Vanha laulu siirtää katsojan 1930-luvulle

Vanha laulu siirtää katsojan 1930-luvulle

Anna Umberg
11.05.2022
Elokuvassa näkee karjalaisia ammattinäyttelijöitä sekä lapsia Petroskoista ja paikallisasukkaita Karjalan kylistä.
Petroskoilainen ammattinäyttelijä Galina Kozulina näyttelee elokuvassa mummoa nimeltään Karlovna. 6+. Kuva: Jelena Tšatšin arkisto
Petroskoilainen ammattinäyttelijä Galina Kozulina näyttelee elokuvassa mummoa nimeltään Karlovna. 6+. Kuva: Jelena Tšatšin arkisto

Vanha laulu -niminen lyhytelokuva siirtää katsojan Venäjän Pohjolaan 1930-luvulle. Moskovalainen ohjaaja Jelena Tšatš on kuvannut sen Karjalassa, siksi sen ensimmäinen Venäjän-ensi-ilta oli Petroskoissa viime viikolla. Päivä ennen sitä elokuva sai maailmanensi-iltansa ranskalaisella kansainvälisellä elokuvafestivaalilla Bridge of Peace.

Vanha laulu on pieni ja hyvä tarina, joka perustuu Konstantin Paustovskin Sokeripaloja-nimisen kertomuksen aiheisiin.

Halu tehdä Paustovskin teokseen perustuva elokuva syntyi ohjaajalle jo lapsuusaikana.

— Lapsena haaveilin, että minusta tulisi ohjaaja ja ohjaisin elokuvia lempiteosteni pohjalta. Lapsena pidin lukemisesta todella paljon. Koulun jälkeen pääsin opiskelemaan elokuvaohjaajaksi ja käsikirjoittajaksi, ja opiskelun lopussa muistin haaveeni ja päätin toteuttaa sen, ohjaaja kertoo.

Kokonaisuudessaan koko lyhytelokuvaprojekti ideasta valmiiksi elokuvaksi kesti vajaat kolme vuotta.
Jelena Tšatš, ohjaaja

Tšatšin mukaan tavoitteena oli tehdä laatuelokuva ja kuvata Paustovskin teoksen ilmapiiriä. Ohjaaja on onnistunut.

— Myös halusin tehdä hyvän elokuvan, joka liikuttaisi katsojan mieltä, Tšatš lisää.

Ohjaajan mukaan elokuvan kuvausprosessi oli raskas ja pitkä.

— Kokonaisuudessaan koko lyhytelokuvaprojekti ideasta valmiiksi elokuvaksi kesti vajaat kolme vuotta. Tämä ei tarkoita, että koko tämän ajan teimme elokuvaa. Etsimme pitkään rahoitusta. Keräsimme rahaa vaiheittain. Työ keskeytyi, sitten alkoi taas, ohjaaja muistelee.

Elokuvaa kuvattiin Karjalan vanhoissa pohjoiskylissä kesällä 2020.

— Kertomuksen tarina tapahtuu yöttöminä öinä pienessä kaupungissa Äänisen rannalla 1930-luvulla. Siksi kuvasimme elokuvaa yöttöminä öinä Karjalan vanhoissa kylissä Jallahdessa ja Lahdessa, ohjaaja kertoo.

Elokuvassa karjalaiset katsojat näkevät sekä tuttuja luonnonmaisemia että tuttuja kasvoja. Filmissä esiintyvät karjalaiset ammattinäyttelijät sekä myös lapset Petroskoista ja asukkaat Karjalan kylistä.

— Kun sain tietää, että Karlovna-mummon rooliin etsitään näyttelijä, päätin kokeilla. Osallistuin koe-esiintymiseen ja minut valittiin rooliin. Kokemus ei ole uusi, minulla on aikaisempaa kokemusta elokuvassa näyttelemisestä. Viimeksi esiinnyin ohjaaja Sergei Ursuljakin ohjaamassa Vanhurskas-elokuvassa, Petroskoin musiikkiteatterin entinen näyttelijä Galina Kozulina kertoo.

Elokuvassa minulla on päällään vanhanajan vaatteet, jotka kuvauksiin tuotiin museosta.
Olga Sahanova, näyttelijä

— Kohtaukset, joissa näyttelin, kuvattiin yöllä. Siksi kuvaukset väsyttivät hiukan minua. Niistä jäi minulle kuitenkin ihan hyvä vaikutelma. Erityisesti minua miellytti se, että kaiken läpi kulkee runous. Runoutta kuulee tekstissä ja musiikissa sekä näkee luonnossa ja vanhassa kylässä. Runous elää ohjaajassa, siksi hän on tarttunut teokseen, joka on hänelle läheinen, Galina Kozulina jatkaa.

Draamateatteri Luovapajan näyttelijä Olga Sahanova on eläytynyt täysin kyläasukkaan osaansa. Hän näyttelee elokuvassa Varvaran ja Vaskan äitiä.

— Minulla on hyvät muistot kuvauksista. Tunnelma oli hyvä ja lämmin. Tämän tunnelman loi itse ohjaaja. Jos hän halusi näyttelijän tekevän jotain eri tavalla, hän selvitti asian hyvin tahdikkaasti. Siksi me kaikki teimme parhaamme ja antauduimme täysin työhön, Sahanova muistelee.

— Erityisesti minua ihmetytti se, että ohjaaja keskittyi niin paljon yksityiskohtiin. Hän halusi kertoa elokuvassa Paustovskin tarinan pienimpiä yksityiskohtia myöten. Esimerkiksi elokuvassa kuulee tuon ajan laulua. Laulan sen alussa, mieskuoro laulaa saman laulun elokuvan lopussa. Elokuvassa minulla on päällään vanhanajan vaatteet, jotka kuvauksiin tuotiin museosta. Kun katsoin elokuvan, olisin ikään kuin lukenut vaikutelman, että luin Paustovskin kertomuksen. Mikään yksityiskohta ei ole kadonnut, näyttelijä kertoo.

— Elokuvaa kuvattiin kauneimmassa paikassa vanhassa talossa, jossa on säilytetty vanhoja aitoja esineitä. Talon isäntä ja emäntä olivat hyvin tyytyväisiä siihen, että kuvaukset tehtiin heidän talossaan, Galina Kozulina lisää.

Ensi-ilta keräsi salin täyteen väkeä

Ensi-ilta keräsi viime maanantaina Premjer-elokuvateatterin salin täyteen väkeä. Elokuvassa näytelleet näyttelijät, lapset ja kyläasukkaat sekä myös Paustovksin tuotannon ystävät näkivät odotetun elokuvan ensimmäisten joukossa.

Vanha laulu -elokuva esitetään nyt elokuvafestivaaleilla Venäjän eri alueilla.

— Ehkä elokuva näytetään myös ulkomaisilla festivaaleilla, ohjaaja toivoo.

Ohjaajan mukaan elokuva esitetään myös Karjalan kouluissa, kirjastoissa ja museoissa sekä myös televisiokanavilla ja erilaisilla kulttuurinäyttämöillä.

— Pyrimme järjestämään näytöksiä myös eri sosiaaliryhmille ja näytämme elokuvaa teematilaisuuksissa, muun muassa Paustovskin 300-vuotispäivälle omistetuissa tilaisuuksissa, Jelena Tšatš kertoo.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Kanšalaisjärještöjen valtijontuki antau korkeita tulokšie
Karjalašša toimiu 84 kanšallista järještyö, niistä 26 yhissyštä etuštau karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien hyötyjä. Yhissykšien sosialisešti tärkeitä alottehie kannatetah erilaisien kilpailujen rajoissa.
Oma Mua
Aili Rettijeva: “Kotikyläni eläy šyväimeššä”
Talven enšimmäisenä päivänä vienankarjalaini naini, “Neuvosto-Karjalan” ta “Karjalan Sanomien” monivuotini toimittaja Aili Rettijeva täytti 85 vuotta.
Karjalan Sanomat
Suomen kieli tutummaksi Kalevalan kautta
Karjalan koulut voivat saada käyttöön uuden suomen kielen Seikkailuni Kalevalassa -oppikirjan viidesluokkalaisille jo ensi lukuvuoteen mennessä.
Oma Mua
Elä herätä pahutta, kuni še on hil’l’ani
1970-luvulla ylioppilahana ollešša mie rikeneh matkuššin Karhumäki–Petroskoi -paikallisjunalla. Šielä mie kuulinki tämän kummallisen jutun meijän junašta. Nyt tahon kertuo šen teilä.
Karjalan Sanomat
Kansanrunoutta kuulee taas Haikolassa
Haikolan historiasta kertovalle reitille asennetaan laitteet, joiden avulla matkustajat voivat tutustua paikalliseen folkloreen. Hanke toteutetaan Karjalan päämiehen rahaston tuella.
Kodima
Tradicionaližed radonmahtod: Ojatin keramik
Ezmäižen kerdan Karjalas avaitihe Ojatin keramikan ozuteluz. Sen avtor om L’udmila Ivanova Piterin agjan Al’ohovščina-küläspäi. Sen tem om omištadud vepsläižele ”Virantanaz”-eposale.
Kipinä
Karjalaisen perehen elämäštä
Ken huomenekšen kulkou kuuvvella jalalla, päivän kahella jalalla, illan kolmella jalalla? Še on ihmini: lapšena skammissa (reikästuulašša) kävelöy ta vanhana šauvan keralla.
Karjalan Sanomat
Luonto ja Kalevala kauhun inspiraationa
Vuottovaaralla kuvataan uusi kauhusarja, joka perustuu Kalevalan runoihin ja tarinoihin.
Karjalan Sanomat
Karjalaisesta saunasta matkailutuotteeksi
Suuri saunatie -hanke säilyttää karjalaisen saunan perinnettä ja kehittää sen pohjalta nykyaikaisen karjalaisen saunan standardin.
Oma Mua
Šelaillen kalenterie piäšet ihmehelliseh Meččolah
Pimiekuušša kaikki halukkahat voijah oštua uuši Meččolan mifologija -etnokalenteri vuuvekši 2023. Painoš yhistäy karjalaista mifologijua, ekologijua ta “Kalevalan” luatimisen istorijua.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль