisten tempaus pidettiin Karhumäen, Louhen, Lahdenpohjan, Kemin, Pitkärannan, Suojärven, Kemin, Segežan, Belomorskin ja Puudosin piireissä.

— Tarkoituksena on kannustaa nuoria vapaaehtoistoimintaan sekä kehittää vapaaehtoisliikettä Karjalan piireissä. Nuoret auttoivat ikäihmisiä kotitöissä ja järjestivät koululaisille työpajoja ja konsertteja, tempauksen järjestäjä Julija Zababurina kertoo.

Petroskoilainen Vadim Val oli mukana tempauksessa jo kolmannen kerran.

— Nuoret osallistuvat tavallisesti mielellään tempaukseen, koska se on hyvä mahdollisuus tutustua Karjalan piireihin ja pieniin taajamiin, ottaa tauon kaupungin hälinästä ja tenteistä sekä viettää epätavallista talvilomaa, Val sanoo.

Tänä vuonna Val lähti Kemin piiriin. Hän osallistui aktiivisesti vapaaehtoistyöhön piirin taajamissa.

— Paikallinen väestö suhtautui positiivisesti toimintaamme. Karjalassa tempaus pidettiin jo kuudennen kerran, ja se oli tullut monille jo tutuksi. Paikalliset asukkaat kirjoittivat tai soittivat itse tempauksen järjestäjille ja pyysivät apua. Oli mukava tulla asutuksiin, joissa meitä odotettiin, Val kertoo.

Minusta on tärkeää auttaa muita ihmisiä. Opiston opettajat suhtautuvat myönteisesti vapaaehtoistyöhön ja kannustavat meitä osallistumaan siihen.
Maksim Santalainen, Petroskoissa sijaitsevan opiston matkailualan opiskelija

Tempaukseen osallistuvien määrä kasvaa vuosi vuodelta. Tänä vuonna mukana oli yli 150 nuorta Karjalasta sekä Pietarista, Kaliningradista, Vologdan, Novgorodin, Leningradin, Murmanskin ja Stavropolin alueilta sekä Komin tasavallasta. Järjestäjät saivat yhteensä yli 270 hakemusta.

— Minusta on tärkeää auttaa muita ihmisiä. Opiston opettajat suhtautuvat myönteisesti vapaaehtoistyöhön ja kannustavat meitä osallistumaan siihen, Petroskoissa sijaitsevassa opistossa matkailua opiskeleva Maksim Santalainen kertoo.

Venäjän kansantalouden ja julkishallinnon akatemian Karjalan yksikön toisen vuosikurssin opiskelija Uljana Savina oli vapaaehtoisryhmän johtaja. Ryhmä auttoi Karhumäen piirin asukkaita.

— Viime vuonna innostuin tempaukseen, ja perustin tänä vuonna vapaaehtoisryhmäni. Tempauksen tunnelma on ainutlaatuinen. Se kiehtoo nuoria ja auttaa meitä saamaan uusia ystäviä ja tuttavia ympäri Venäjää. Vapaaehtoistyöstä on tullut minulle elämäntapa, Savina kertoo.

Opiskelijoiden lisäksi tempaus kiinnosti myös niitä, jotka ovat jo valmistuneet oppilaitoksista ja työskentelevät nyt.

— Monet nuoret ovat jo töissä ja onnistuvat hyvin yhdistämään työn ja vapaaehtoistyön. Itse kotiuduin juuri armeijasta, enkä ole ehtinyt vielä löytämään työpaikkaa, Val kertoo.

Jokaisessa piirissä oli oma määränsä asutuksia, joissa vapaaehtoiset vierailivat. Esimerkiksi Kemin piirissä nuoret kävivät viidessä taajamassa ja Suojärven piirissä neljässä.
Julija Zababurina, tempauksen järjestäjä

Nuorten toiminta oli hyvin laajaa ja monipuolista. Se sisälsi sekä ympäristöystävällistä ja sosiaalista toimintaa että vapaaehtoistyötä esimerkiksi löytöeläinkodeissa.

Taajamissa asuu yksinäisiä vanhoja ihmisiä. Sosiaalityöntekijät auttavat heitä arkisin, mutta joskus he tarvitsevat apua viikonloppuisin.

— Ensimmäisten neljän päivän aikana puhdistin lumesta kymmeniä piha-alueita, nostin noin 200 litraa vettä kaivosta ja hakkasin paljon polttopuita, Savina kertoo.

Nuoret auttoivat myös kunnostamaan muistopatsaita. Suojärvellä vapaaehtoiset puhdistivat lumesta muistopatsaan alueen.

— Tänään on hyvä sää viettää aikaa ulkona. Fyysinen työ tuo hyvän mielen, paljon energiaa ja terveyttä. Haluamme edistää terveellistä elämäntapaa, Suojärven piiriin lähteneen vapaaehtoisryhmän johtaja Julija Porotškina sanoo.

Kymmenessä päivässä vapaaehtoiset auttoivat vähintään 40 taajaman asukkaita.

— Jokaisessa piirissä oli oma määränsä asutuksia, joissa vapaaehtoiset vierailivat. Esimerkiksi Kemin piirissä nuoret kävivät viidessä taajamassa ja Suojärven piirissä neljässä, Zababurina sanoo.

Karjala kaipaa enemmän vapaaehtoistempauksia

Vapaaehtoistoiminta liittyi myös koululaisten ajanviettoon. Opiskelijat järjestivät eri aiheisia työpajoja. Alaluokkalaiset saivat tietää muun muassa terveellisestä elämäntavasta, ja yläluokkalaiset harjoittelivat vuorostaan ensiavun perustaitoja.

— Opimme taittelemaan origameja, piirsimme ja teimme muovailuvahasta erilaisia esineitä. Vapaaehtoiset tarjosivat koululaisille myös tietovisoja ja seikkailupelejä, tempauksen järjestäjä Julija Zababurina kertoo.

Tänä vuonna vapaaehtoiset auttoivat myös mobilisoitujen perheitä.

— Vapaaehtoisten työ on todella tärkeää. He auttavat ihmisiä, jotka tarvitsevat heidän apuaan. He auttavat minua taloustöissä. Minun on vaikeata tehdä itse lumitöitä ja hakata polttopuita, Suojärven asukas Nina Pavlova sanoo.

Zababurina on varma, että Karjalan piirit kaipaavat enemmän vapaaehtoistoimintaan

tähtääviä tempauksia. Tuskin tasavallassa on muita kymmenen päivää kestäviä tempauksia.

— Voin sanoa varmasti, että tempaus tuo hyötyä opiskelijoille, antaa hyvän esimerkin nuoremmalle sukupolvelle ja ilahduttaa vanhempaa polvea, opiskelija Uljana Savina sanoo.

Järjestäjät aikovat järjestää samankaltaisia tempauksia myös keväällä.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin
Valtion tuki vauhdittaa aunukselaisen yrittäjän vadelmantuotannon siirtymistä muovin alle.
Oma Mua
Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy.
Oma Mua
Paasonvuaru – Spuasanvuaru
Paaso, Helylän rinnal olii aiga korgei mägi on tulluh kuulužakse turistukohtakse. Sen nimi toven on aiga vaigei arbaitus.
Karjalan Sanomat
Tutkimusmatka rikastuttaa murrekarttaa
Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat lähtivät Tverin alueelle keräämään karjalankielistä aineistoa VepKar-korpusta ja äänitearkistoa varten. Matka on järjestetty Venäjän maantieteellisen seuran tuella.
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
Karjalan Sanomat
Yöttömät yöt valoisaksi aluksi
Karjalassa pidettiin ensimmäiset mönkijäcrossin mestaruuskisat. Kilpailemaan saapui lapsia ja nuoria Karjalasta, Pietarista ja Belgorodista.
Karjalan Sanomat
Elämäni polku on merkkiteos Karjalan kirjallisuudessa
Se edustaa tuoretta 2000-luvulla esiinnoussutta autoetnografista tutkimustapaa, jossa tutkijan omat kokemukset ja niistä kirjoitetut muistiinpanot muodostavat keskeisen aineiston.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль